Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1997

Raportin liitteet

Kehityshankkeiden raportit

Virtuaalikirjastojen raportit
Sisällysluetteloon

KEHITYSHANKKEIDEN RAPORTIT

Tietokantaratkaisut

Johdanto

Vuoden 1997 keskeinen tehtävämme Kuopion yliopiston kirjastossa on ollut virtuaalikirjastojen ylläpitoa ja tiedonhakua parantavien tietokantajärjestelmien testaaminen ja käyttöönotto. Tähän saakka kaikki projektissa tuotetut virtuaalikirjastot ovat olleet listamuotoisia HTML-tiedostoja ilman varsinaista tietokantarakennetta. Tallennettujen linkkien määrän kasvaessa muutamaa kymmentä suuremmaksi käy tiedostojen ylläpito - linkkien lisäys ja poisto sekä toimivuuden tarkistus - varsin työlääksi. Myöskään aineiston sanahaku ei ole listoihin perustuvassa järjestelmässä mahdollista.

Perehdyimme tarkemmin ROADS- ja WILMA-ohjelmistoihin, joilla on mahdollista tuottaa ja ylläpitää tietokantapohjaisia virtuaalikirjastoja. Otimme ROADS-ohjelmiston tuotantokäyttöön Kuopion yliopiston kirjastossa ja perustimme sen avulla uudet virtuaalikirjastot farmasian, kliinisen ravitsemustieteen ja neurotieteiden aloille. Neurotieteiden virtuaalikirjasto on tätä kirjoitettaessa (joulukuun alku 1997) käyttövalmis, farmasian ja kliinisen ravitsemustieteen aineiston tallennus vie aikaa joulukuun 1997 loppupuolelle. (ks. Liite: Virtuaalikirjastojen raportit: Kuopion yliopiston kirjasto)

ROADS-tietokantaohjelmisto

Yleistä

ROADS (Resource Organisation And Discovery in Subject-based services), (http://www.ilrt.bris.ac.uk/roads/) on public domain -ohjelmisto, jonka avulla voidaan perustaa ja ylläpitää Internetin aineistoista koottuja kokoelmia. Ohjelmisto on kehitetty Loughborough University of Technology:ssä Englannissa osana laajaa eLib-projektia (http://www.ukoln.ac.uk/services/elib/) ja se on käytössä mm. sosiaalitieteen (SOSIG) ja lääketieteen (OMNI) palveluissa (http://sosig.ac.uk/ ja http://omni.ac.uk/).

Ensimmäinen “virallinen“ ROADS-versio 1.00 julkistettiin elokuun alussa 1997. Se sisältää Perl-kielellä kirjoitetut ohjelmat aineiston luettelointiin, aiheenmukaisten listojen ja uutuusluetteloiden tuottamiseen, sanahakuun sekä tietokannan ylläpitoon, mm. linkkien toimivuuden tarkistukseen. Ohjelmisto on eräänlainen perustyökalupaketti ja tarjoaa pohjan omalle jatkokehitykselle. Esimerkiksi aiheenmukaiset listat saa vain yksitasoisina. Jos haluaa monitasoisia luetteloita (pääaiheet, ala-aiheet, ala-aiheiden ala-aiheet…), joutuu niitä varten tekemään oman ohjelman. Näin on menetelty esim. SOSIG-palvelussa. Myöskin ROADS:n mukana tuleva asiakkaan käyttöliittymä on ulkonäöllisesti niin vaatimaton, että se täytyy muuttaa itse omia tarpeita vastaavaksi.

Aineiston tallennus ja haku

Luettelointi ROADS-tietokantaan voidaan tehdä hajautetusti. Käytössä ovat WWW-lomakkeisiin pohjautuvat tallennusalustat. Tallentajille luodaan omat käyttäjätunnukset ja salasanat, joiden avulla he pääsevät käsiksi lomakkeisiin. Luetteloija voi joko lisätä tiedot tietokantaan itse, tai hän voi lähettää lomakkeet sähköpostitse järjestelmän ylläpitäjälle, joka hoitaa tallennuksen. Tallennusformaattina ovat IAFA-templaatit (Internet Anonymous Ftp Archive template). Ne on nimensä mukaisesti alunperin kehitetty anonymous FTP-palvelimiin tallennettavien tiedostojen kuvailua varten. IAFA-templaatit ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin perinteiset luettelointiformaatit, kuten esim. FINMARC, ja soveltuvat sen vuoksi hyvin muidenkin kuin varsinaisten kirjastoammattilaisten käyttöön.

ROADS-ohjelmiston mukana tulee useita perustemplaatteja erilaisille aineistotyypeille. Ideana on, että esim. tallennettaessa tekstidokumentin tietoja valitaan pohjaksi DOCUMENT-templaatti, tallennettaessa videotiedostoa templaattina on VIDEO jne. Templaatti jakautuu lukuisiin tietokenttiin, joilla kullakin on nimi ja sisältö. Nämä erotetaan toisistaan yhtäsuuruusmerkillä, kuten esim. Title=Journal of Nutrition. Kenttä voi olla joko yksittäinen tai toistuva. Kenttien nimet ja määrät templaateilla ovat vapaasti valittavissa. Halutut kentät voidaan myös määritellä pakollisiksi, jolloin templaatti ei tallennu, mikäli jokin ko. kentistä puuttuu.

Päädyimme käyttämään omassa sovelluksessamme oheisia templaattityyppejä. Nimen alla on mainittu, millaista aineistoa kullekin templaatille on tarkoitus tallentaa.

Pakollisina kenttinä kaikissa templaateissa ovat meillä Template-Type (templaatin tyyppi), Handle (templaatin tallennusnumero), Title (aineiston nimi tai otsikko), Description (lyhyt vapaamuotoinen kuvaus aineistosta), Keywords (aineiston aihetta kuvailevat asiasanat), URI (aineiston WWW-osoite eli URL), Subject-Descriptor (aineiston luokituskoodi aihelistausta varten) ja Subject-Descriptor-Scheme (käytetty luokitusjärjestelmä). Lisäksi ohjelmisto luo automaattisesti muutamia kenttiä, joihin tallentuu mm. templaatin tallennus- ja viimeisin muutospäivämäärä sekä tallentajan sähköpostiosoite.

ROADS-ohjelmiston perustemplaattien kuvaukset ovat saatavissa WWW:stä osoitteesta (http://www.ukoln.ac.uk/roads/templates/). Yleistä tietoa IAFA-templaateista ja muistakin metadatan tallennusformaateista löytyy puolestaan esim. EU-projektiraportista DESIRE - RE 1004 , “A review of metadata: a survey of current resource description formats“, jonka ovat kirjoittaneet Lorcan Dempsey ja Rachel Heery. Osoite on http://www.ukoln.ac.uk/metadata/DESIRE/overview/.

ROADS-ohjelmiston hakuominaisuudet ovat varsin monipuoliset. Haku on mahdollista tehdä joko vapaatekstinä tai kohdistettuna haluttuun tietokenttään. Hakutermin katkaisu ja stemming toimii tarvittaessa automaattisesti (eli esim. haettaessa sanalla color haetaan samalla myös sanoilla colors, colorful, colour, colours, colourful jne.). Hakuohjelma ei tee normaalisti eroa pienten ja isojen kirjainten välillä, mutta ne voidaan erotella tarvittaessa. Boolen operaattorit AND, OR ja NOT sekä sulkumerkit ovat käytettävissä. Hakuohjelmassa on myös yksinkertainen algoritmi tulosjoukon järjestämiseksi “relevanssijärjestykseen“.

Tiedonhaun hajautus useampaan tietokantaan on mahdollista, koska ROADS sisältää WHOIS++-palvelimen. Tämä mahdollistaa useiden tietokantojen ylläpidon eri palvelimilla niin, että käyttäjä näkee ne ikään kuin yhtenä ja voi hakea samalla kertaa useammista palvelimista. Haun hajautuksen tarkempi tutkiminen ja käyttöönotto sisältyy vuoden 1998 suunnitelmiimme.

Ohjelmiston asennus

ROADS-ohjelmiston käyttöä varten tarvitaan Unix-tietokone, WWW-palvelinohjelmisto ja Perl 5 -ohjelmisto. Kuopion yliopistossa ROADS asennettiin AIX-käyttöjärjestelmällä varustettuun IBM RS/6000 -sarjan koneeseen, jossa on Apache WWW-palvelin.

Ohjelmiston asennus aloitettiin imuroimalla tiedostopaketti palvelimelta Englannista. Sitten paketti purettiin ja ohjelmisto asennettiin mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti. Seuraavaksi konfiguroitiin IAFA-templaatit ja niiden tallennuslomakkeet. Tallentajien käyttäjätunnukset perustettiin myös tässä yhteydessä. Näissä alkuvaiheissa elokuussa 1997 apunamme oli atk-suunnittelija noin kolmen viikon ajan.

ROADS käyttää oletuksena aiheenmukaisten listausten tuottamiseen UDK-luokitusta. Nämä listat vastaavat perinteisen kirjaston hyllyluokitusta. UDK ei kuitenkaan sovellu kovin hyvin terveystieteellisen aineiston tallennukseen puutteidensa ja suomalaisen version vanhentuneisuuden takia. Amerikkalainen National Library of Medicine (NLM) -luokitus on terveystieteiden alalla hyvin tunnettu ja alan kirjastojen yleisesti käyttämä, joten päätimme turvautua siihen myös virtuaalikirjastoissamme. Luokituksen vaihtaminen osoittautui oletettua vaikeammaksi, koska ROADS-ohjelmiston dokumenteissa asia oli käsitelty puutteellisesti. Lopulta saimme NLM-luokituksen kuitenkin toimimaan.

Viimeinen ROADS-ohjelmiston käyttöönottoon liittyvä tehtävä oli asiakkaan käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus. ROADS tuottaa useimmat käyttäjälle näkyvät WWW-sivut ja hakujen listaukset ohjelmallisesti käyttäen apunaan erityisiä HTML-kielellä tehtyjä sivupohjia. Näitä muokkaamalla saadaan haluttu käyttöliittymä syntymään. Esimerkiksi voidaan määritellä, mitä kenttiä templaateista näytetään asiakkaalle, kun hän on tehnyt haun. (tarkempi kuvaus virtuaalikirjastojemme käyttöliittymästä ks. Liite: Virtuaalikirjastojen raportit: Kuopion yliopiston kirjasto)

Käytännön kokemuksia

ROADS-ohjelmiston tärkeimpiä etuja ovat maksuttomuus ja monipuolisuus. Samasta paketista löytyvät työkalut periaatteessa kaikkiin virtuaalikirjaston perustamiseen ja ylläpitoon liittyviin tehtäviin. Tallennusformaatti on helppo oppia ja tietoja voidaan konvertoida myös muihin järjestelmiin tarvittaessa. Ohjelmiston jatkokehitys osana eLib-projektia näyttää myös olevan melko varmalla pohjalla. Versio 2 on ilmoituksen mukaan suunnitteilla.

Aineiston tallennus ROADS-tietokantaan käy varsin nopeasti ja helposti WWW-lomakkeilla. Useita tietoja on mahdollista siirtää lomakkeille “leikkaamalla ja liimaamalla“ WWW-selaimen tms. ikkunasta. Tallennuslomakkeille voi myös tehdä valikoita ja rasti ruutuun -listoja, joihin voi sijoittaa vakiotietoja kuten esim. luokkia ja hakusanoja.

Kiusallisena piirteenä tämänhetkisessä ROADS-versiossa 1 on tietty prototyyppimäisyyden ja keskeneräisyyden leima. Ohjelmiston dokumentointi on paikoin huolimatonta ja suurpiirteistä. Asennuksessa kului paljon aikaa turhaan, kun monista keskeisistä asioista ei ollut selviä ohjeita, ja ne jouduttiin itse kokeillen selvittämään. Kaikkien ohjelmien toiminta ei myöskään ole aivan loppuun asti hiottua. Esimerkiksi automaattisesti tuotettaviin aiheenmukaisiin listoihin saattaa joskus jäädä virheellisiä tietoja, joita joutuu käsin poistamaan. Muutoin ylläpitoon on asennuksen jälkeen kulunut varsin vähän aikaa, enimmillään ehkä noin ½ tuntia viikossa.

Yksi suurimmista ohjelmiston ongelmista on se, että siinä ei ole tukea skandinaaviselle merkistölle. Näitä merkkejä sisältävää tekstiä voi kyllä tallentaa, mutta sanahaku ei toimi. Jos ajatellaan kotimaisia käyttäjiä ja suomalaisen aineiston tallennusta, niin skandituen puute on todella vakava haitta. Ohjelmiston versio 2 tulee saamiemme tietojen mukaan käyttämään ISO Latin 1 -merkistöä, jolloin skandiongelman pitäisi poistua.

Soveltuisiko ROADS sitten Virtuaalikirjastoprojektin jatkokehitystyön pohjaksi ? Mielestäni kyllä, tosin tietyin varauksin. Mikäli ohjelmistoa ryhdytään käyttämään laajemmin Suomessa, on merkistökysymyksen ohella kiinnitettävä suurta huomiota myös tallennusformaatin eli templaattien yhdenmukaistamiseen ja käytettävän “luettelointitason“ määrittelyyn. Haun hajauttaminen useaan tietokantaan ei onnistu, mikäli tietueet ovat rakenteeltaan erilaisia eri tietokannoissa. Käytännössä yhdenmukaistamisessa on otettava ensinnäkin kantaa siihen, kuinka monta templaattityyppiä tarvitaan eri aineistomuodoille. Myös käytettävien tietokenttien määrästä ja kenttänimistä on sovittava. Tarvitaan myös jonkinlaisia yhteisiä “luettelointisääntöjä“ eli lähinnä ohjeita siitä, mistä kuvailutiedot otetaan ja missä muodossa ne tallennetaan.

ROADS-ohjelmiston tekijät ovat selkeästi painottaneet monipuolisia hakuominaisuuksia valmiiden aihelistausten kustannuksella. Nykyisenkaltaisella yksitasoisella listalla ei ole mahdollista toisintaa virtuaalikirjastojen tämänhetkistä rakennetta ilman omaa ohjelmointityötä. Kirjastoissahan on ensin aiheryhmäjako, ja kunkin aiheen alta löytyvät eri aineistotyypit, kuten kirjat ja lehdet, hakemistot ja tietokannat, asiantuntijaorganisaatiot jne. ROADS:n toimitusversiossa eri aineistotyypit saa erikseen listattua vain sanahaun avulla.

Tiedonhaun hajautus useamman tietokannan kesken vaatii WHOIS++-protokollaan perehtymistä, jota emme vielä tässä vaiheessa ole tehneet. Myös ROADS-virtuaalikirjastojen käyttöliittymä eli ulkonäkö voisi noudattaa yhteisesti sovittuja suuntaviivoja. Suomenkielinen, selkeä asennusohjeistus helpottaisi ja nopeuttaisi uusien tietokantojen perustamista.

