Jyväskylän yliopiston kirjasto

AA–PIS–KU–KOT

Kokoelmanäyttely 1.2.–9.3. ja 16.3.–31.5. Ex libris -näyttelytilassa (2. krs.)

Ensimmäinen suomalainen aapinen, Mikael Agricolan Abckiria, ilmestyi vuonna 1543. Se sisälsi rukouksia, sakramentteja ja uskontunnustuksen sekä aapisosan aakkosineen, numeroineen ja tavausharjoituksineen.

Abckiria palveli kahta tarkoitusta: sen lisäksi, että papit käyttivät sitä apuna johdattaessaan kuulijoita kristinopin alkeisiin, sitä käytettiin myös suomenkielisissä kouluissa lukutaidon opetuksessa.Sitä pidetäänkin ensimmäisenä suomalaisena lastenkirjana.

Aapiskukkoa ei Abckiriassa esiintynyt, vaikka kukkoaihe pohjautuukin aapisten kuvituksessa kristilliseen symboliikkaan. Antiikin aikana kukkoa pidettiin elämän ja valppauden symbolina. Kukosta tuli kehottava ja neuvova opettaja ja aapisen sisältämän opin vertauskuva. Kukolle kuului vitsa, sittemmin karttakeppi, mutta myös erilaisia palkintoja jaettavaksi, esim. Aale Tynnin Satuaapisen (WSOY 1955) 1. painoksen takakannen sisäpuolella on pieni tasku, johon aapiskukko on saattanut lahjansa sujauttaa.

Aapiskirjassa kukon kuva voidaan jäljittää ainakin 1500-luvulle. Suomalaisissa aapisissa kukko on esiintynyt 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Kukko on pysytellyt mukana vuosikymmenestä toiseen: välillä kannen ainoana kuva-aiheena, välillä lasten joukossa tietoa jakamassa. Monista aapisista kukko on kuitenkin saanut väistyä uusien hahmojen tieltä.

Näyttelyn kuriositeetteina voidaan pitää ulkomailla, Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa, painettuja suomenkielisiä työväenaapisia. Niitä painettiin viime vuosisadan alkupuoliskolla. Myös Wolmar Schildtin venykekirjoituksella painettu Âpis-kirja on esillä. Lue lisää: Pirkko Audejev-Ojanen, Venytysmerkkilöt.

Aapisnäyttely koostuu 60 teoksesta kirjastomme arkistoivasta vapaakapplekokoelmasta eri aikakausilta. Löydätkö omasi?

Näyttelyluettelo (pdf)

Lisätietoja mm. Suomen Lastenkirjainstituutti

Kirjasto Facebookissa
Instagram
Jyx-logo-201210