Jyväskylän yliopiston kirjasto

Makaronivellistä Meksikonpataan - maksuton kouluruoka 70 v.

Kokoelmanäyttely kirjaston 2. krs:n vitriinissä 15.8.-31.12.2018
Makaronivellistä Meksikonpataan - maksuton kouluruoka 70 v.

Kuva kirjasta Leluneuvos ja naulapojat (2001)

Maksuton kouluruoka maassamme täyttää 70 vuotta. Miina Sillanpää teki eduskunta-aloitteen maksuttomasta kouluateriasta jo vuonna 1925. Vuonna 1943 Suomen eduskunta määräsi kunnat ensimmäisenä maailmassa tarjoamaan lämpimän lounaan koululaisille. Kouluille sallittiin viiden vuoden siirtymäaika ja vuotta 1948 pidetäänkin maksuttoman kouluruokailun virallisena alkamisvuotena.

Kun vuonna 1977 kaikissa Suomen kunnissa oli siirrytty peruskouluun, maksuton kouluruokailumahdollisuus järjestettiin kaikille peruskouluikäisille. Alkuaikojen puurot ja vellit ovat vaihtuneet monipuolisiin ja terveellisiin ateriakokonaisuuksiin, joista löytyy myös kansainvälisiä vaikutteita.

Nykyään kuntien ja koulujen opetussuunnitelmiin pääsääntöisesti sisältyy kouluruokailu, joka on osa oppilashuoltoa sekä koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Ruoan ohessa saadaan terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatusta.

Ulkomailla Suomea pidetään kouluruokailun mallimaana. Kouluruoka on merkittävä osa suomalaista ruokakulttuuria. Se kuvastaa yhteiskuntamme kehitystä ja heijastelee eri vuosikymmeniä mm. erilaisten raaka-aineiden ja ruokalajien muodossa.

Kouluruoka

Kuva: Ammattikeittiöosaajat

Kokoelmanäyttelymme julkaisujen kautta käy ilmi, kuinka Suomessa on päädytty yleiseen kouluruokaan. 1905 Augusta af Heurlin perusti Koulukeittoyhdistyksen, joka alkoi jakaa maassa avustuksia koululaisten ruokailun järjestämiseksi. Koulukeittoloiden hyväksi muun muassa pidettiin ohjelmallisia iltamia. Kansakoululaisten ravitsemuskysymyksistä kirjoitti mm. Adolf von Bonsdorff, 1910.

Jyväskylän kansakoululaitos perustettiin vuonna 1909. Tällöin koululaiset kävivät kotonaan syömässä kahden tunnin ruokatauon aikana. Osa lapsista oli säännöllisesti ilman ruokaa koulupäivän ajan. Leikkikalutehtailija Juho Jussila vaimonsa Tyynen kanssa oli vuonna 1915 perustamassa kouluruokalaa seminaarin harjoituskouluille ja kaupungin kansakouluille. Ruokala toimi opettajien valvonnassa ja kaupungin palkkaaman keittäjän turvin.

1944 Suomen kansakoulunopettajain liitto keskusteli lasten tuottavasta toiminnasta koulukeittoloiden hyväksi. Opettaja oli velvollinen johtamaan koulun työajan ulkopuolella tapahtuvaa ruokatarvikkeiden kasvatusta ja keräämistä. Kouluruokailu vakiintui ja olosuhteita parannettiin sekä ruoanvalmistuksen että ruokailijoiden puolella. Sodan jälkeen oppilaat joutuivat tosin osittain itse tuomaan kotoa ruoanlaittotarpeita.

Joukkoruokailusuositukset tulivat keittoloiden avuksi, kun alettiin korostaa ruoan terveellisyyttä ja oppilaan jaksamista koulupäivän aikana. Nykypäivänä pöydällä ovat erilaiset ruokavaliot ja yhteisruokailun kasvattava vaikutus koululaiseen.

Kaiken kaikkiaan: Ruoka [on] oppimisen edellytys ja opetuksen voimavara (Ruralia-instituutin julkaisu 25, 2012).

Lisätietoja:
https://kouluruoka70v.fi/
https://www.facebook.com/groups/kouluruoka70v/
Suomi syö ja juo

Kirjasto Facebookissa
Instagram
Jyx-logo-201210