Jyväskylän yliopiston kirjasto

Suomen Kansallisooppera 1911-2011

Pienoisnäyttely 15.1.2012 asti pääkirjaston 1. kerroksen vitriinissä
Suomen Kansallisooppera 1911-2011

Kansallisooppera 100 vuotta

Vuonna 1911 laulajatar Aino Ackté, säveltäjä Oskar Merikanto ja pianotaiteilija-impressaari Edvard Fazer perustivat Kotimaisen Oopperan - Inhemska Operan. Vuonna 1914 ooppera muuttui osakeyhtiöksi ja sen nimeksi muutettiin Suomalainen Ooppera. Vuonna 1956 nimi muuttui nykyiseen muotoonsa, Suomen Kansallisoopperaksi.

Kotimaisen Oopperan kantaesityksenä esitettiin 2.10.1911 suomeksi Jules Massenetin Navarratar (La navarraise), nimiroolissa Aino Ackté, sekä ruotsiksi Ruggero Leoncavallon Pajatso (I pagliacci), Neddana Agnes Poschner.

Aino Ackté oli mukana Kotimaisen Oopperan toiminnassa vuoteen 1912. Saman vuoden heinäkuussa hän järjesti ensimmäiset kansanjuhlat Savonlinnassa; oopperana Erkki Melartinin Aino. Tämä oli alkusysäys nykyisille Savonlinnan Oopperajuhlille.

Aluksi Kotimaisella/Suomalaisella oopperalla ei ollut vakituista esiintymispaikkaa, mutta vuonna 1919 se sai käyttöönsä Aleksanterin Teatterin, jossa se toimi aina vuoteen 1993 saakka, jolloin valmistui nykyinen Oopperatalo.

Suomen Kansallisoopperan satavuotisen toiminnan aikana oopperanjohtajina ovat toimineet Edvard Fazer (1911-1938), Aino Ackté (1938-1939), Oiva Soini (1939-1952), Sulo Räikkönen (1952-1955), Jouko Tolonen (1955-1960), Alfons Almi (1960-1971), Kaj Kauhanen (1971-1974), Juhani Raiskinen (1974-1984, 1997-2001), Ilkka Kuusisto (1984-1992), Walton Grönroos (1992-1996), Ulf Söderblom (v.t. 1996), Erkki Korhonen (2001-2007) ja Päivi Kärkkäinen (2007-).

Suomen Kansallisoopperassa on toiminut vuodesta 1914 lähtien vakituinen kuoro (nyk. Suomen Kansallisoopperan kuoro); kuoroa johti aluksi Toivo Muroma, nykyisin kuoronjohtajana toimii Juha Kuivanen.

Vuonna 1922 Suomen Kansallisoopperan yhteyteen perustettiin Suomen Kansallisbaletti. Ensimmäisenä johtajana toimi George Gé, nykyisin baletinjohtajana toimii Kenneth Greve. Vuonna 1963 perustettiin Suomen Kansallisoopperan orkesteri. Orkesterin ensimmäisenä kapellimestarina toimi Jussi Jalas, nykyisin ylikapellimestarina toimii Mikko Franck.

Suomen Kansallisoopperan nimekkäimpiä vakituisia solisteja ovat olleet mm. 

  • Aino Ackté,
  • Irja Aholainen,
  • Heljä Angervo,
  • Ritva Auvinen,
  • Dilbér,
  • Karin Ehder,
  • Aino Elenius,
  • Marja Eskola,
  • Hanna Granfelt,
  • Erna Gräsbeck,
  • Greta von Haartman,
  • Ilona Koivisto,
  • Sinikka Koskela,
  • Raili Kostia,
  • Maiju Kuusoja,
  • Lahja Linko,
  • Liisa Linko-Malmio,
  • Eini Liukko-Vaara,
  • Maija Lokka,
  • Sylvelin Långholm,
  • Anna Mutanen,
  • Lilli Paasikivi,
  • Elli Pihlaja,
  • Pia Ravenna,
  • Irja Simola,
  • Aino Takala,
  • Pirkkoliisa Tikka,
  • Marja Tyrkkö,
  • Taru Valjakka,
  • Malmi Vilppula,
  • Anne-Charlotte Winter,
  • Merja Wirkkala ja
  • Anita Välkki
  • Alfons Almi,
  • Jyrki Anttila,
  • Ture Ara,
  • Alexis af Enehjelm,
  • William Hammar,
  • Hannu Heikkilä,
  • Jorma Huttunen,
  • Jorma Hynninen,
  • Yrjö Ikonen,
  • Jorma Falck,
  • Lauri Lahtinen,
  • Matti Lehtinen,
  • Harri Nikkonen,
  • Pekka Nuotio,
  • Jaakko Ryhänen,
  • Matti Salminen,
  • Martti Seilo,
  • Oiva Soini,
  • Wäinö Sola,
  • Yrjö Somersalmi,
  • Veikko Tyrväinen,
  • Lasse Wager,
  • Aarne Vainio,
  • Tapani Valtasaari ja
  • Usko Viitanen

 

Suomessa järjestettiin ensimmäinen oopperaesitys jo vuonna 1849 Ylioppilaiden Lauluseuran toimesta; Gioacchino Rossinin Sevillan parturi (Il barbiere di Siviglia) ruotsiksi. Ensimmäinen suomenkielinen ooppera, Giuseppe Verdin Trubaduuri (Il trovatore), esitettiin vuonna 1870. Ensimmäinen suomalainen ooppera on Fredrik Paciuksen säveltämä Kaarle-kuninkaan metsästys (Kung Karls jakt); ensi-ilta ruotsinkielisenä 1852.

Ennen Kotimaisen Oopperan perustamista Suomessa esitettiin useita oopperoita vuosina 1873-1879 Emilie ja Kaarlo Bergbomin johtaman Suomalaisen Teatterin yhteydessä toimivan lauluosaston toimesta. Oopperoiden tähtinä loistivat mm. Aino Acktén äiti Emmy Strömer sekä Ida Basilier ja Bruno Holm.

Teksti: Harri Hirvi

Kirjasto Facebookissa
Instagram
Jyx-logo-201210