WILMA-ohjelmisto

USA:ssa kehitetty WILMA (Web Information-List Maintenance Agent, http://www.edoc.com/wilma2.html) on samantyyppinen Perl-ohjelmapaketti kuin ROADS, mutta rakenteeltaan yksinkertaisempi. Tietojen tallennus tehdään WILMAan WWW-lomakkeilla, mutta formaatti on järjestelmän oma. Viitteisiin voi tallentaa seuraavia tietoja:

Palvelun nimi Palvelun URL Palvelun lyhyt kuvaus (max. 1 rivi) Palvelun tiivistelmä Selailulistan aiheluokka Luettelointipäivämäärä Luetteloijan sähköpostiosoite

Ohjelmistolla voi tuottaa tietoaineiston selailulistat ja sanahaun, mutta tietokannan ylläpitotoiminnot ovat vaatimattomat. Esimerkiksi linkkien toimivuuden tarkistusohjelma puuttuu.

WILMA-ohjelmistolla on toteutettu esim. työterveyden OSHWEB-niminen kokoelma Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (http://turva.me.tut.fi/~oshweb/).

Ohjelmiston etuja ovat maksuttomuus, asennuksen vaivattomuus ja yksinkertainen rakenne. Sitä ei kuitenkaan ole ylläpidetty vuoden 1995 jälkeen (itse asiassa saatavissa oleva ohjelma on pre-release -versio) ja jatkokehitys näyttää pysähtyneen. Tallennusformaatin omintakeisuus hankaloittanee tietojen siirtoa muihin järjestelmiin. WILMA vaikutti ylipäätään sopivalta vain verraten pienen kokoelman ylläpitoon.

Asensimme WILMA-ohjelmiston IBM AIX -tietokoneeseen. Päästyämme selville ohjelmiston ominaisuuksista luovuimme sen käyttöönotosta ja tarkemmasta tutkimisesta.

Heikki Laitinen (hlaitine@messi.uku.fi), Kuopion yliopiston kirjasto

Sisällysluetteloon

Selvitys virtuaalikirjastojen sisällönkuvailusta

Johdanto

Tampereen yliopiston kirjaston Virtuaalikirjastoprojektin erityishanke vuonna 1997 oli virtuaalikirjastojen sisällönkuvailun tutkiminen, erityisesti asiasanastojen hyödyntämisen näkökulmasta.

Virtuaalikirjastoprojektin vuoden 1996 raportissa analysoidaan käyttäjäkyselyn tuloksia. Voittopuolisesti positiivisten kommenttien ohella moitteita virtuaalikirjastot saavat siitä, että monet linkit vievät uusiin linkkilistoihin. Lopulliseen tietoon päästään käsiksi vasta monen linkkilistan takaa.

Heikki Laitinen ja Oili Puukko kirjoittavat samassa raportissa Virtuaalikirjastojen kehittämisestä seuraavasti:

Vuoden 1997 aikana Virtuaalikirjastoprojektin kokouksissa on vahvistunut näkemys tietokantapohjaiseen ratkaisuun siirtymisen tarpeellisuudesta. Virtuaalikirjastojen ylläpidon seuraavaa kehitysvaihetta tukevat myös kannanotot Helsingin yliopiston kirjaston julkaisemassa teoksessa 'Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006'. Juha Hakala kirjoittaa artikkelissaan 'Tulevaisuuden Linnea-verkko' Internetin aihehakemistoista, että palvelun laadun ja pysyvyyden varmistamiseksi kotimaisten aihehakemistojen luonti ja ylläpito olisi tehtävä kirjastoissa ja alan asiantuntijaorganisaatioissa virkatyönä. Kirjastoille hakemistojen laadinta on tuttua työtä, perimmiltään Internetistä löytyvien resurssien kuvailua. Tiedonhaun helpottamiseksi hakemistot pitää organisoida tietokannoiksi.(X)

Tiedonhaun suorittaminen Internet-verkosta ei periaatteessa poikkea vastaavasta kirjastoluettelosta tehdystä hausta. Kirjastojen perinteisen luettelointitoiminnan periaatteet ovat sovellettavissa myös digitaalisen aineiston ja Internet-dokumenttien luettelointiin. Myös näyttöluetteloihin aletaan tallentaa verkoista löytyvää aineistoa.(Ks. Resource Description in the digital age / Jennifer A. Younger. Library Trends, vol 45 (3) 1997, 462-487.)

Virtuaalikirjastojen ylläpitäjät ovat luomassa pysyvää palvelua, jonka ylläpidossa pioneerivaiheen jälkeen on otettava käyttöön organisoidut tiedontallennuksen ja -haun menetelmät ja strategiat. Verkoista haettavan tiedon löytyvyyden kannalta dokumenttien sisällönkuvailu on välttämätöntä ja keskeistä tässä työssä.

Tutkimalla verkosta löytyviä tieteellisten kirjastojen ylläpitämiä virtuaalikirjastoja selviää, että linkkilistojen ylläpidosta on edetty tietokantapohjaisiin ratkaisuihin. Luokitukset ja asiasanastot vapaiden hakusanojen ja kuvausten lisäksi on otettu käyttöön luontevana osana resurssien kuvailua. Dokumentista Beyond Bookmarks: Schemes for Organizing the Web löytyy ajantasalla pidetty luettelo WWW-sivuista, joissa käytetään luokituskaavoja tai asiasanastoja Internet-resurssien luokittamiseen ja tiedonhaun tehostamiseen (X).

Virtuaalikirjastojen sisällönkuvailumenetelmien kartoitus

Tein loka-marraskuussa 1997 kartoituksen projektissa mukana olevien kirjastojen sisällönkuvailukäytännöistä ja virtuaalikirjastojen ylläpitäjien mielipiteistä virtuaalikirjastoaineiston sisällönkuvailun merkityksestä. (X) Tavoitteena oli myös saada kuvaa YSAn soveltuvuudesta verkkoaineiston kuvailuun monitieteisessä aihehakemistossa.

Kyselyyn vastasi 13 Virtuaalikirjastoprojektin osanottajaa, jotka edustavat pariakymmentä tieteenalaa.

Vastaajia pyydettiin listaamaan, mitä luokituksia ja asiasanastoja kirjastoissa käytetään perinteisen kirjastoaineiston sisällönkuvailuun. Useimmat virtuaalikirjastojen ylläpitäjät ovat informaatikkoja, jotka eivät osallistu perinteisen kirjastoaineiston sisällönkuvailuun, joten todennäköisesti kirjastoissa käytetään muitakin sisällönkuvailuvälineitä. Vastauksissa mainittiin seuraavat asiasanastot, suluissa mainintakerrat.

Seuraavat luokitusjärjestelmät mainittiin vastauksissa: UDK (8), 'oma luokitus' (2), AGRIS Subject Categories (2), NLM (2), AMS (1), FDC (1) ja Finagri-luokitus (1).

Verkossa olevan aineiston sisällönkuvailu ja erityisesti tiedonhaku edellyttävät, että käytetyt sisällönkuvailujärjestelmät ovat digitaalisessa muodossa. Ainakin seuraavat luokitukset ja asiasanastot ovat olemassa digitaalisessa muodossa : UDK, Agri-sanasto(X, X) , MeSH (X), Metsäsanasto ja Taideteollisen korkeakoulun kirjaston luokitus. Kattava lista verkosta löytyvistä relevanteista sisällönkuvailujärjestelmistä on esimerkiksi Nordic Metadata Projectin sivulla osoitteessa http://www.ub.lu.se/metadata/subject-help.html.

Selailemalla projektin virtuaalikirjastoja huomaa, että Internet-resurssien sisällönkuvailua tehdään eri tavoin eri virtuaalikirjastoissa. Projektin alkuvaiheessa ylläpitäjille annettiin väljät raamit:

Kyselyyn vastanneet virtuaalikirjastojen ylläpitäjät ovat omaksuneet linkkien sisällönkuvailussa seuraavia tapoja, suluissa vastaajien lukumäärä.

Vastausvaihtoehtoon 'En kuvaile linkkejä/dokumenttejä' ei tullut yhtään vastausta, vaikkakin joissakin virtuaalikirjastoissa näyttää käytetyn hyvin vähän sisällönkuvailua.

Asiasanoja annetaan viiden (5) virtuaalikirjaston dokumenteille. Asiasanoittajat käyttävät seuraavia tesauruksia: Agri-sanasto, Agrovoc: multilingual agricultural thesaurus, Maa- talousalojen asiasanasto, Taideteollisuuden asiasanasto ja YSA. Vaihtoehdossa 'Muu tapa' kuvattiin sisällönkuvailua mm. seuraavasti:

Miksi asiasanastoja/luokituksia ei hyödynnetä virtuaalikirjastoaineiston sisällönkuvailussa? Vastauksissa viitattiin mm. kiireeseen ja siihen, että projektiin osallistuville tässä suhteessa annettiin vapaat kädet.

Virtuaalikirjastojen ylläpitäjiä pyydettiin arvioimaan, onko aineistojen sisällönkuvailu tiedonhaun näkökulmasta riittävä. Vastaajista kuusi (6) piti nykyistä sisällönkuvailua riittävänä, viiden (5) virtuaalikirjaston ylläpitäjän vastaus oli epäröivä.

Asiakkaille näkyvän kuvailun (vapaamuotoinen kuvaus, hakusanat, asiasanat) merkitys oli kaikkien vastaajien mielestä hyvin tärkeä.

Myös se, että yleiset hakukoneet löytävät virtuaalikirjastot, oli vastaajien mielestä tärkeää tai hyvin tärkeää.

Lähes kaikki vastaajat pitivät virtuaalikirjastojensa aineistojen englanninkielistä sisällönkuvailua tarpeellisena ja olisivat siihen valmiita. Vain yksi vastaaja oli eri mieltä.

Yleinen suomalainen asiasanasto YSA virtuaalikirjaston sisällönkuvailussa

YSA on viime vuosina omaksuttu lähes kaikissa tieteellisissä kirjastoissa luokitusjärjestelmän ohella rinnakkaiseksi tai ainoaksi sisällönkuvailujärjestelmäksi. Vaikka se ei sisällä tietyn tieteenalan erikoissanastoa laaja-alaisesti, sen etuna on jatkuva ylläpito ja monipuolisuus. Asiakkaita koulutetaan jatkuvasti sen käyttöön tiedonhaussa.

Helsingin yliopiston kirjastossa on käynnistetty Auktorit-projekti, jonka tarkoituksena on perustaa auktoriteettitietokanta, jossa lähtötiedostoina ovat Yleinen suomalainen asiasanasto ja siihen liittyvä Musiikin asiasanasto. Projektisuunnitelmassa todetaan seuraavasti:

Virtuaalikirjastoprojektin sisällönkuvailukyselyssä kysyttiin osanottajien mielipiteitä YSAn soveltuvuudesta Internet-resurssien sisällönkuvailussa. Vastaajista kahdeksan (8) oli sitä mieltä, että YSA soveltuu sellaisenaan tai täydennettynä virtuaalikirjaston aineistojen kuvailuun. Kahden (2) vastaajan mielestä YSA ei siihen sovellu.

Jos YSA olisi käytettävissä verkossa, kymmenen vastaajaa olisi valmis käyttämään sitä rinnakkaissanastona Internet-dokumenttien sisällönkuvailussa. Vain yksi käyttäjä ilmoitti, ettei käyttäisi YSAa. Elektronisen aineiston sisällönkuvailussa asiasanastojen lisäksi näyttää olevan tarpeellista tarvittaessa käyttää myös vapaita sanoja, jotta käyttäjä saa mahdollisimman selkeän kuvan dokumenttien sisällöstä.

Tampereen yliopiston kirjastossa kokeiltiin YSAn käyttöä sosiaalipolitiikan, sosiaalipsykologian, sosiologian sekä informaatiotutkimuksen ja kirjastoalan virtuaalikirjastojen sisällönkuvailuun. Se soveltuu hyvin linkkien kuvaamiseen yleisellä tasolla. Joitakin uusia, uusiin ilmiöihin liittyviä asiasanoja ei vielä ollut YSAssa, mutta se ongelmahan on kaikessa sisällönkuvailussa. YSAn käyttäminen sisällönkuvailussa ei juurikaan "hidasta" tai hankaloita työtä, jos on tottunut sisällönkuvailemaan.

Luokitukset

Traugott Koch et al. on tutkinut luokitusjärjestelmien käyttöä Internet-ympäristössä DESIRE-projektiin liittyen. Tutkimuksessa on kartoitettu tunnetuimpien yleisten ja erikoisalojen kansainvälisten ja joidenkin kansallisten luokituskaavojen käyttöä (Deweyn kymmenluokitus, UDK, Kongressin kirjaston luokitus, NLM, SAB jne).

Luokituskaavat helpottavat tiedonhakua myös verkkoympäristössä erityisesti tarjoamalla selkeän tieteenalakohtaisen hakemiston selailuhaun (browsing-haun) tarpeisiin.

Luokituskaavan etuna on mm. kielirajojen ylittyminen. Erittäin merkittävä etu on mahdollisuus tehdä yhteishakuja (interoperability) useista eri tahoilla ylläpidetyistä aihehakemistoista, joissa käytetään samaa sisällönkuvailujärjestelmää. Kansainvälisen yhteistyön kuviot ovat selvästi vahvistumassa tieteellisten erikoiskirjastojen kesken. Tästä tarjoaa esimerkin yhteispohjoismainen maatalousalan NOVA Information Gateway, jossa käytetään Agrovoc-thesaurusta ja AGRIS Subject Categories -luokitusta.(X)

Traugott Kochin tutkimuksessa todetaan, että 'kotikutoisia' sisällönkuvailujärjestelmiä ei pidä kehittää etenkään tutkimuksen käyttöön valittujen verkkoresurssien kuvailuun. On erittäin tärkeää käyttää vakiintuneita ja yleisiä sisällönkuvailujärjestelmiä, joiden ylläpito on turvattu.

Suomen yleisten kirjastojen sivujen Sykkeen tekeillä olevan aihehakemiston sisällönkuvailu rakentuu yleisten kirjastojen käyttämän Yleisen kymmenluokituksen ja Yleisen suomalaisen asiasanaston perustalle. (X) SYKE-hakemisto -suunnitelmassa viitataan kysymykseen kansallisesta, eli kaikki suomalaiset WWW-sivut sisältävästä hakemistosta. Syke-hakemisto voisi toimia sekä yleisten kirjastojen että tieteellisten ja erikoiskirjastojen yhteisenä hakemistona. Myös 'Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997 - 2006' -julkaisussa kaavaillaan tätä mahdollisuutta. Mikäli SYKE-hakemistosta tulisi kattojärjestelmä, tieteellisten virtuaalikirjastojen pitäisi harkita Yleisen kymmenluokituksen käyttöä luokituksessa. Periaatteessa sen soveltaminen sisällönkuvailussa ei pitäisi olla ongelmallista selailuhaun tarkoituksiin, jossa pyritään aihealueiden ryhmittelyssä laajahkoihin kokonaisuuksiin.

Yleisen suomalaisen asiasanaston ohella kuitenkin UDK on vakiintunein sisällönkuvailu-järjestelmä tieteellisissä kirjastoissa. Vaikka se ei olekaan käytössä kaikissa kirjastoissa, sen omaksuminen ei todennäköisesti tuottaisi ongelmia karkeassa sisällönkuvailussa. Luokituksen avulla muodostuisi selailuhakua varten tieteenalakohtainen valikko, jota vastaa tällä hetkellä Virtuaalikirjaston aakkosellinen tieteenalaluettelo ja hakemisto. Virtuaalikirjastojen laajetessa on aakkosellisen luettelon käyttö hankalaa, koska hakua ei voi tehdä laajemmasta kokonaisuudesta. (Esim. gerontologia ja geriatria, jotka on haettava erikseen tällä hetkellä.)

