Warning signalling in European vipers and their mimics

Implications for conservation of the smooth snake
Kansikuva
ISBN
978-951-39-5709-4
ISSN
1456-9701
Julkaisija
University of Jyväskylä
Julkaisusarja
Jyväskylä studies in biological and environmental science (283)
Julkaisuvuosi
2014
Hinta
10,00 €

2 kpl vapaana varastossa

Valkonen, Janne K.

Janne Valkonen on tutkinut väitöskirjassaan käärmeiden värityksen merkitystä.  Tutulla kyykäärmeellä, ja sen eurooppalaisilla sisarlajeilla on kaikilla sahalaitakuvio, jonka Valkonen on osoittanut toimivan varoitussignaalina käärmeen myrkyllisyydestä. Monet käärmeitä saalistavat petolinnut eivät hyökkää sahalaidallisiin käärmeisiin, koska rangaistuksena voi olla myrkyllinen purema.  Jotkut petolinnut, kuten hiirihaukka, ovat kuitenkin niin taitavia saalistamaan käärmeitä, että ne hyökkäävät ja syövät kyitä.

Valkonen osoitti laajamittaisilla kenttäkokeillaan Etelä-Espanjassa, että alueilla joilla hiirihaukka oli runsas, sahalaitakuviosta saattoi olla käärmeille haittaa, koska ne myös tekivät käärmeen helpommin havaittavaksi. Tutkimus tarjoaakin ensimmäiset kokeelliset todisteet siitä, että myrkyllisten saaliiden käsittelyn osaavat pedot voivat aiheuttaa valintapaineen varoitussignaaleita vastaan kohti huomaamattomuutta. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi moni hyvinkin myrkyllinen eläin on väritykseltään huomaamaton eikä varoitusvärinen.

Petolintujen havaittiin myös kykenevän yhdistämään kyykäärmeille tyypillinen kolmiomainen pään muoto käärmeen myrkyllisyyteen. Kolmiomainen pää on tyypillinen kaikille myrkyllisille kyille, ja moni vaaraton käärme matkii tätä piirrettä, samoin kuin sahalaitakuviota.  Myrkytön ja uhanalainen kangaskäärme, jota esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaalla, uhattaessa matkii kyytä levittämällä päänsä kolmiomaiseksi. Matkiminen eli mimikria ei kuitenkaan toimi, jos myrkyllistä mallia ei ole riittävästi, sillä pedot oppivat helposti huijauksen, mikäli myrkytöntä päätään litistävää valekyytä on populaatiossa enemmän kuin oikeasti myrkyllistä mallilajia.

Kyytä matkimalla kangaskäärme on myös saanut uuden vihollisen, ihmisen, koska ihmiset yhä herkästi tappavat kyitä. Tämä miljoonien vuosien aikana kehittynyt puolustusstrategia onkin kääntynyt kangaskäärmettä vastaan. Jos Ahvenanmaan kyykäärmepopulaatio pienenee entisestään, vaarantaa se kangaskäärmepopulaation selviytymisen tulevaisuudessa.

Abstract

Predation is expected to drive visual warning signals of defended prey towards conspicuousness because of enhanced recognition and avoidance learning by predators. However, specialist predators that can cope with prey defence may select for reduced conspicuousness of warning signals. European vipers (genus Vipera) are seemingly inconspicuous, venomous and share a characteristic dorsal zigzag pattern. This pattern has been shown to act as a warning signal, but also is suggested to camouflage snakes from predators due to its disruptive effect.

In addition to mimicking the zigzag pattern of vipers, some non-venomous snakes triangulate their head when threatened, which further enhances their resemblance to vipers. In a series of field experiments I expose artificial snakes to free ranging birds of prey to test predator-mediated selection on the characteristic zigzag pattern and triangular head shape of European vipers. Results show that these features are recognised and avoided by avian predators as warning signals without additional benefits of disruptiveness. My findings also reveal that specialist predators, such as buzzards, that are capable of killing vipers without injuring themselves can select for reduced conspicuousness of warning signals.

Theories of warning signalling and mimicry can be also applied cost-effectively to conservation actions in order to protect endangered species. Such a case can be found in Åland where the endangered, non-venomous smooth snake (Coronella austrica) mimics the adder (Vipera berus). My study in Åland revealed that the effective population size of smooth snakes is small and fragmented into sub- populations. Because the effectiveness of (Batesian) mimicry is dependent on the number of model species, viable populations of adders are crucial for the survival of smooth snakes.

Adders however, are found in alarmingly low numbers in Åland, which means that the anti-predator strategy (mimicry) of smooth snakes may cease to work unless the populations of adders are secured first. I suggest that conservation planning for the protection of endangered mimics should not ignore the model species even if not itself endangered.

Tervetuloa!

Jyväskylän yliopiston verkkokauppa

Tervetuloa Jyväskylän yliopiston verkkokauppaan!

Verkkokauppa sisältää kaikki Jyväskylän yliopiston myytävät julkaisut sekä uusimmat tietokirjat seuraavilta kustantajilta: Atena, Docendo, Fitra, Gaudeamus, Into Kustannus, Kampus Kustannus, Liikuntatieteellinen Seura, PS-kustannus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Kasvatustieteellinen Seura, Teos, Terra Cognita, Tutkijaliitto, Tuuma ja Vastapaino. Kirjojen lisäksi verkkokaupasta löytyy myös kaikki yliopiston myytävät pr-tuotteet, sekä laaja valikoima elokuvajulisteista ja nuottikansista tehtyjä postikortteja.

Verkkokaupan maksuvälineinä toimivat kaikki yleisimmät verkkomaksamisen välineet.

Astu sisään, hae ja löydä omasi!

Yhteystiedot
puh. 014 260 3487
myynti@jyu.fi