Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kirjaston historia

Jyväskylän tieteellinen kirjasto 1912

Jyväskylän tieteellisen kirjaston perustamispäivänä pidetään lokakuun 1. päivää 1912. Perustaja ja ensimmäinen sivutoiminen kirjastonhoitaja (1912-1917) oli lehtori (myöh. professori) Kaarle Martti Airila, hänen jälkeensä Niilo Jussila. Päätoiminen kirjastonjohtajan virka saatiin vuonna 1929 ja ensimmäisenä johtajana toimi Walter Appelqvist 1930-1941. Kirjastolle kunnostettiin tilat entisestä Viljamakasiinista (nyk. Rehtoraatti), jossa toiminta alkoi vuonna 1916. Kirjaston kirjakokoelma karttui tuohon aikaan kirjalahjoitusten ja -ostojen avulla. Vuonna 1914 kirjasto osti antikvariaatti Minervan (pdf) 9 junavaunullista kirjoja sisältäneen varaston. Tästä varastosta kirjaston virkailija Juhani Siljo seuloi 1916 esille ns. Fennica-kirjallisuuden.

Tunnuslukuja vuodelta 1912

    • Kokoelmat yli 5 000 nidettä
    • Henkilöstöä 3

Vapaakappaleoikeus suomalaisiin painotuotteisiin 1919

Vapaakappaleoikeuden ansiosta kirjastoon muodostui arvokas kotimaisen kirjallisuuden kokoelma, jota vanhemmilta osin on täydennetty ostoin ja lahjoituksin. Kirjaston ulkomaiset hankinnat kohdistuivat alkuvaiheessa lähinnä kasvatustieteelliseen kirjallisuuteen mm. kesäyliopisto-opetusta ajatellen. Koska yliopistoa ei Jyväskylään saatu, keskityttiin kirjastossa hiljaiseen keräystyöhön, kokoelmien luomiseen tulevia tarpeita varten.

Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kirjasto 1936

Yksityisin varoin ylläpidetystä kirjastosta tuli vuonna 1936 valtion laitos, kun Jyväskylän yliopistoyhdistys luovutti kokoelmansa Jyväskylän Kasvatustieteelliselle korkeakoululle. JKK:n kirjaston tehtävänä oli Fennica-kirjallisuuden jatkuva kerääminen ja säilyttäminen. Tämän lisäksi sen piti hankkia ja pitää saatavissa tutkimus- ja opetustyöhön tarvittavaa ulkomaista kirjallisuutta korkeakoulun edustamien tieteiden alalta.

Kasvatusopillisen korkeakoulun kirjasto rakentui kahdesta kirjastosta: korkeakoulun edeltäjän eli seminaarin kirjastosta ja jo mainitusta tieteellisestä kirjastosta. Yhteensulautuminen oli varsin luontevaa Jyväskylän kaltaisessa pienessä kaupungissa. Asiaa oli pohdittu jo 1910-luvun alussa, jolloin tieteellinen kirjasto oli olemassa vasta puheissa.

Jyväskyläläisten vaikuttajien mielikuvissa rakennettiin Kilpisen kirjastoa (nimi oli yksi monista keskustelussa esillä olleista vaihtoehdoista), jossa yhdistyivät sekä kansankirjaston että tieteellisen kirjaston toiminnot. Yhteiskirjastoon haluttiin liittää Lyseon kirjaston arvokkaat, Wolmar Schildtiltä saadut kokoelmat sekä Jyväskylän seminaarin kirjasto, johon oli koottu pääasiassa kasvatustieteellistä ja uskonnollista kirjallisuutta. Seminaarin johtaja ja historiantutkija professori K. G. Leinberg (johtajana vuodet 1869-1894) kokosi kirjastoon Ruotsin ja Suomen varhaisinta historiaa, etenkin keskiaikaisia kirkollisia oloja, koskevaa kirjallisuutta.

Kasvatusopillisen korkeakoulun kirjaston toiminta 1950-luvun puoliväliin asti oli lähinnä kokoelmien rakentamista. Walter Appelqvistin jälkeen kirjaston johtajina toimivat Nils Berndtson (1945-1953) sekä Pekka Raittila (1954-1962).

Tunnuslukuja vuodelta 1937

    • Kokoelmat n. 120 000 nidettä
    • Opiskelijoita 227

Jyväskylän yliopiston kirjasto 1966

Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui v. 1966 Jyväskylän yliopistoksi, jonka johdosta myös kirjaston nimi vaihtui. Jyväskylän yliopiston kirjasto toimi vuosina 1958-1974 Alvar Aallon suunnitteleman yliopiston päärakennuksen siivessä. Kirjasto muutti nykyisiin Arto Sipisen suunnittelemiin tiloihin vuonna 1974.

Tunnuslukuja vuodelta 1966

    • Kokoelmat 338 000 nidettä
    • Henkilöstöä 17
    • Opiskelijoita 2 748

Kirjasto toimi vuodesta 1977 2000-luvun alkuun saakka kasvatustieteiden, psykologian ja liikuntatieteiden valtakunnallisena keskuskirjastona. Se sai vapaakappaleoikeuden myös suomalaiseen av-aineistoon vuonna 1981. EU-tallekirjasto-oikeuden kirjasto sai elokuussa 1995. Sen perusteella kirjasto saa vapaakappaleina runsaasti Euroopan unionin ja sen eri toimielinten tuottamaa aineistoa.

Tunnuslukuja vuodelta 2011

  • Kokoelmat 1,5 milj. nidettä
  • Henkilöstöä 70
  • Opiskelijoita 15 000

Tietotekniikka on muuttanut kirjastotyötä 1970-luvun puolivälistä lähtien; kirjastossa siirryttiin atk-luettelointiin ja ryhdyttiin tekemään kirjallisuushakuja ulkomaisista online-tietopankeista (esim. Dialog). Seuraavassa merkittäviä virstanpylväitä matkan varrelta:

    • filmikorttiluettelot 1980-luvulla
    • JYKDOK-kokoelmaluettelo 1985-
    • VTLS-kirjastojärjestelmä vuonna 1990
    • CD ROM -tietokannat 1990-luvun alussa
    • Internet ja kirjaston ensimmäinen kotisivu vuonna 1994
    • FinElib (e-aineistojen yhteishankinta) 1997-
    • Voyager-kirjastojärjestelmä 2001-
    • NELLI-tiedonhakuportaali 2004-

Kirjaston johtajat:

  • ylikirjastonhoitaja Eeva-Maija Tammekann, 1965-1980
  • ylikirjastonhoitaja Oili Kokkonen, 1980-1996
  • ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, 1997-2002
  • ylikirjastonhoitaja Pirjo Vatanen, 2002-2010
  • johtaja Kimmo Tuominen, 2010-2013
  • johtaja Ari Muhonen, 2013-

Jyväskylän yliopiston kirjastosta kirjoitettua ja puhuttua

Kirjasto 100 v. -juhlavuoden portaali

Tilastotietoa kirjastosta

Vuodesta 2002 alkaen kirjastoa koskevia tilastoja on tallennettu Tieteellisten kirjastojen tilastotietokantaan, johon kerätään Suomen tieteellisten kirjastojen vuosittaiset tilastot kansanvälisen kirjastotilastostandardin ISO 2789 mukaisesti. Yhteistilasto antaa kokonaiskuvan Suomen tieteellisten kirjastojen voimavaroista, kokoelmista ja palveluista.

Kirjaston toimintakertomukset

Toimintakertomukset

Sivun yläreunaan

Kirjasto Facebookissa
Instagram
Jyx-logo-201210