Jos Virtuaalikirjastoprojekti lähtee luomaan omaa tieteenalakohtaista hakemistoa browsing-hakua varten, se edellyttää jatkuvaa ylläpitoa ja johtaa kotikutoisen luokituksen ongelmiin. UDK:n käyttö tarjoaa edellytykset yhteishakuihin useiden eurooppalaisten WWW-hakemistojen kanssa (esim. SOSIG). UDK sisältyy ROADS-tietokantaohjelmistoon oletuksena.

Metatiedot

Virtuaalikirjastoprojektin aihehakemistojen metatiedot vaihtelevat Dublin Core -templaatilla luoduista lähes olemattomiin tietoihin. Jotta yleiset hakurobotit löytäisivät projektin dokumentit, on niissä oltava myös kattavat metatiedot WWW-sivujen head-osassa. Virtuaalikirjastojen metatietojen tallentamisen kirjavan käytännön yhtenäistämiseksi projektin kokouksessa marraskuussa 1997 sovittiin otettavaksi käyttöön Dublin Coren tallennusformaatti. Suomenkielinen tallennuslomake löytyy osoitteesta http://elektra.helsinki.fi/cgi-bin/nmdc.pl.

Johtopäätökset

Virtuaalikirjastojen ylläpidossa siirtyminen tietokantaratkaisuun on todennäköistä. Tietokantojen perustamisesta seuraa tarve tallentaa ja kuvailla uudelleen nykyisissä hakemistoissa olevat linkit tallennusalustalle. Tässä vaiheessa on luontevaa tarkistaa niiden sisällönkuvailu ja lisätä dokumentin yleiskuvailu, asiasanat, vapaat sanat ja luokitukset. Siinäkin tapauksessa, että virtuaalikirjaston ylläpitoa jatketaan listatyyppisenä, sisällönkuvailun tehostaminen on tarpeellista. Palvelun laatua parantaa huomattavasti se, että käyttäjälle tarjotaan riittävästi informaatiota mukaan valitun aineiston sisällöstä ja kattavuudesta ennen kuin hän päättää yhteydenotosta ao. linkkiin.

Koska projektin osanottajat tekevät edelleen pioneerityötä kotimaisen tieteellisen web-kirjaston luomiseksi, olisi sovittava yhteisistä tallennus- ja sisällönkuvailuperiaatteista, jotta tietokannoista tulisi mahdollisimman laadukkaita tiedohaun ja kuvausten siirron kannalta. Tallennusalustojen määrittelyjen lisäksi on päätettävä sisällönkuvailun yhteisistä periaatteista. Tämä ei ole yksinkertaista, kun kyseessä on monitieteinen hajautetusti ylläpidetty järjestelmä, jolla ei ole toistaiseksi virallista katto-organisaatiota.

Virtuaalikirjastojen sisällönkuvailutyöstä tulisi tehdä ainakin seuraavat päätökset:

Päätöksenteossa ja valinnoissa on otettava huomioon, miten ne vaikuttavat yhteistyön jatkumiseen ja tehostamiseen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Sisällönkuvailuratkaisuihin vaikuttaisi kansallisella tasolla kiinteä yhteistyö SYKE-hakemiston kanssa, josta saattaa tulla Juha Hakalan mukaan 'ennen pitkää erikoisalojen hakemistot toisiinsa liittävä kattojärjestelmä, eli eräänlainen aihehakemistojen kansallinen kotisivu'.

Yleinen suomalainen asiasanasto palvelisi kansallista yhteistyötä erinomaisesti. Englanninkielisten / vieraskielisten indeksointitermien lisäämisen sisällönkuvailuun ratkaisevat lähinnä tieteenalakohtaisen hakemiston käyttäjien tarpeet ja ylläpitäjäorganisaation resurssit.

Korkeakoulusektorin käyttäjien kannalta yhteishakumahdollisuudet ulkomaisten tieteellisten aihehakemistojen kanssa ovat erittäin tärkeitä. Potentiaalisia yhteistyökumppaneita löytyy Pohjoismaista ja Euroopasta, ja tällöin yleiseksi luokitusjärjestelmäksi selailuhaun tarpeisiin soveltuisi todennäköisesti parhaiten UDK. Kansainvälisten erikoisalojen luokitusten käytön ratkaisevat tieteenalakohtaisen hakemiston käyttäjien tarpeet sekä ylläpitäjäorganisaation resurssit.

Eeva Väyrynen (kieeva@uta.fi), Tampereen yliopiston kirjasto

Sisällysluetteloon

Elektronisessa muodossa olevan asiasanaston hyödyntäminen aihehakemistossa

Maatalouskirjaston tuottamat pilotit asiasanaston hyödyntämisestä aihehakemiston yhteydessä avaavat mielenkiintoisia näkymiä elektronisessa muodossa olevan asiasanaston uudenlaiseen hyödyntämiseen laajemminkin Virtuaalikirjastoprojektissa.

Maatalouskirjastolla on tekijänoikeudet konekieliseen AGRISANASTO-tietokantaan, joka on täydennetty online-versio Maatalouskirjaston tuottamasta, painetusta maatalous-, elintarvike-, ravitsemus-, kotitalous- ja ympäristöalojen asiasanastosta. AGRISANASTO-tietokanta on käytettävissä mm. WWW-käyttöliittymän avulla (http://www.helsinki.fi/lumme/, Valitse: AGRI).

AGRISANASTO-tietokannassa on ilmoitettu termien välisiä suhteita (laajempi termi, suppeampi termi, rinnakkaistermi, korvaa termin eli synonyymit). Lisäksi tietokannassa on n. 4000 termille englanninkielisiä vastineita, jotka ovat peräisin alan kansainvälisistä FAO:n Agrovoc- ja CAB-tesauruksista. Suomalaisten termien osalta pyritään yhteiseen käytäntöön Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) kanssa.

AGRISANASTO tallennuksen apuvälineenä

Maatalouskirjasto tuotti NOVAGate-aihehakemiston yhteyteen pilotin tallennusalustasta, johon rakennettiin linkki AGRISANASTO-tietokantaan ( http://www-db.helsinki.fi/agri/agrisanasto/nova-input.html).

Linkin avulla helpotetaan sisällönkuvailua ja parannetaan siten myös dokumentin löytymistä. Tallennuksen yhteydessä sanastosta voidaan etsiä sopiva suomalainen asiasana ja siirtää se hiiren näpäytyksellä tallennuslomakkeelle asiasanakenttään. Samalla kertaa saadaan myös englanninkielinen vastine siirtymään tallennuslomakkeelle omaan kenttäänsä.

AGRISANASTO tiedonhaun apuvälineenä

Tiedonhakuun liittyen Maatalouskirjasto tuotti NOVAGate-aihehakemiston yhteyteen pilotin asiasanasto-ohjatusta tiedonhakulomakkeesta ( http://www-db.helsinki.fi/agri/agrisanasto/nova-agri.html).

Tiedonhakulomakkeeseen linkitetty AGRISANASTO tukee käyttäjää tiedonhaussa. Sanastosta voidaan etsiä sopiva suomalainen asiasana ja samalla sen englanninkielinen vastine ja siirtää molemmat hiiren näpäytyksellä tiedonhakulomakkeelle. Tällöin esim suomalainen käyttäjä voi helposti omalla äidinkielellään löytää myös muissa pohjoismaissa tallennettuja tietoaineistoja, joissa on käytetty englanninkielisiä asiasanoja.

Asiasanaohjattu tiedonhaku on toteutettu niin, että tiedonhakija voi halutessaan käyttää lomakkeella myös muita hakusanoja tai rajata tiedonhakua esim. aineistotyypin tai maantieteellisen alueen perusteella.

Käyttäjäpalautetta ratkaisun toimivuudesta saatiin, kun Maatalouskirjasto, Metsäkirjasto ja Eläinlääketieteellinen kirjasto keräsivät arviointeja NOVAGate-aihehakemistosta ja siihen liitetystä AGRISANASTOsta yhteensä neljässä käyttäjäpalaverissa, jossa oli mukana alan tutkijoita, opiskelijoita sekä tietopalveluammattilaisia.

Käyttäjäkyselyyn saatiin yhteensä 20 vastausta, joista suurin osa edusti tutkijoita tai yliopiston henkilökuntaa. Vastaajissa oli yhtä paljon miehiä ja naisia. Lähes kaikki käyttivät Internetiä tiedonlähteenä päivittäin tai useita kertoja viikossa.

Aihehakemiston yhteyteen liitettyä asiasanastoa selvä enemmistö vastaajista piti erittäin hyödyllisenä tai hyödyllisenä. Käyttöliittymää, jossa AGRISANASTO on liitetty NOVAGate aihehakemistoon, puolet piti selkeänä tai melko selkeänä. Muutama vastaaja piti käyttöliittymää epäselvänä ja yksi täsmensi, että suurin haitta on se, että näyttöruudun koko loppuu. Vapaissa kommenteissa esitettiin, että asiasanaston ja aihehakemiston kuvailutason pitäisi käydä yksiin tai ainakin käyttäjää olisi opastettava, kannattaako etsiä laajalla vai suppealla (tarkalla) termillä.

Ritva Hagelin (Ritva.Hagelin@Helsinki.fi), Helsingin yliopiston Maatalouskirjasto

Sisällysluetteloon

Malli Metsäkirjaston ja muiden metsä- ja puualan tieto-organisaatioiden välisestä yhteistyöstä

Metsäkirjaston kehityshankkeena Virtuaalikirjastoprojektissa tutkittiin yhteistyön mahdollisuuksia muiden metsä- ja puutieteiden tieto-organisaatioiden kanssa. Alkuvaiheessa yhteistyöstä olivat kiinnostuneita Metsäntutkimuslaitos, Metsähistorian Seura, Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto, Puuinfo, Suomen Metsätieteellinen Seura sekä Suomen Metsäyhdistys.

Yhteistyötavoiksi suunniteltiin ns. kahdenkeskiset, Metsäkirjaston ja yksittäisen metsä- tai puualan organisaation kanssa toteutettavat hankkeet (I), suoran palautteen saaminen yksittäisiltä virtuaalikirjastojen käyttäjiltä (II) sekä ns. Metsä-Suomi -yhteistyö (III) (kaavio).

Kahdenkeskisten, organisaatioiden välisten yhteistyöhankkeiden päämäärinä on ollut metsä- ja puualan virtuaalikirjaston tietoaineistovalikoiman laajentaminen. Esimerkkeinä voidaan mainita Metsähistorian Seuran järjestämä metsäalan arkistoviitteiden tallentaminen sekä Joensuun yliopiston kirjaston metsätieteellisen kirjallisuuden lisääminen Metsäkirjaston ForesTree -kirjallisuusviitetietokantaan. ForesTree on Suomen suurin metsäalan tietokanta, joka sisältää yli 50 000 viitettä. Metsäkirjastolla on myös mittava kuva-arkisto. Projektin yhteydessä on selvitetty yhteistyön mahdollisuuksia Luston kanssa kuva-aineiston saattamiseksi digitaaliseen muotoon.

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsälaitosten tutkijoiden kanssa on sovittu NOVAGate-aihehakemiston ja Virtuaalikirjastoprojektin kirjastojen evaluoinnista sähköpostin välityksellä siten, että Metsäkirjasto lähettää kyseisten WWW-sivujen osoitteet ja ohjeet käyttäjäkyselyyn vastaamiseen. Lisäksi tiedekunnan kirjastoyhdyshenkilöille ja metsäalan opiskelijoiden edustajille järjestetään käyttäjäkokeilu keväällä 1998.

Metsä-Suomi -yhteistyö on Suomen Metsäyhdistyksen tuottama WWW-palvelu, josta Internetin käyttäjien on mahdollista saada monipuolista tietoa Suomen metsistä ja metsätaloudesta (http://www.metla.fi/forestfin/suo/). Metsä-Suomi -yhteistyöhön osallistuu Suomen Metsäyhdistyksen ja Metsäkirjaston lisäksi useita eri organisaatioita, esim. Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, Suomen Ympäristökeskus, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto, Opetushallitus, MTK, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Metsäteollisuus ry.

Metsä-Suomi -yhteistyön tavoitteena on ollut korkeatasoinen, uudentyyppinen Internet-palvelu, jota suunnittelemaan on koottu saman toimialan eri organisaatioita. Yhteistyön ideana on ollut se, että eri tahot tekevät työtä kukin omalla osaamisalueellaan siten, että päällekkäistä työtä tehtäisiin mahdollisimman vähän. Metsäkirjasto on tuonut yhteistyöhön tietopalvelujen ja kirjastojen näkökulman. Metsä-Suomi -yhteistyössä Metsäkirjaston antama panos on uudentyyppinen palvelu hakusysteemeineen (NOVAGate).

Metsä-Suomi -yhteistyöhön osallistuvista organisaatioista muodostuu taustaryhmä, jonka tehtävänä on ideoida, kehittää ja seurata Metsä-Suomi -palvelua. Koska ryhmä samalla edustaa metsä- ja puualan virtuaalikirjaston tulevia käyttäjiä, Metsäkirjasto käyttää ryhmää evaluoimaan keväällä 1998 metsä- ja puualan virtuaalikirjastoa sen pilottiversion valmistuttua. Evaluointi tehdään käyttäjäkyselyn sekä käyttäjäkokeilun avulla. Käyttäjäkokeilussa testihenkilöt saavat kokeilla virtuaalikirjaston toimivuutta ja antaa palvelusta palautetta sekä kirjallisesti käyttäjäkyselyyn vastaamalla että yhteisessä keskustelutilaisuudessa. Saatua palautetta käytetään virtuaalikirjaston kehittämiseen.

Myös viime vuonna projektin yhteydessä järjestettiin kaksi käyttäjäkokeilua tietopalveluammattilaisille ja tutkijoille. Käyttäjäkokeiluista saatu palaute on koottu yhteen Maatalous- ja Metsäkirjaston NOVAGATE-raporttiin (ks. Liite: Virtuaalikirjastojen raportit: Maatalouskirjasto ja Metsäkirjasto, NOVAGate).

Yhteistyömallissa tärkeimmiksi työtavoiksi havaittiin kahdenkeskiset organisaatioiden väliset neuvottelut sekä tässä projektissa kehitetty käyttäjäkokeilu. Projektissa tehdyn yhteistyön etuna on ollut voimavarojen yhdistäminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja päällekkäisen työn vähentäminen. Saman toimialan eri organisaatioiden välinen keskustelu on herättänyt uusia ajatuksia ja antanut palautetta siitä, mitä asiakkaat todella haluavat. Projektin aikana kävi ilmeiseksi, että verkkopalvelujen käytön tehostamiseksi tarvittaisiin pikaisesti verkossa käytettävissä olevaa metsäsanastoa. Palaute on ollut tärkeää virtuaalikirjaston edelleen kehittämisessä. Lisäksi yhteistyön avulla tehtiin virtuaalikirjastoa tunnetuksi korkeakouluja ja yliopistoja laajemmalle käyttäjäkunnalle.

