Fransiskaani Johannes Duns Scotus (n. 1266-1308), Quaestiones in librum I sententiarum - teoksen kirjoittaja oli täysskolastiikan viimeisiä merkittäviä hahmoja. Hänen omaperäinen oppinsa vapaasta tahdosta sekä Kristus-keskeinen ja Neitsyt Marian merkitystä korostava katsantokantansa vaikuttivat sekä 1300-luvun että myöhempien aikojen teologiaan. Oxfordin, Cambridgen ja Pariisin yliopistojen opiskelijana, baccalaureus, vuosina 1300-1303 hän selitti kirkkoisien ja myöhempien teologien teosten otekokoelmia (sententiae). Kommentaari oli tavallisessa quaestiones- eli kysymysmuodossa. Quaestio-kommentaarissa tarkasteltiin käsiteltävän aiheen ongelmia skolastisen, argumentit vastakkain asettelevan metodin avulla. JYK:n kappaleesta puuttuu alusta teoksen johdannon sisältävä vihko.

Teoksen painoi tunnettu saksalainen kirjanpainaja Wendelin von Speyer, jonka veli Johann aloitti Venetsiassa kirjapainotoiminnan 1468-1469. Wendelin jatkoi veljensä työtä vuosina 1470-1473 sekä 1476-1477. Heidän kirjapainonsa oli erikoistunut klassiseen kirjallisuuteen sekä teologiaan ja lakiteksteihin. Dunsin tekstin editoi karmeliittaveli Rufinus. Lehdellä 1 on käsin maalattu sini-puna-vihreä alkukirjain ja marginaaleissa punahopeainen kaksoisnauha. Koristelija on lisännyt tavanomaiset punaiset ja siniset alkukirjaimet ja lukujen alkumerkit muualle tekstiin. Niteessä on myös 1400-luvulta peräisin olevia käsinkirjoitettuja marginaalihuomautuksia.

Nide on kuulunut 1700-luvun lopulla paavi Pius VI:n (Angelo Braschi, 1717-1799, paaviksi 1775) yksityiskirjastoon. Varsin hyvin säilyneessä, kultakoristeisessa italialaistyyppisessä vasikannahkasidoksessa on hänen vaakunansa. Ranskalaiset joukot Napoléon de Bonaparten johdolla valloittivat Rooman 1798. Pian tämän jälkeen ranskalainen vallankumoushallinto komissaari Daunonin johdolla hajoitti Piuksen arvokkaan kirjaston. Daunon lähetti merkittävimmät käsikirjoitukset ja inkunaabelit Pariisiin, jossa ne sijoitettiin Bibliothèque Nationaleen, Panthéonin kirjastoon ja Polyteknisen korkeakoulun kirjastoon. Loput myytiin roomalaisille Barbiellinin veljeksille, joiden kirjakaupassa teokset olivat ostettavissa v. 1805. Jyväskylän niteessä ei ole merkkejä siitä, että se olisi kulkeutunut Pariisin kautta, eikä se myöskään esiinny Barbiellinien myyntiluettelossa.

Bibliografia. BMC 5.ix-x, 159; J. Bignami Odier, La Bibliothèque Vaticane ... Studi e testi 274. Città del Vaticano 1973, 185-186, 194 n. 31; Catalogo della maggior parte di libri Già spettanti alla Biblioteca privata di PP. Pio Vi Quali trovansi vendibili nella Libreria all'Insegna di S. Pio V. sulla Piazza di Pasquino Num. 35. Roma 1805; L. Stephen, ed. Dictionary of National Biography 16/1888, 185.