Jatkosuunnitelmat

Yhteistyömallia voidaan hyödyntää muiden kirjastojen ja kirjastolaitoksen ulkopuolisten organisaatioiden kesken virtuaalikirjastojen suunnittelua ja arvioimista varten. Metsäkirjaston projektin jatkosuunnitelmissa on kehittää edelleen tietokantapohjaisen virtuaalikirjaston evaluointiin tarkoitettua käyttäjäkokeilumallia.

Lisätietoja: Päivi Lipsanen (Paivi.Lipsanen@helsinki.fi), Helsingin yliopiston Metsäkirjasto

Liisa Siipilehto (lsiipile@LadyBird.Helsinki.FI), Helsingin yliopiston Metsäkirjasto

Sisällysluetteloon

Kustannusten analysointi

Virtuaalikirjastoprojekti on tuottanut usean eri tieteenalan yhteisen aihehakemiston. Osana Virtuaalikirjastoprojektia TKK:n kirjaston tehtävänä oli vuonna 1997 analysoida ja mallintaa virtuaalikirjaston ylläpidon kustannuksia. Painetun aineiston ylläpidon kustannukset hankintaprosessin jälkeen painottuvat säilytystilasta (vuokrat, sähkö- ja lämmityskulut yms.) johtuviin kuluihin, kun taas verkkovälitteinen tietoaineisto on jatkuvassa muutostilassa ja sen ylläpidossa on otettava huomioon aineiston sijoituspaikan muuttuminen (URL-osoitteissa tapahtuvat muutokset) ja itse tietosisällössä sekä tiedonlähteen rakenteessa tapahtuvat muutokset. Lisäksi verkkovälitteisen tietoaineiston käyttö edellyttää laitteistoja ja ohjelmistoja.

Alati kasvavan verkkoaineiston tehokas hallinnointi ja ylläpito kirjastoissa edellyttää voimavarojen oikeaa kohdentamista. Siirtymävaihe painetun aineiston käsittelystä elektroniseen kirjastoon vaatii myös lisäresursseja mm. laitteiston ja ohjelmistojen muodossa. Elektronisen ja osaltaan jatkuvasti muuttuvan aineiston laajamittainen hankinta ja ylläpito kirjastossa on kuitenkin vielä jäsentymättä. Tämä kustannusanalyysi pyrkii siten osaltaan luomaan pohjaa sisäisen toimintaympäristön kriittiselle tarkastelulle.

TKK:n kirjaston kehityshankkeen tarkoituksena oli analysoida Virtuaalikirjastoprojektin aihehakemistojen ylläpitoon ja evaluointiprosessiin liittyviä kustannustekijöitä projektiin osallistuvissa kirjastoissa. Varsin nopeasti oli kuitenkin ilmeistä, että pelkän aihehakemistoa koskevien kustannusten tarkastelu ei olisi tarkoituksenmukaista, vaan tarkastelu olisi liitettävä laajempaan, koko elektronista kirjastoa koskevaan asiayhteyteen.

Yksi erityispiirre korostuu väistämättä elektronisesta kirjastosta puhuttaessa, nimittäin välineellistyminen. Elektronisen tietoaineiston käyttö edellyttää uusia laitteistoja ja ohjelmistoja kirjastossa. Vaikka kirjaston rooli keskittyy tietosisältöjen hankkimiseen ja järjestämiseen, on kirjastotilassa huolehdittava siitä, että hankittu ja muu saatavilla oleva toimialan tärkeä tieto on kirjaston käyttäjien käytettävissä. Kirjastossa tarvittavaan laitteistoon, ohjelmistoihin, tilasuunnitteluun ja kokoelmapolitiikkaan liittyvät uudet investoinnit ovat sellaisia kustannustekijöitä, joiden seuraaminen erillään kirjastotoiminnan muista kustannustekijöistä on nähty tarpeelliseksi. Koko kampuksen kattavat käyttöoikeuslisenssit, aikakauslehtien elektronisten rinnakkaisversioiden lisämaksut, toimialan aihehakemiston ylläpito, käyttöliittymän ja mikroluokkaympäristön ylläpito ovat esimerkiksi näitä tekijöitä, jotka edellyttävät lisäresursseja tai resurssien uudelleen kohdentamista.

Taustaa

Opetusministeriö on 6.9.1995 (33/500/95) antanut ohjeet yliopistojen ja korkeakoulujen kustannuslaskennan kehittämisestä. Pyrkimys on ollut yhtenäisiin tulosaluekohtaisiin kustannustietoihin. Yliopistojen päätulosalueet ovat ohjeen mukaan koulutus, tutkimus ja yhteiskunnalliset palvelut. Opetusministeriö on katsonut kustannuslaskennan olevan avainasemassa tulosohjauksen, -johtamisen ja -budjetoinnin kehittämisessä. Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistoissa on käynnistymässä toimintolaskentaa koskeva atk-projekti. Kaikissa yliopistoissa on OPM:n ohjeiden mukaan seurattava vuoden 1997 kustannuksia toiminnoittain.

Yliopistojen päätulosalueet ovat opetus, tutkimus ja yhteiskunnalliset palvelut. Kirjastotoiminnat ovat kaikissa yliopistoissa tukitoimintoja, eli ne eivät tuota suoraan niitä tuloksia, joilla yliopiston tuottavuutta mitataan. Tukitoimintojen kustannukset vyörytetään yliopistoissa päätulosalueille ennalta sovittujen yliopistokohtaisten määreiden mukaisesti.

Toimintoihin perustuva kustannuslaskenta määrittelee, mitä toimintoja tuotteet kuluttavat, ja laskevat tuotekustannukset sen perusteella. Toimintolaskenta on laskentatapa, joka tuottaa johdolle tietoa siitä, mitä organisaatiossa todella tehdään: toiminnoista, niiden käyttämistä resursseista ja niiden tuottamista suoritteista. Yleiskustannukset kohdennetaan toiminnoille ja laskentakohteille, jotka voidaan valita organisaation tarpeiden mukaan. Ne voivat olla esimerkiksi tuotteita, palveluja, asiakkaita tai projekteja.

Toukokuussa 1997 pidettiin Helsingissä Korkeakoulujen kirjastotoimen kustannuslaskennan kehittämistä koskenut seminaari, jossa selvitettiin toimintopohjaisen kustannuslaskennan erityispiirteitä ja soveltuvuutta kirjastotoimeen. Seminaarissa pohdittiin myös mahdollisuuksia yhteisesti sovittaviin kirjastotointa koskeviin tulosalueisiin. Seminaarin jälkeen perustettiin yliopistokirjastojen kustannuslaskentatyöryhmä, Kulake, jonka tavoitteena on saada aikaan yhteiset toimintolaskennan edellyttämät määreet minimitasolla, jolloin eri yliopistojen sisäiset käytännöt eivät ole esteenä kirjastotoimen yhteisille kuvauksille. Työryhmässä on ollut mukana edustajat Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Tampereen teknillisen korkeakoulun, Tampereen yliopiston, Oulun yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Joensuun yliopiston kirjastosta.

Siirryttäessä elektronisen kirjaston palveluihin moni asia on vielä kahdennettava: on tarjottava painetun aineiston käyttäjille kopiopalvelua, lukupaikkoja, lainauspalvelua, ja samanaikaisesti varustettava lukupaikkoja elektronisen aineiston käyttäjille, laadittava ohjeita ja opasteita, ”navigointisivuja” elektronisen kirjaston käyttäjille. Kaikki tämä edellyttää uusia resursseja tai entisten resurssien uudelleen kohdistamista.

Yliopistokirjastojen KULAKE-työryhmän alustava ehdotus syksyllä 1997

Kustannuslaskentatyöryhmässä pyritään sopimaan yhteinen ”minimitaso” (vrt. luetteloinnin minimitaso), jolla kirjastojen kustannuslaskentaa voidaan harjoittaa.

Ohessa kaavaillun kustannuslaskentamallin runkoa. Kustannuslaskenta-alueita on viisi:

Kaksi viimeksimainittua ovat tukitoimintoja, joiden kustannukset vieritetään kolmelle ensiksi mainitulle tulosalueelle.

Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus tuodaan esiin asiakkaiden kautta, eli ulkopuolinen asiakkuus kuvaisi toiminnan yhteiskunnallista puolta (ts. organisaation ulkopuolinen asiakas = yhteiskunnallinen toiminto).

Yliopistokirjastojen asiakkaat
Omat Vieraat (ulkopuoliset)
Varsinaiset opiskelijat,
perustutkinto-opiskelijat		 Muut yliopisto-opiskelijat
Jatko-opiskelijat Muut korkeakouluopiskelijat
Täydennysopiskelijat Muiden oppilaitosten opiskelijat
Avoimen korkeakoulun opiskelijat Muut tutkijat
Tutkijat ja opettajat Viranomaiset
Muu henkilökunta Elinkeinoelämä
Yksittäiset kansalaiset (muut kirjastot)

Kirjaston toiminnassa syntyvät kustannukset ositetaan tulosalueille toimintojen mukaan. Tukitoiminnoille kohdistetut kustannukset vyörytetään siten, että ensin ”vyörytetään” johtamiseen, hallinnointiin ja kehittämiseen liittyvät kustannukset Kokoelmat-toiminnolle ja sitten eteenpäin varsinaisille kirjaston tulosalueille. Kustannuksilla tarkoitetaan niiden hyödykkeiden ostoa, mitä kirjasto tarvitsee ja lisäksi myös palkkamenoja. Työaikaa seurataan toiminnoittain, ts. paljonko työaikaa kuluu kuhunkin toimintoon. Työaikaseurannan perusteella voidaan arvioida (palkka)ryhmäkohtainen tiettyyn toimintoon käytetty kokonaistyöaika ja siten laskea toiminnon kokonaisvuosikustannukset.

Virtuaalikirjastoa ei voi erottaa kirjastotoiminnasta mutta sen kustannuksia muutosaikana, jolloin moni toiminto joudutaan vielä kahdentamaan, on tarvetta seurata. Se voidaan tehdä tarkastelemalla virtuaalikirjaston laatimisen aiheuttamia kustannuksia projektina, ts. kohdistamalla aiheutuneet kustannukset projektille. Näin voitaisiin tulevina vuosina tarkemmin seurata muuttuvan toimintaympäristön kustannuksia ”ympäristökohtaisesti” ja joustavasti. Kiivaimman muutosvaiheen mahdollisesti mentyä ohi kustannuslaskennassa ei liene enää tarvetta erotella virtuaalikirjastoa muusta kirjastotoiminnasta.

Kutakin tulosaluetta varten tarvitaan mittarit, joiden avulla toiminnan tehokkuutta mitataan ja mihin syntyneet kustannukset suhteutetaan. Kirjastojen kustannuslaskentaa koskeva työryhmä jatkaa toimintaansa keväällä 1998 ja virtuaalikirjastojen kustannuslaskentaa kehitetään edelleen osana työryhmän työskentelyä. Kirjastojen toimintoperusteista kustannuslaskentaa koskeva kaavio on alustava luonnos, jonka pohjalta työryhmä jatkaa työtään keväällä 1998.

Jos virtuaalikirjastoa tarkastellaan kustannuslaskennassa ”projektina”, on se osa kirjaston muiden kustannusten seurantaa ja sen erottaminen tapahtuu projektinumerolla, johon kukin kustannustekijä kohdennetaan. Näin sekä välittömät kustannukset, kuten esim. painettujen julkaisujen rinnakkaisten elektronisten versioiden hankintahinta ja virtuaaliympäristön laatimisen edellyttämä työ (mm. navigointisivujen laadinta) voidaan kirjata projektille. Kustannuksia KULAKE-työryhmässä tarkasteltaessa tämä nähtiin yhtenä erittäin varteenotettava vaihtoehtona. Kirjastojen tarpeet kustannuslaskennassa ja erityisesti elektronisen aineiston käyttöönoton kustannusten seurannassa vaihtelevat, ja projektityyppinen lähestyminen nähtiin myös joustavana ratkaisuna. Kirjasto(je)n tulosalueet ja tukitoiminnot säilyvät samana, mutta toimintojen sisällön ja mittareiden määrittely on projektissa laadittu virtuaalikirjastohanketta silmälläpitäen.

Projektimallissa kirjaston eri tulosalueiden toiminnot pitäisivät sisällään virtuaalikirjaston kustannuksia kaavion ”Virtuaalikirjaston kustannukset” mukaisesti (kaavio). Erityisesti nyt, ennen vuosituhannen vaihdetta suurin osa toiminnoista tehdään sekä perinteisessä ympäristössä (fyysinen kirjasto) että toistetaan elektronisen virtuaalikirjaston puolella. Lisäksi elektroniset julkaisut eivät ole vain uusi aineistomuoto vanhojen työtehtävien sisällä, vaan niitä varten tarvitaan myös aivan uusia työtehtäviä ja toimintoja. Toimintojen kahdentumisen ohella elektronisen tietoaineiston käsittely edellyttää uuden oppimista ja uusia investointeja. Käytännön esimerkkejä elektroniseen aineistoon liittyvistä kustannuksista:

Irma Pasanen-Tuomainen (irma.pasanen@hut.fi), Teknillisen korkeakoulun kirjasto

Lisää aiheesta
Peter A. Bloniarz, Kai R. Larsen:
A Cost Performance Model for Assessing WWW Service Investments Internet Services Testbed Project, June 1997

Sisällysluetteloon

Älykkäiden agenttien arviointi

Oulun yliopiston kirjaston erityistehtävänä projektissa vuonna 1997 on ollut selvittää ns. älykkäiden agenttien toimintaa WWW-haussa. Tehty tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Teoreettisessa osassa esitellään agentteja yleisesti; niiden ominaisuuksia, erilaisia agenttityyppejä ja -tekniikoita, jotka tekevät agentista "älykkään". Tutkimuksen kokeellisessa osassa arvioidaan eri tyyppisiä älykkäitä agentteja. Arvioitaviksi agenteiksi on valittu ohjelmistoja, jotka eivät ole erikoistuneet mihinkään sisältötyyppiin; lisäksi agentit on pyritty valitsemaan niin, että niiden avulla voidaan valottaa mahdollisimman erityyppisiä tiedonhaun sovelluksia.

"Älykäs agentti" -nimitystä käytetään hyvin monenlaisista ohjelmista. On lukuisia kuvauksia, joissa painotetaan eri piirteitä ja asetetaan erilaisia kriteerejä agenttiudelle ja älykkyydelle. Älykkyys voi tarkoittaa älykästä käyttöliittymää, jossa käyttäjän ja ohjelmiston vuorovaikutus on tehty mahdollisimman helpoksi ja varsinaiset tiedonhaun toiminnot on piilotettu käyttöliittymän taakse. Toisaalta älykkyys voi olla upotettuna itse tiedonhaun prosessiin, kun agentti lähtee etsimään tietoa joko omasta tietokannasta tai muista palvelimista. Tällöin älykkyys voi tarkoittaa sitä, että agentti päättelee dokumenttien sopivuuden hakulauseen, edellisten hakujen, relevanssipalautteen ja/tai käyttäjän selailun/kirjanmerkkien perusteella. Tutkimuksessa esitellään eri tutkijoiden kuvauksia älykkäiden agenttien ominaisuuksista. Lisäksi esitellään älykkäiden agenttien yleisiä toimintaperiaatteita, hakukoneiden ja älykkäiden agenttien eroja sekä ”älykäs agentti” -käsitteeseen kohdistunutta kritiikkiä.

Valittaessa agentteja tutkimuksen kokeellisen osan arviointiin on käytetty hyväksi Hyacinth S. Nwanan jaottelua, joka koskee yleensä agentteja, ei pelkästään älykkäitä. Useimmat piirteet kuten kommunikointi, oppiminen ja liikkuvuus edellyttävät, että agentti on jollakin tavalla "sofistikoituneempi" kuin tavanomaiseen tiedonhakuun käytettävät hakukoneet. Tyypittelyn kriteerien lisäksi agentteja valittaessa on otettu huomioon muun muassa se, että agentista on ollut saatavissa ilmainen kokeiluversio tai kokeilumahdollisuus verkon kautta ja että se ei ole ollut erikoistunut esim. ohjelmistojen, uutisryhmien tai kaupallisten sivujen hakemiseen.

Tutkimuksessa esitellään agenttien seitsemän eri tyyppiä eli yhteistyökykyiset agentit (esimerkkinä SiteSeer), käyttöliittymä-agentit (esimerkkinä Firefly), liikkuvat agentit, (esimerkkinä Go-Get-It), informaatio- tai Internet-agentit (esimerkkinä EchoSearch), reaktiiviset agentit (esimerkkinä javElink), hybridiagentit (esimerkkinä WBI) ja "todelliset" älykkäät agentit (esimerkkinä Autonomy). Agentteja arvioitaessa kiinnitettiin huomiota (agentin tehtävästä riippuen) seuraaviin seikkoihin: millä perusteella agentti tarjoaa tiettyjä sivuja/tietoja eli mihin dokumentin kenttiin agentti kiinnittää huomiota etsiessään tietoa, suomenkielisten hakujen onnistuminen, henkilöhakujen onnistuminen, kuinka osuvia tulokset ovat, paljonko tuloksia saadaan, käytön helppous ja nopeus. Kustakin agentista esitetään niiden hyvät ja huonot puolet.

Tutkimuksessa esimerkkeinä olleet agentit osoittivat, kuinka monenlaisista ohjelmista käytetään nimitystä agentti tai älykäs agentti. Osa agenteista suorittaa hyvin yksinkertaisia toimintoja käyttäjän aloitteesta eivätkä osoita autonomisuutta, oma-aloitteisuutta tai päättelyä. Toisaalta agentit ovat silti hyviä apuohjelmia, jotka yleensä ovat hyödyksi käyttäjälleen. Tällä hetkellä ne eivät paranna radikaalisti tiedon löytymistä verrattuna hakukoneisiin, mutta tulevaisuudessa, kun/jos ne alkavat kommunikoida enemmän toistensa kanssa ja oppia toisiltaan ja käyttäjiltään, niistä voi olla nykyistä suurempi apu tiedonhaulle.

Älykkäitä agentteja koskeva tutkimusraportti löytyy kokonaisuudessaan Internetistä osoitteesta http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm.

Sanna Tuomela (satuomel@raita.oulu.fi)

Sisällysluetteloon

VIRTUAALIKIRJASTOJEN RAPORTIT

Jyväskylän yliopiston kirjasto

Liikuntatieteen, psykologian sekä kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastot

Näitä vuonna 1996 rakennettuja kirjastoja päivitetään jatkuvasti. Päivitystyön yhteydessä voi nähdä, miten Internet kehittyy ao. tieteenalojen tietoresurssina. Monia lupaavia palveluja kuihtuu pois, mutta uusia syntyy tietenkin koko ajan. Pelkkä linkkien toimivuuden automaattinen tarkistaminen ei riitä, vaan palvelujen sisällöt saattavat muuttua ja uusia linkkejä on myös etsittävä. Erityistä huomiota on kiinnitetty kotimaisten, pohjoismaisten ja eurooppalaisten linkkien hakuun; niitähän projektin alkuvaiheessa oli vielä kovin vähän.

Vuoden 1997 käyttäjäpalaute ei tuonut mitään mainittavaa uutta näiden kirjastojen osalta.

Virtuaalikirjastojen rakenne on pysynyt ennallaan. Kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastoon tuotettiin opetusteknologian ( http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/kasvatus/opetek.html) alaosasto.

Anja Agander (anja.agander@library.jyu.fi), Jyväskylän yliopiston kirjasto
Mirja Laitinen (mirja.laitinen@library.jyu.fi), Jyväskylän yliopiston kirjasto

Gerontologian virtuaalikirjasto

Gerontologian virtuaalikirjastoa alettiin JYK:ssa kehitellä yhteistyössä Oulun yliopiston kirjaston kanssa, jonka vastuulla oli geriatrian virtuaalikirjaston luominen. Käytännössä päädyttiin melko löyhään yhteistyöhön, eli molemmat kirjastot keräsivät itsenäisesti aineistonsa. Geriatria valmistui ensin, ja kun gerontologian virtuaalikirjasto oli koottu, katsottiin, että ylläpidon kannalta on parempi pitää molemmat virtuaalikirjastot omilla palvelimilla. Käyttäjiä helpottamaan tehtiin kuitenkin gerontologian virtuaalikirjaston etusivusta yhteinen geriatrian sivun kanssa (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/gerontologia/ - tältä sivulta pääsee geriatriaan omalle erityiselle etusivulle).

Vaikka gerontologia on hyvin monitieteistä vanhenemisen tutkimusta, ei tässä vaiheessa ollut tarpeellista tehdä gerontologian virtuaalikirjastoon tieteenalakohtaista jaottelua. Ainoastaan geriatria on tavallaan oma erityinen alaryhmänsä.

Gerontologian virtuaalikirjasto koottiin aiemmin vastaantulleista linkeistä. Aihehakemistoja (mm. Yahoo) selattiin, mutta hakukoneita ei käytetty. Informant-palvelulla (http://informant.dartmouth.edu/) alettiin monitoroida Internetin tietoresursseja hakusanoilla “gerontology” ja “aging” keväästä 1997 alkaen.

Gerontologian virtuaalikirjasto sai kohtalaisen vähän palautetta käyttäjäkyselyn aikana. Palaute oli periaatteessa positiivista ja vastasi yleisesti virtuaalikirjastojen saamaa palautetta.

Mirja Laitinen (mlaitine@bibelot.jyu.fi), Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kulttuurintutkimuksen virtuaalikirjasto

Virtuaalikirjaston rakentaminen aloitettiin kesäkuussa -97, ja se laitettiin Internetiin elokuussa. Materiaalia kirjastoon siivilöitiin Internetistä AltaVistan ja Yahoon indekseistä. Hyvänä apuna olivat myös jo valmiit alan kokoelmasivut. Eri toten paljon hyötyä oli Sarah Zupkon Cultural Studies Centeristä (http://www.mcs.net/~zupko/popcult.htm). Jo siivilöintityön alussa tuli huomattua, kuinka alalle keskeiset linkit toistuivat monilla kokoelmasivuilla, niistä tuli luonnostaan relevanttia materiaalia myös Kulttuurintutkimuksen virtuaalikirjastoon.

Materiaalin valinnassa oli ohjenuorana pitäytyminen kulttuurintutkimuksen määritelmään, joka korostaa tutkimusalaa poikkitieteellisenä tutkimusalueena, jossa kohtaavat yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet ja jonka kohteena ovat moninaiset kulttuuriset käytännöt taiteen, viihteen, medioiden ja arkielämän piirissä. Näin ollen materiaalissa eivät painotu kulttuurintutkimuksen kiinteät kytkökset mm. antropologiaan ja kansatieteeseen.

Materiaalissa korostui vahvasti amerikkalainen kulttuuri, muista kulttuuripiireistä aiheeseen liittyvää löytyy verkosta vähemmän - aineiston valinnassa pyrittiin tämän asian suhteen mahdollisimman suuren monipuolisuuteen. Tietyn amerikkapainotteisuuden on kritisoitu vaikuttavan koko tutkimusalalla, tutkimuksen kohteet sivuavat paljolti amerikkalaisia populaarikulttuurin tuotteita. Kotimainen materiaali koostuu virtuaalikirjastossa lähinnä asiantuntijaorganisaatioista, muutamasta lehdestä ja postituslistoista.

Ennen kuin virtuaalikirjastosta tiedotettiin laajemmin siitä antoivat arvioita muutamat Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen laitoksen ja kirjallisuuden laitoksen tutkijat. Kiitokset teille: Raine Koskimaa, Kaisu Rättyä, Timo Siivonen, Petri Pietiläinen, Urpo Kovala.

Kirjaston olemassaoloa tehtiin tunnetuksi Kulttuurintutkimus-lehdessä ja muutamissa kotimaisissa alan uutisryhmissä ja postituslistoissa. Kirjasto onkin kiinnostanut tiedonhakijoita: joulukuun alussa WWW-sivulla oli käyty n. 900 kertaa.

Käyttäjäkyselyyn saatiin ajalla 15.9.- 31.10.1997 kuusi vastausta. Neljä vastaajista ilmoitti kulttuurintutkimuksen edustavan alaa, jolla hän toimii. Palaute oli positiivista, kaikki vastanneista ilmoittivat käyttävänsä virtuaalikirjastoa jatkossa uudestaan. Lisää materiaalia toivottiin, uusia linkkejä ehdotettiin.

Virtuaalikirjaston päivitys tapahtuu jatkossa käyttäjien antamien palautteen myötä. Lisäksi monitoroidaan Informant-palvelulla kokoelmasivuista mm. Sarah Zupkon Cultural Studies Centeriin tulevia uusia linkkejä Myös useat virtuaalikirjastossa mainitut postituslistat ovat seurannassa. Uusista linkeistä ilmoitetaan omalla erityisellä sivullaan. Käyttäjä voi ottaa kätevästi sivun esim. Informant-palvelulla (http://informant.dartmouth.edu/) valvontaansa. Tällä ”Uutta”-sivulla testataan tämäntapaista päivystyspalvelua koko projektin kannalta.

Risto Heikkinen (herive@tukki.jyu.fi), Jyväskylän yliopiston kirjasto

Soveltavan kielitieteen virtuaalikirjasto

Soveltavan kielitieteen virtuaalikirjasto avattiin verkkoon syyskuun 1997 puolivälissä.

Virtuaalikirjaston kokoaminen aloitettiin kesällä 1997 aiemmin kootun kielitieteen aineiston pohjalta. Hakukoneilla ei paria kokeilua lukuunottamatta tehty systemaattista hakua. Informant-palvelua (http://informant.dartmouth.edu/) on käytetty hakusanalla "applied linguistics" ja hakukoneella AltaVista, mutta tuloksista ei ole ollut paljon hyötyä.

Soveltavan kielitieteen aineiston keruuta jatkettiin aihehakemistojen avulla. Hyväksi käytettiin valmiita kokoelmasivuja, esimerkkinä Applied Linguistics Virtual Library.

Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa on tehty yhteistyötä. Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen WWW sivujen linkkikokoelma on ollut hyvä apuneuvo aineiston valinnassa.

Soveltavan kielitieteen osa alueista on tässä vaiheessa on kiinnitetty huomiota erityisesti korkeakoulutasoista kielenopetusta ja oppimista sekä kielitaidon arviointia koskevaan aineistoon.

Pirkko Uusi-Penttilä (pirkko.uusipenttila@library.jyu.fi), Jyväskylän yliopiston kirjasto

Sisällysluetteloon

Kuopion yliopiston kirjasto

Olemme rakentaneet vuonna 1997 farmasian, kliinisen ravitsemustieteen sekä neurotieteiden virtuaalikirjastot ROADS-tietokannaksi. Uusien virtuaalikirjastojen perustamisen ohella olemme päivittäneet kaksi kertaa projektissa vuonna 1996 tuottamiamme hoitotieteen ja terveydenhuollon, molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian sekä ympäristöterveyden virtuaalikirjastoja. Mitä todennäköisimmin siirrämme nämä ROADS-tietokantaan vuonna 1998.

Farmasian, kliinisen ravitsemustieteen ja neurotieteiden virtuaalikirjastot

Olemme hajauttaneet uusien virtuaalikirjastojen tuottamisen kahdelle aiheasiantuntijalle ja yhdelle informaatikolle. Työtä varten laadittiin ensin asianmukaiset ohjeet ja kullekin henkilölle annettiin lyhyt tallennuskoulutus.

Neurotieteiden aineiston on koonnut ja tallentanut ko. alalta väitellyt filosofian tohtori loka-marraskuussa 1997, joten kyseinen virtuaalikirjasto on nyt käyttövalmis. Farmasian aineistosta vastaa proviisoriksi opiskeleva farmaseutti ja kliinisestä ravitsemustieteestä informaatikko. Farmasian ja ravitsemustieteen aineistojen tallennus on käynnistynyt marraskuussa 1997 ja tarkoitus on saada työ valmiiksi vuoden 1997 loppuun mennessä. Luonnollisesti virtuaalikokoelmat eivät tuolloinkaan ole lopullisia koska uutta aineistoa tulee jatkuvasti lisää. Kirjastoja on myös ylläpidettävä teknisesti; vanhentuneita linkkejä pitää poistaa ja muuttuneita osoitteita päivittää. Tekninen ylläpitotyö hoidetaan keskitetysti kirjastossa.

Farmasian, kliinisen ravitsemustieteen ja neurotieteiden virtuaalikirjastot löytyvät osoitteesta (http://www.uku.fi/kirjasto/virtuaalikirjasto/). Sivujen tekstit on kirjoitettu sekä suomeksi että englanniksi. Kirjastojen pääsivulla on ensiksi lyhyt kuvaus palvelusta ja maininta tietokannassa olevan aineiston määrästä. Näiden jälkeen tulevat linkit sekä aakkoselliseen että NLM-luokituksen mukaiseen aihehakemistoon. Aakkosellinen aihehakemisto on luotu NLM-luokkien kuvaustekstien perusteella. Sivun alaosasta löytyy lomake sanahakua varten kuin myöskin linkki hakuohjeisiin. Lopussa ovat linkit käyttäjäkyselylomakkeeseen, uuden palvelun lisäysehdotukseen ja palautelomakkeeseen.

Jos on valittu katsottavaksi joko aakkosellinen tai NLM-luokitettu hakemisto, tulee näytölle lista, josta klikataan haluttua aihetta. Nyt saadaan luettelo tietokannassa olevasta aineistosta kyseisestä aiheesta. Luettelossa näkyvät aineistojen nimet eli IAFA-templaattien Title-kentät. Kunkin nimen vieressä on linkki, josta päästään suoraan kyseiseen palveluun. Mikäli klikataan itse nimeä, saadaan näytölle seuraavaksi tietue, jossa on palvelun nimen ja WWW-osoitteen ohella myös lyhyt kuvailuteksti palvelusta. Kuvailutekstit ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä; kotimaisista palveluista olemme tosin tallentaneet myös suomenkielisiä kuvailuja.

Sanahaku on varsin helppokäyttöinen. Perushaussa lomakkeelle kirjoitetaan hakusana tai sanoja ja klikataan Hae-painiketta. Ohjelmisto etsii vapaatekstihakuna ne tietueet, joista löytyvät kaikki annetut hakusanat (yhdistettynä AND-operaattorilla) ja listaa näytölle palveluiden otsikot, kuvailutekstit ja WWW-osoitteet. Haluttaessa voidaan tulostaa vain pelkät otsikot. Perushaun lisäksi käytettävissä ovat myös kehittyneemmät tekniikat (ks. Liite: Tietokantaratkaisut). Aineisto on indeksoitu Medical Subject Headings- eli MeSH-sanaston avulla.

Virtuaalikirjastojen käyttö ja käyttäjien antama palaute

Uusien ROADS-ohjelmistolla tehtyjen virtuaalikirjastojen (käytännössä siis neurotieteiden virtuaalikirjaston) etusivua (http://www.uku.fi/kirjasto/virtuaalikirjasto/) on haettu 5.12.1997 mennessä yhteensä 324 kertaa. Minkäänlaista käyttäjäpalautetta em. kirjastosta ei kuitenkaan kyseiseen päivämäärään mennessä ole saatu. Tämä johtunee osin palvelun uutuudesta ja osin Kuopion yliopiston ulkopuolisen tiedotuksen vähäisyydestä.

Vuonna 1996 perustamistamme virtuaalikirjastoista olemme sensijaan saaneet jonkin verran palautetta. Käyttäjäkyselyyn vastasi ajalla 15.9.-31.10.1997 yhteensä 8 henkilöä. Hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjastoa oli arvioinut 6 vastaajaa, molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjastoa 1 vastaaja sekä ympäristöterveyden virtuaalikirjastoa 1 vastaaja.

Hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjastoa arvioineista suurin osa oli hoitoalojen keskiasteen oppilaitosten (ammattikorkeakoulujen) henkilökuntaa tai opiskelijoita. Joukossa oli yksi yliopisto-opiskelija ja yksi sairaalan henkilökuntaan kuuluva. Kaikki olivat naisia, iältään 18-41 vuotta. Puolet henkilöistä sanoi käyttävänsä Internetiä tiedonlähteenä joko päivittäin tai useita kertoja viikossa, puolet satunnaisesti. Internetistä yleensä saatavaa tietoa pidettiin jossain määrin luotettavana ja tuoreena. Suurimmalle osalle vastanneista tiedosta on ollut jonkin verran hyötyä. Internet-tiedonhaussa käytettiin yleisimmin hakukoneita, erityisesti AltaVistaa, sekä kirjastojen aineistotietokantoja. Aihehakemistot ja virtuaalikirjastot, uutisryhmät, postituslistat, webcasting-palvelut (esim. Pointcast), muut kuin kirjastojen tietokannat ja sanakirjat saivat kukin muutaman maininnan. Vastanneet ovat siis todella monipuolisesti hyödyntäneet Internetin palveluita. Kuitenkin he ilmoittivat käyttävänsä Internetiä tiedonlähteenä omalla alallaan vain satunnaisesti.

Hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjaston sivukokonaisuus arvioitiin joko selkeäksi ja havainnolliseksi tai sitten tyydyttäväksi. Yksi vastaaja piti kirjastoa epäselvänä ja epäkäytännöllisenä. Virtuaalikirjastojen yleisen opastuspalvelun toimivuutta 2 vastaajaa piti hyvänä, 4 ei osannut sanoa mielipidettään. Hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjastosta haettiin ennen kaikkea faktatietoja ja kirjallisuusviitteitä. Haluttua aineistoa myös löydettiin. Kirjaston tarjoamaa tietoa pidettiin suurimmaksi osaksi luotettavana. Joukossa oli sekä uutta että vanhaa tietoa. Suurimmalle osalle vastanneista on tiedosta ollut jonkin verran hyötyä. Kaikki aikoivat käyttää tätä virtuaalikirjastoa myös uudelleen.

Molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjastoa oli arvioinut yksi naispuolinen, 26-33 -vuotias lääketieteellisen alan opiskelija. Hän käytti Internetiä yleensä tiedonlähteenä noin kerran viikossa. Verkkotiedon tuoreudesta ei vastaaja osannut sanoa mitään, mutta tiedosta oli kuitenkin ollut jonkin verran hyötyä. Tiedonhakuun vastaaja käytti hakukoneita joita hän piti hitaina ja rahaa kuluttavina. Molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjasto oli vastaajan mielestä toimivuudeltaan tyydyttävä, yleinen opastuspalvelu sensijaan hyvä. Kirjastosta mainittiin etsityn - hieman yllättäen - ääni- ja videotiedostoja, mutta niitä ei ollut löydetty. Lieneekö tässä jotain sekaannusta, koska vastaaja kuitenkin piti virtuaalikirjaston sivuilta saamansa tietoa jossain määrin luotettavana. Sekä uutta että vanhaa tietoa oli löytynyt ja siitä oli ollut jonkin verran hyötyä. Vastaaja ilmoitti seuraavansa virtuaalikirjastoa jatkossa, josko sinne ilmestyisi laajempaakin tietoa lääketieteestä.

Ympäristöterveyden virtuaalikirjaston osalta käyttäjäkyselylomakkeen oli täyttänyt yksi matemaattis-luonnontieteellisen alan yliopisto-opiskelija. Hän oli 18-25 -vuotias nainen. Internetiä ylipäätään vastaaja mainitsi käyttävänsä useita kertoja viikossa. Verkosta saamaansa tietoa hän piti jossain määrin luotettavana ja tiedosta oli ollut jonkin verran hyötyä. Internet-haussa vastaaja on käyttänyt hakukoneita, aihehakemistoja ja tietokantoja kuten esim. Uncoveria. Nämä palvelut ovat “ihan ok, kun vain jaksaa vaivautua ja istuskella etsien tietoa mitä on lähtenyt todella etsimään eikä vaan eksy muualle.“ Ympäristöterveyden alalla vastaaja on käyttänyt Internetiä tiedonlähteenä useita kertoja viikossa, ja ko. virtuaalikirjastoa hän piti tyydyttävänä. Kirjastosta vastaaja oli etsinyt faktatietoa, kirjallisuusviitteitä ja yhteystietoja, ja näitä kaikkia hän löysi. Saatu tieto oli ollut jossain määrin luotettavaa ja siitä oli ollut paljon hyötyä. Vastaaja aikoi käyttää ympäristöterveyden virtuaalikirjastoa uudelleen, koska sieltä oli “helppo lähteä etsimään”.

Heikki Laitinen (hlaitine@messi.uku.fi), Kuopion yliopiston kirjasto

Sisällysluetteloon

Maatalouskirjasto ja Metsäkirjasto ( NOVAGate)

Helsingin yliopiston Maatalouskirjasto ja Metsäkirjasto ovat kehittäneet monitieteistä, tietokantapohjaista aihehakemistoa (NOVAGate) (http://current.bibul.slu.se/) osaksi kansallista Virtuaalikirjastoprojektia ja osana pohjoismaista NOVA Information Gateway -hanketta .

NOVA Information Gateway -hankkeeseen (Nordic Gateway to Information in Forestry, Veterinary and Agricultural Sciences) (http://utb32.bibul.slu.se/nig/) osallistuvat kaikki pohjoismaiset maatalous-, metsä- ja eläinlääketieteellisten kirjastot (8 kpl). Suomesta mukana ovat Helsingin yliopiston Maatalouskirjasto, Metsäkirjasto ja Eläinlääketieteellinen kirjasto. Yhteispohjoismaisen hankkeen tavoitteeksi asetettiin tietokantapohjainen aihehakemisto, joka tarjoaa käyttäjälle hyvät selailu- ja tiedonhakumahdollisuudet. Pohjoismaisen hankkeen yhteydessä saatiin uutta tietoa ja kokemusta tietokantapohjaisesta aihehakemistosta myös kansallisen Virtuaalikirjastoprojektin käyttöön.

NOVAGate-aihehakemiston rakennetta ja käyttöliittymää suunniteltaessa perehdyttiin vastaaviin pohjoismaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin kuten EELS, EEVL ja SOSIG. NOVAGate on toteutettu ROADS-ohjelmistolla (http://www.ilrt.bris.ac.uk/roads/), joka on aihehakemistojen perustamiseen suunniteltu työkalu ja käytössä mm. edellä mainituissa kansainvälisissä palveluissa (EELS, EEVL, SOSIG). Euroopan unionin rahoittama DESIRE-projekti on myös raportissaan keväällä 1997 suositellut ROADS/IAFA-tallennusalustojen käyttöä aihehakemistojen perustamisessa ( http://www.ukoln.ac.uk/metadata/DESIRE/overview/). Kuopion yliopiston kirjastossa ROADS-ohjelmisto on otettu käyttöön tänä vuonna farmasian, kliinisen ravitsemustieteen sekä neurotieteiden virtuaalikirjaston yhteydessä.

Yhteensä noin 100 viitteen pilottiversio valmistuu NOVAGatesta 31.1.1998 mennessä. Varsinainen NOVAGate-aihehakemisto saadaan valmiiksi huhtikuussa 1998 pohjoismaisen yhteistyön asettaman aikataulun mukaan.

NOVAGate-aihehakemisto on toteutettu keskitettynä, yhteisenä tietokantana, joka sijaitsee Ruotsin Maatalousyliopiston (SLU) palvelimella. Tiedot syötetään hajautetusti eri maista Internet-selainohjelman välityksellä. Kukin maa vastaa omassa maassa tuotettujen Internet-aineistojen tallentamisesta NOVAGate-aihehakemistoon. Kansallista Virtuaalikirjastoprojektia varten NOVAGate tarjoaa mallin usean organisaation yhteisestä tietokannasta, johon tieto syötetään hajautetusti. Keskitetyn tietokannan avulla voidaan vähentää päällekkäistyötä ja säästää perustamis- ja ylläpitokustannuksia.

Sisällöllisen rakenteen suunnittelussa otettiin huomioon sekä edellä mainittujen kansainvälisten aihehakemistojen että kansallisen Virtuaalikirjastoprojektin aiemmin tekemät ratkaisut erityisesti valittujen aineistotyyppien, kuvailujen ja laatukriteerien osalta. NOVAGate-aihehakemistossa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että tietoaineistot voidaan kuvata monikielisesti ja käyttäjät voivat etsiä tietoa myös omalla äidinkielellään. Alkuperäisiin ROADS/IAFA-tallennusalustoihin tehtiin tarvittavat muutokset yhteistyössä ohjelmiston kehittäjien kanssa. Yhteisenä kuvailukielenä kaikissa Pohjoismaissa on englanti, jota käytetään tietoaineiston nimessä, asiasanoissa ja kuvailussa (tiivistelmässä), mutta vastaavat tiedot annetaan lisäksi tietoaineiston alkuperäiskielellä. Englanninkieliset asiasanat valitaan FAO:n AGRIS-tietokannan AGROVOC-tesauruksesta ja luokitusjärjestelmänä käytetään AGRIS-tietokannan pääluokkia (17 kpl) täydennettynä yhdellä luokalla (=Auxiliary disciplines). Maatalouskirjasto valitsee suomenkieliset asiasanat pääsääntöisesti omasta kontrolloidusta asiasanastosta (AGRISANASTO-tietokanta).

Virtuaalikirjastoprojektin yhteistyönä koottiin vertailu eräiden ROADS-tietokantaratkaisuun perustuvien aihehakemistojen tallennusalustoista ( http://honeybee.helsinki.fi/mmha/nova/vrtdocum.htm ja http://honeybee.helsinki.fi/mmha/nova/vrtservi.htm). Kenttävalikoima poikkeaa joiltakin osin tietokannoittain ja Virtuaalikirjastoprojektin tavoitteena on laatia jatkossa omaan käyttöönsä suositus vähimmäiskentistä. Tavanomaisen kuvailu (description)-kentän lisäksi NOVAGate-aihehakemistoon sisältyy ns. INT-klusteri (multilingual internalisation cluster), jota päästään täysimittaisesti hyödyntämään vasta ROADS-ohjelman versiossa 2. Monikielisyyden vuoksi toistetaan NOVAGate-hakemistossa myös asiasana / luokituskenttää (Subject descriptor + Scheme). Nämä erot eivät kuitenkaan estä eri aihehakemistojen yhteishakua.

NOVAGate-aihehakemistoon valitaan aineisto edellä mainitun EU:n DESIRE-projektin ja Virtuaalikirjastoprojektin tuottamien valintakriteerien perusteella. Maatalouskirjaston osalta pilottitietokantaan on koottu aineisto pääsääntöisesti omista aiemmista linkkilistoista. Linkkien kaksikielinen kuvailu on työläin vaihe vaikka tallennusalustan tietokenttien määrä pyrittiin muuten minimoimaan.

Myös metsä- ja puualan tärkeimpiä Internetistä löytyviä tietoaineistoja on tallennettu NOVAGate-aihehakemiston pilottitietokantaan. Kaikkiin tallennettuihin viitteisiin on liitetty kuvailu ja asiasanat.

NOVAGate-aihehakemiston käyttöliittymän arviointi

Maatalouskirjasto, Metsäkirjasto ja Eläinlääketieteellinen kirjasto keräsivät arviointeja NOVAGate aihehakemistosta yhteensä neljässä käyttäjäpalaverissa, joissa oli mukana alan tutkijoita, opiskelijoita sekä tietopalveluammattilaisia. Käyttäjäkyselyyn otettiin taustatietokysymyksiä Virtuaalikirjastoprojektin yhteisestä käyttäjäkyselylomakkeesta ja lisäksi laadittiin tietokantaratkaisuun ja asiasanaston hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä ( http://honeybee.helsinki.fi/mmha/nova/kysymys.htm). NOVAGate aihehakemiston sisällöllistä kattavuutta ei tässä vaiheessa voitu vielä arvioida vaan keskityttiin käyttöliittymän ja rakenteen yleiseen arviointiin.

Käyttäjäkyselyyn saatiin yhteensä 20 vastausta, joista suurin osa edusti tutkijoita tai yliopiston henkilökuntaa. Vastaajissa oli yhtä paljon miehiä ja naisia. Lähes kaikki käyttivät Internetiä tiedonlähteenä päivittäin tai useita kertoja viikossa.

Suurin osa vastaajista piti NOVAGate aihehakemiston käyttöliittymää yleisvaikutelmaltaan selkeänä ja havainnollisena sekä kotisivun (etusivun) että haku- (search) ja selailu- (browse) sivujen osalta. Vain muutama vastaaja arvioi yleisvaikutelman tyydyttäväksi. Myös painikkeita, tekstien ulkoasua ja sisältöä pidettiin useimmiten selkeinä ja havainnollisina tai vähintäänkin tyydyttävinä. Värien suhteen mielipiteet vaihtelivat eniten: yli puolet vastaajista piti värejä selkeinä tai ainakin tyydyttävinä, mutta muutama piti epäselvänä tai ei osannut lainkaan sanoa.

Vapaissa kommenteissa tuli esille se, että merkkipohjaisten selainten käyttö olisi huomioitava. Lisäksi toivottiin, että toiminnot sijoitettaisiin tiiviimmin, jottei sivuja tarvitsisi vierittää. NOVAGate kotisivu sai toisaalta vapaan kommentin ”onnistunut” ja toisaalta parissa kommentissa sitä pidettiin liian vaatimattomana tai latteana. Haku sivulle toivottiin kaikkia ohjeita yhteen paikkaan (mm. hakusanojen katkaisu, termien yhdistäminen ja sulkujen käyttö). Myös erillistä palaute- (feedback-) painiketta toivottiin. Selailu sivulla pidettiin uutuuksien selailua hyvänä ja toivottiin, että sillä olisi oma painike kuten etusivulla.

Erityistä huomiota NOVAGate kyselyssä kiinnitettiin tietoaineiston kuvailuun. Asiakkaalle näkyvää kuvailua (vapaamuotoinen kuvailu, asiasanoitus, luokitus) suurin osa vastaajista piti hyödyllisenä ja muutama vastaaja jopa erittäin hyödyllisenä. Lähes kaikki vastaajat pitivät kuvailua riittävänä, jos se sisältää asiasanat ja vapaamuotoisen kuvailun, sen sijaan kukaan ei pitänyt tarpeellisena luokitusta. Suomenkielistä kuvailua kolmasosa vastaajista piti erittäin tärkeänä tai tärkeänä, yli puolet jossain määrin hyödyllisenä ja yksi vastaaja ei pitänyt sitä tarpeellisena.

Tiedonhaun rajaus aineistotyypin mukaan (tietokanta, elektroninen lehti, oppimateriaali, organisaatio) arvioitiin jonkin verran hyödyllisemmäksi kuin maantieteellinen rajaus. Muutama vastaaja arvioi kummankin rajaustavan erittäin hyödylliseksi, useimmat hyödylliseksi ja loput vastaajista ainakin jossakin määrin hyödylliseksi.

Aihepiiriluokituksen suhteen puolet vastaajista piti parempana laajoja / karkeita luokkia, muutama tarkkoja, aihespesifisiä luokkia ja loput eivät osanneet sanoa kantaansa. NOVAGate aihehakemistossa käytettyä kansainvälistä AGRIS luokitusta yksi piti selkeänä, puolet melko selkeänä, muutama epäselvänä ja muutama jätti vastaamatta tähän. Vapaissa kommenteissa toivottiin tarkennuksia erityisesti ympäristö ja kuluttaja alan luokitteluun.

Jatkosuunnitelmat

Tietoaineistojen tallentaminen NOVAGate-aihehakemistoon jatkuu. Tallennusalustojen yhdenmukaistamista ja vähimmäistason määrittelyä tehdään yhteistyössä muiden ROADS-ohjelmiston käyttäjien, esim. Kuopion yliopiston kirjaston kanssa. Ohjeistusta laaditaan yhteisten käytäntöjen varmistamiseksi. Elektronisessa muodossa olevan asiasanaston hyödyntämistä on tarpeen selvittää edelleen laajemman tietoaineiston kanssa, koska pilottiversiot valmistuivat vasta projektin loppuvaiheessa. Erityisen kiinnostavaa olisi jatkossa kokeilla tiedonhakua samalla kertaa useista ROADS-ohjelmistolla toteutetuista tietokannoista (eri palvelimilta), mistä kansainvälisiä pilottihankkeita on jo käynnistynyt (esim. http://www.ilrt.bris.ac.uk/roads/cross/).

Lisätietoja: Nova Information Gateway (http://utb32.bibul.slu.se/nig/)

Ritva Hagelin (Ritva.Hagelin@helsinki.fi), Helsingin yliopiston Maatalouskirjasto
Liisa Siipilehto (lsiipile@LadyBird.Helsinki.fi), Helsingin yliopiston Metsäkirjasto

Sisällysluetteloon

Oulun yliopiston kirjasto

Vuonna 1996 laaditut virtuaalikirjastot

Vuoden 1997 aikana tarkistettiin ja päivitettiin vuonna 1996 laadittuja aate- ja oppihistorian, ekologian, geologian, maantieteen sekä saamen kielen ja kulttuurin
virtuaalikirjastojen linkkejä. Uusia linkkiehdotuksia saatiin myös asiakkailta ja niitä lisättiin, mikäli ne täyttivät kirjaston valintakriteerit. Ehdotuksia asiakkailta tuli myös sellaisista linkeistä, esim. yksityisten henkilöiden pitämistä sivuista, joita ei katsottu voitavan liittää mukaan. Sivuille tehtiin myös joitakin korjauksia asiakkailta tulleen palautteen perusteella.

Vuoden lopulla eniten linkkejä oli kertynyt geologian (469) ja ekologian (313) kirjastoihin, runsaasti myös maantieteen (133) kirjastoon. Aate- ja oppihistorian sekä saamen kielen ja kulttuurin kirjastoissa linkkejä oli sitä vastoin selvästi vähemmän, noin 30 molemmissa.

Syksyn 1997 käyttäjäkyselyssä geologian, maantieteen sekä saamen kielen ja kulttuurin virtuaalikirjastoja oli arvioinut kutakin vain 1-2 satunnaista käyttäjää. Annettu palaute oli pääosin myönteistä; saamen kielen ja kulttuurin osalta tietomäärää pidettiin kuitenkin liian vähäisenä. Edellisiä useammin oli arvioitu aate- ja oppihistorian (5) sekä ekologian (6) kirjastoja. Myös näiden kirjastojen osalta palaute oli pääosin myönteistä: oli löydetty sitä, mitä oli haettukin, tieto katsottiin luotettavaksi ja hyödylliseksi ja kaikki vastaajat aikoivat käyttää kirjastoja jatkossakin.

Kommentteja:

Vuonna 1997 laaditut virtuaalikirjastot

Arkeologian virtuaalikirjasto

Arkeologian virtuaalikirjaston laati projektiin palkattu informaatiotutkimuksen opiskelija.

Arkeologian virtuaalikirjaston sisältö jaettiin klassilliseen arkeologiaan, yleiseen arkeologiaan, GIS:iin ja paleontologiaan. Arkeologian alajaottelussa käytettiin apuna mm. verkosta löytyneitä muita jaotteluja. Asiantuntija-apua saatiin arkeologian amanuenssilta. Alojen sisällä noudatettiin projektin ohjeiden mukaista aineistotyypittelyä.

Aineiston hankinnassa käytettiin sekä suomalaisia että kansainvälisiä hakukoneita ja hakemistoja. Linkkejä saatiin kerättyä kaikkiaan 163.

Käyttäjäkyselyssä kirjastoa oli arvioinut vain yksi asiakas. Hän oli kirjastoon tyytyväinen ja aikoi vierailla sivuilla uudestaankin.

Avaruustutkimuksen virtuaalikirjasto

Avaruustutkimuksen virtuaalikirjaston laati projektiin palkattu matematiikan opiskelija. Fysiikan ja matematiikan kirjaston informaatikko osallistui työn sisällölliseen suunnitteluun.

Avaruustutkimuksen virtuaalikirjaston sisältö jaettiin viiteen osaan: avaruusfysiikka, avaruuslääketiede, avaruustekniikka ja avaruusmatkat, planetologia sekä tähtitiede. Avaruustutkimuksen alajako tehtiin yhteistyössä Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen, tähtitieteen osaston, avaruustutkimuksen tutkimusryhmän sekä fysiikan ja matematiikan kirjaston informaatikon kanssa. Valitut alat ovat avaruuslääketiedettä lukuun ottamatta edustettuina Oulun yliopistossa. Alojen sisällä noudatettiin projektin ohjeiden mukaista aineistotyypittelyä.

Aineiston hankinnassa käytettiin pääasiassa Yahoota, W3:n virtuaalikirjastoja, NASAn arkistoja sekä erityistä fysiikan alan hakukonetta TIPTOPia (http://www.tp.umu.se/TIPTOP/). Vuoden lopussa kirjastossa oli yhteensä 128 linkkiä.

Avaruustutkimuksen kirjastoa oli käyttäjäkyselyssä arvioinut neljä käyttäjää, jotka olivat hakeneet faktatietoa ja myös löytäneet sitä. Kaikki vastaajat arvioivat kirjastosta saamansa tiedon sen verran hyödylliseksi, että aikoivat vierailla kirjastossa toistekin:

Fysiikan virtuaalikirjasto

Fysiikan virtuaalikirjaston laati projektiin palkattu matematiikan opiskelija. Fysiikan ja matematiikan kirjaston informaatikko osallistui työn sisällölliseen suunnitteluun.

Fysiikan virtuaalikirjaston sisältö jaettiin seuraaviin alaryhmiin: yleinen fysiikka, atomi- ja ydinfysiikka, avaruusfysiikka, geofysiikka, kiinteän olomuodon fysiikka, mekaniikka ja hydrodynamiikka, optiikka ja spektroskopia, sähköoppi ja magnetismi, säteilyfysiikka, teoreettinen fysiikka, termodynamiikka. Fysiikan alajako on tehty fysiikan ja matematiikan kirjaston käyttämän luokittelun mukaisesti. Alojen sisällä noudatettiin projektin ohjeiden mukaista aineistotyypittelyä.

Asiantuntija-apuna olivat fysiikan laitoksen johtaja, fysiikan laitoksen amanuenssi sekä fysikaalisten tieteiden laitoksen tutkijat ja opiskelijat.

Aineiston hankinnassa tärkein apukeino oli hakukone TIPTOP (http://www.tp.umu.se/TIPTOP/), minkä lisäksi käytettiin W3:n virtuaalikirjastoa, Yahoota, AltaVistaa sekä tehtiin paljon surffailua linkistä toiseen. Linkkejä kirjastoon kertyi runsaasti, yhteensä 258.

Fysiikan virtuaalikirjastoa arvioi käyttäjäkyselyssä kolme vastaajaa. Kaikki pitivät kirjastosta saamaansa tietoa luotettavana, ja tieto koettiin myös hyödylliseksi. Kaikki vastaajat, joista kaksi oli fysiikan alalla ja yksi muulla alalla toimivaa, aikoi hyödyntää kirjastoa myös myöhemmin.

Geriatrian virtuaalikirjasto

Geriatrian virtuaalikirjaston laati projektiin palkattu informaatiotutkimuksen opiskelija. Lääketieteellisen tiedekunnan informaatikko osallistui työn sisällölliseen suunnitteluun ja haettujen linkkien arviointiin. Geriatrian virtuaalikirjastoa laadittaessa oltiin yhteydessä gerontologian virtuaalikirjaston laatineeseen Jyväskylän yliopiston kirjastoon. Geriatrian ja gerontologian virtuaalikirjastoille päätettiin alojen läheisyyden vuoksi laittaa yhteinen pääsivu.

Geriatrian jaottelu tehtiin projektin ohjeistaman aineistotyypittelyn mukaisesti.

Aineiston hankinnassa käytettiin sekä suomalaisia että kansainvälisiä hakukoneita ja hakemistoja. Linkkejä saatiin vuoden loppuun mennessä kokoon yhteensä 41.

Geriatrian kirjastoa arvioi syksyn kyselyssä vain yksi satunnainen käyttäjä, joka oli kirjastoon pääosin tyytyväinen ja aikoi käyttää sitä jatkossakin.

Informaatiotekniikan virtuaalikirjasto

Informaatiotekniikan virtuaalikirjaston laativat projektiin palkatut kaksi sähkötekniikan alan opiskelijaa sekä matematiikan opiskelija, joka osallistui osan ”Tietokoneet ja tietojenkäsittely” laatimiseen. Teknisen tiedekunnan kirjaston vastaava kirjastonhoitaja osallistui sisällölliseen suunnitteluun sekä haetun aineiston arviointiin.

Informaatiotekniikan virtuaalikirjaston sisällön jaottelu on tehty EI:n Compendex-tietokannan hakemistojärjestelmää mukaillen. Sisältö jaettiin kahteen pääryhmään. Toinen pääryhmä, ”Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka” jaettiin alaryhmiin sähkömagneettiset aallot, elektroniikan materiaalit, sähköpiirit, elektroniikan komponentit, elektroniset laitteet (yleinen ja teollisuuselektroniikka), elektroniset laitteet (tutka-, radio- ja tv-tekniikka), optoelektroniikka, tietoliikenneverkot. Toinen pääryhmä ”Tietokoneet ja tietojenkäsittely” jaettiin alaryhmiin tietokonetekniikka ja loogiset elementit, laitteistotekniikka, ohjelmistotekniikka ja yleinen tietojenkäsittely.

Aineiston hankinnassa on käytetty mm. hakupalveluja Yahoo ja AltaVista sekä W3:n virtuaalikirjastoja, tekniikan alan ruotsalaista virtuaalikirjastoa EEVL, englantilaista tekniikan virtuaalikirjastoa EELS sekä painettua teosta The Internet for Scientists and Engineers. Linkkejä informaatiotekniikan kirjastossa oli vuoden lopussa 418.

Informaatiotekniikan kirjastosta oli antanut arvionsa yhteensä 6 palautekyselyyn vastannutta, jotka kaikki olivat informaatiotekniikan edustajia. Yhtä vastannutta lukuun ottamatta palaute oli positiivista: kirjaston antamia tiedoista katsottiin olevan hyötyä, sieltä löydettiin haettua tietoa ja tietoa pidettiin luotettavana. Kirjastoa kritisoinut oli tyytymätön aineiston sisältöön ja aineiston jaotteluun. Palautteen aikaan kirjasto oli kuitenkin vielä hyvin keskeneräinen; vastauksen jälkeen sisältöön tehtiin muutoksia ja linkkien määrääkin lisättiin.

Suomen historian virtuaalikirjasto

Suomen historian virtuaalikirjaston laati projektiin palkattu informaatiotutkimuksen opiskelija.

Aineiston hankinnassa käytettiin sekä suomalaisia että kansainvälisiä hakukoneita ja hakemistoja. Linkkejä kirjastossa oli vuoden lopussa 39.

Suomen historian virtuaalikirjastosta antoi käyttäjäkyselyssä palautetta yhteensä yhdeksän vastaajaa, joista 2/3 oli alalla työskenteleviä. Vastaajat olivat hakeneet kirjastosta tavallisesti faktatietoa tai kirjallisuusviitteitä ja kertoivat niitä myös löytäneensä. Tietojen kaikki uskoivat olevan luotettavia. Runsas puolet vastaajista katsoi saadusta tiedosta olevan hyötyä paljon tai jonkun verran. Kirjastoa kritisoineet toivoivat nykyistä syvempää tietoa ja enemmän linkkejä suoraan dokumentteihin. Kaikki vastaajat aikoivat kuitenkin palata sivuille uudestaankin.

Tietojenkäsittelyoppi

Tietojenkäsittelyopin virtuaalikirjaston laati projektiin palkattu matematiikan opiskelija.

Tietojenkäsittelyopin aineistotyypittelyssä noudatettiin projektin suosituksia; tyypittelyä muokattiin aineiston saatavuuden perusteella. Sopivaa aineistoa ei ollut saatavilla runsaasti, vaan suurin osa löytyneestä informaatiosta oli kaupallista ja/tai maksullista.

Aineiston hankinnassa käytettiin hakupalveluja Yahoo ja AltaVista sekä W3:n virtuaalikirjastoa. Linkkejä etsittiin myös "surffailun" avulla. Vuoden lopulla linkkejä oli kirjastossa 83.

Tietojenkäsittelyopin kirjastoa arvioi palautekyselyssä 13 vastaajaa, jotka yhtä lukuun ottamatta olivat alalla työskenteleviä. Lähes kaikki olivat kirjaston sivuihin tyytyväisiä. Kirjastosta haettiin useimmin faktaa ja kirjallisuusviitteitä ja niitä oli myös löydetty. Useimmat katsoivat, että sivuilla oli uutta mutta myös vanhentunuttakin tietoa. Valtaosa oli sitä mieltä, että kirjaston tiedoista oli jonkin verran hyötyä. Kaikki kyselyyn vastaajat ilmoittivat kuitenkin käyttävänsä kirjastoa myös myöhemmin.

Riitta Hoppania (riitta.hoppania@oulu.fi) ja Tapani Kemppainen (tapani.kemppainen@oulu.fi),
Oulun yliopiston kirjasto

Sisällysluetteloon

Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

Taidekasvatuksen, taideteollisuuden ja kuvallisen viestinnän virtuaalikirjasto

Vuonna 1996 Taidekasvatuksen, taideteollisuuden ja kuvallisen viestinnän virtuaalikirjasto muodostettiin kirjaston kotisivujen aineistosta. Tänä vuonna tarkoituksemme oli luoda kokonaan uudet virtuaalikirjastot taidekasvatuksesta, taideteollisuudesta ja kuvallisesta viestinnästä, mutta ajanpuutteen vuoksi tämä jäi toteuttamatta. Vanhaan kirjastoon on kuitenkin liitetty uusia linkkejä ja linkkien toimivuutta on tarkistettu.

Tätä virtuaalikirjastoa arvioi 6 henkilöä (5,7 % itselleen läheisen tieteenalan virtuaalikirjastoja arvioineista). Palaute on ollut pääosin myönteistä, etenkin linkkikokoelmasivuja on pidetty edustavina.

Tulevaisuudessa taidekasvatukselle, taideteollisuudelle ja kuvalliselle viestinnälle tulee luoda omat virtuaalikirjastot.

Eila Rämö (eramo@uiah.fi), Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

Arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun virtuaalikirjasto

Työskentely tämän virtuaalikirjaston laatimiseksi aloitettiin syyskuussa 1997 ja aineisto julkistettiin 20.10.1997, eli työhön käytetty aika jäi hyvin lyhyeksi.

Alusta alkaen oli selvää, että työnimenä käytetty “Arkkitehtuurin virtuaalikirjasto” sisältäisi aineistoa arkkitehtuurin koko kentältä: huonekalusuunnittelusta ja sisustuksesta, rakennus- ja maisema-arkkitehtuuriin sekä kaupunkisuunnitteluun. Alueen laajuudesta johtuen mietittiin aineiston jakamista esim. kahteen virtuaalikirjasto-kokonaisuuteen, vastaamaan Suomessa toteutettua jakoa alan opetuksessa. Tällaisessa jaottelussa olisi kuitenkin tullut useita päällekkäisiä linkkejä (etenkin lehdissä, asiantuntijaorganisaatioissa ja linkkikokoelmasivuissa), joten päädyimme yhteen koko alueen kattavaan virtuaalikirjastoon. Kirjaston nimeksi päätimme ottaa paremmin sisältöä kuvaavan “arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun”.

Kirjaston laatimiseen oli käytettävissä hyvin rajallisesti aikaa, mikä vaikutti siihen tapaan, miten aineistoa ryhdyttiin keräämään. Pohja-aineistona käytettiin jo aikaisemmin kirjaston WWW-sivuja varten kerättyä aineistoa. Laadukkaita ja jo testattuja osoitteita kysyttiin myös alan opetusyksiköiltä ja muilta organisaatioilta. Erityisen hyödyllistä oli Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston kirjaston toimittama aineisto. Valittu aineisto on siis koottu alan keskeisten organisaatioiden ylläpitämiltä sivuilta. Hakukoneita on käytetty vain jonkin tietyn organisaation tai lehden etsintään.

Aineiston valinta ja toimittaminen sivuille oli hyvin hidasta. Yleensäkin taiteen ja taideteollisen alan sivut sisältävät paljon kuva-aineistoa sekä teknisiä kokeiluja, mistä johtuen sivujen latautuminen näytölle on keskitasoa tehokkaammallakin laitteistolla hidasta. Lisäksi graafinen suunnittelu vie usein voiton aineiston löytyvyydeltä ja selkeältä luettavuudelta. Moni sisällöllisesti hyvä linkki tuli hylätyksi juuri edellä mainituista syistä. Yleisesti voi sanoa, että työn edetessä lisääntyi kriittisyys samaa tahtia.

Painotus valitussa aineistossa on rakennusarkkitehtuurissa, koska tältä alueelta Internet-aineistoa löytyy runsaimmin. Sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu ovat edustettuina lähinnä lehtinä ja asiantuntijaorganisaatioina.

Koska arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun virtuaalikirjasto julkistettiin vasta 20.10., minkä jälkeen myös tiedotteet uudesta kirjastosta lähtivät, jäi käyttäjäkyselyn seuranta-aika hyvin lyhyeksi - vain 1-2 viikkoa. Vastauksia tänä aikana tuli 2 kappaletta. Kumpikin vastaajista käyttää Internetiä paljon (hakuohjelmia ja hakemistoja), mutta oman alan tietoa kumpikin haki verkosta harvemmin. Virtuaalikirjastoa kumpikin piti selkeänä ja havainnollisena, kumpikin oli löytänyt etsimäänsä tietoa ja katsoi tiedosta olleen paljon hyötyä, mutta kuva-aineistoa kaivattiin lisää. Tässä näkyy tämänhetkinen puute: Internetissä ei ole monia kattavia kuvatietokantoja, joista voisi hakea esim. aiheen mukaan jotakin kuvaa.

Käyttäjien kommentteja:

Tulevaisuudesssa Arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun virtuaalikirjaston rakentamista jatketaan: lisätään aineistoa ja erityistä huomiota kiinnitetään kuva-aineiston saatavuuden parantamiseen.

Eila Rämö (eramo@uiah.fi), Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

Uuden median virtuaalikirjasto

Uuden media virtuaalikirjaston kokoaminen aloitettiin elokuussa 1997, kun Taideteollisen korkeakoulun kirjaston toimistosihteeri siirrettiin työskentelemään mm. tämän projektin parissa.

Ensimmäinen ongelma oli “uuden median” määrittäminen niin että virtuaalikirjastosta saataisiin yhtenäinen ja aineistoltaan riittävän kattava. Mistään alaan liittyvästä painetusta tekstistä eikä myöskään Internetistä ei löytynyt sopivaa “kaiken kattavaa” lausetta, jolla kirjaston olisi voinut määritellä, siksi alkuun liitettiin teksti: “Sana "media" tarkoittaa ihmisen tapoja ja välineitä viestiä, kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Televisio, radio, sanomalehdet yms. edustavat mediaa perinteisimmillään. Uuden median määritelmiä on useita ja siksi tähän virtuaalikirjaston osaan on pyritty keräämään tietoa tutkimuksesta, kehitystyöstä, julkaisuista, projekteista sekä asiantuntijaorganisaatioista niin että "uusi media" tulisi käsitellyksi kehittäjän, tuottajan ja kuluttajan kannalta.”

Aineiston valinnan apuna käytettiin virtuaalikirjaston yleisten valintakriteereiden lisäksi mm. seuraavia valintaperusteita: Onko aineisto ajankohtaista, onko sivua mahd. lukea ilman uusien ohjelmien lataamista, vaatiiko sivun avaaminen uusimmat selainohjelmat, kuinka nopeasti sivu latautuu, onko sivujen ulkoasu selkeä. Suurin ongelmista oli sivujen latautuminen. Uutta mediaa esittelevät sivut sisältävät runsaasti kuvia, liikkuvaa kuvaa sekä muuta hitaasti myös keskivertoa suurempitehoisella koneella latautuvaa materiaalia.

Alalla toimivien luotettavien organisaatioiden yms. sivuja käytettiin hyödyksi aineistoa kerätessä. Linkkiehdotuksia saatiin myös jonkun verran suoraan mm. Taideteollisen korkeakoulun Media Laboratorion henkilökunnalta. Alan lehtien esittelemää aineistoa kartoitettiin ja siitä osa linkitettiin kirjaston sivuille. Hakurobotteja käytettiin melko vähän, oikeastaan vain silloin jos tarkastettiin jonkin julkaisun / lehden tietoja.

Koska uuden median virtuaalikirjasto saatiin verkkoon vasta 20.10. jäi käyttäjäkyselyyn vastaamisaika varsin lyhyeksi. Lomakkeen kautta kirjasto sai vain yhden vastauksen. Käyttäjä koki saamansa tiedon hyödylliseksi ja sanoi tulevansa sivuille vielä uudelleenkin. Koska uuden median aineistoa tuotetaan jatkuvasti suuria määriä oli kirjaston idea käyttäjän mielestä hyvä - joku muu seuloo aineiston hänen puolestaan. Ehdotusta uuden median virtuaalikirjaston sivuilla ylläpidettävästä keskusteluryhmästä mietittiin, mutta sen toteutusta ja erityisesti sen vaatimaa “teknistä tukea” pidettiin TaiK:n kirjastossa mahdottomana toteuttaa henkilökunnan vähyyden takia.

Jatkossa Uuden median virtuaalikirjastoa ylläpidetään ja siihen lisätään ajankohtaista aineistoa. Suuria muutoksia sen rakenteeseen ei enää tulla tekemään.

Satu Lindberg (slindb@uiah.fi), Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

Sisällysluetteloon

Tampereen yliopiston kirjasto

Tampereen yliopiston kirjastossa on vuoden 1997 aikana tehty sosiologian, sosiaalipsykologian, informaatiotutkimuksen ja kirjasto- ja tietopalvelualan sekä viestinnän ja journalismin virtuaalikirjastot. Vuoden 1998 alussa valmistuu myös sosiaalipolitiikan virtuaalikirjasto. Lisäksi kirjastossa on laadittu selvitys virtuaalikirjastojen sisällönkuvailusta (X). Virtuaalikirjastoihin on koottu aineistoa käyttämällä hyväksi mm. jo olemassaolevia linkkikokoelmia (mm. SOSIG, SocioSite) sekä Internetin hakukoneita. Osa aineistosta on jo aikaisemmin ollut Tampereen yliopiston kirjaston kotisivujen kautta käytettävissä. Aineistoa virtuaalikirjastoihin on löytynyt hyvin, ja sen arviointi ja valikointi Virtuaalikirjastoprojektin valintakriteerien perusteella on ollut tärkeää. Helmien löytäminen runsaudesta on noussut keskeiseksi.

Sisällönkuvailuprojektiin liittyen virtuaalikirjastoissa on testattu YSAn soveltuvuutta linkkienkuvailuun. Sosiaali- ja viestintätieteiden osalta YSA tuntuu käyttökelpoiselta ja järkevältä ratkaisulta, joka voisi auttaa tiedonhakijaa.

Sen jälkeen, kun virtuaalikirjastot on liitetty verkkoon, olemme saaneet palautetta ja uusia linkkivinkkejä asiantuntijoilta, ts. näiden alojen tutkijoilta. Myös virtuaalikirjastoja rakennettaessa, ennen verkkoon liittämistä, niistä on pyydetty kommentteja tutkijoilta.

Käyttäjäkyselyssä ei Tampereen yliopiston kirjaston virtuaalikirjastoja juurikaan kommentoitu, koska ne valmistuivat viestintää lukuunottamatta vasta syksyllä.

Vuoden 1998 suunnitelmista ei ole kirjaston sisällä tehty päätöksiä, mutta projektiin osallistuneiden käsityksen mukaan tietokantaratkaisuun päätyminen olisi järkevää. Lisäksi vuoden 1998 aikana tuntuisi hyödylliseltä tietokantaratkaisuun liittyen jatkaa sisällönkuvailuun liittyvää osaprojektia.

Vuoden 1998 aikana Tampereen yliopiston kirjastossa olisi halukkuutta lähtea kansainväliseen yhteistyöhön mm. SOSIGin kanssa. Mahdollisesti myös pohjoismaiseen yhteistyöhön muiden yhteiskuntatieteellisten kirjastojen kanssa olisi toiveita. Tässä vaiheessa nämä ovat vielä kehitteillä olevia kysymyksiä.

Projektissa ovat OPM:n rahoituksella työskennelleet informaatikot Maria Forsman (1 kk), Pirjo Rauhala (2 kk) ja Eeva Väyrynen (2 kk). Lisäksi Tampereen yliopiston kirjastossa on osallistuttu Virtuaalikirjastoprojektiin myös virkatyönä.

Maria Forsman (kimafo@uta.fi), Tampereeen yliopiston kirjasto

Sisällysluetteloon

Teknillisen korkeakoulun kirjasto

Ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjasto

Vuonna 1996 rakennetun Ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjaston sisältöä päivitettiin lisäämällä uusia tiedonlähteitä, täydentämällä sivujen metadataa ja korjaamalla toimi-mattomien linkkien URL-osoitteita. Muutamia tiedonlähteitä jouduttiin poistamaan niiden sisällössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tällaisia syitä olivat mm. se, ettei lähdettä ei enää ollut päivitetty tai ettei sen sisältö enää ollut käytettävissä. Metadatan laatimisessa käytettiin hyväksi Dublin Core Metadata -lomaketta. Ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjaston englanninkieliset sivut valmistuivat vuoden 1997 loppupuolella ja niitä koskeva metadata työstettiin käännöstyön valmistuttua. Vuoden aikana ilmestyi myös ensimmäinen ympäristönsuojelutekniikkaan liittyvä oppikirja verkossa; teos liitettiin osaksi ympäristönsuojelutekniikan aihehakemistoa.

Puunjalostustekniikan virtuaalikirjasto

Puunjalostustekniikan virtuaalikirjaston aineiston painopiste on puupohjaisia raaka-aineita teollisesti jalostavissa tekniikan aloissa. Virtuaalikirjaston rakentamisen peruspilarin muodostivat alan kotimaisten opetusta antavien ja tutkimusta harjoittavien organisaatioiden kotisivut, niiden kautta päästiin parhaiten myös kansainvälisten tutkimuslaitosten ja järjestöjen tuottamaan verkkotietoon. Alanmukaisissa hakemistoissa puunjalostustekniikka oli usein joko kemian tekniikan tai metsätieteiden osana. Alan terminologia vaikeutti hakurobottien käyttöä. Aineiston kokoamisessa oli selvästi havaittavissa alan yritysten suuri osuus verkkotiedon tuottajana. Alan aikakauslehtien kotisivuja löytyi, mutta vain muutaman lehden artikkelit olivat vapaasti luettavissa. Erilaisia opinnäyte- ja muita julkaisuluetteloita löytyi sen sijaan runsaasti.

Puunjalostustekniikan virtuaalikirjasto jaettiin kahteen osaan: kemiallinen puunjalostustekniikka ja mekaaninen puunjalostustekniikka. Näistä ensimmäinen sisältää puunjalostuksen kemiaan, selluloosatekniikkaan, paperitekniikkaan ja paperinjalostustekniikkaan liittyvää verkkotietoaineistoa. Mekaanisen puunjalostustekniikan virtuaalikirjastoon on koottu puutekniikkaan liittyvää aineistoa.

Puunjalostustekniikan virtuaalikirjastoa esiteltiin syksyllä puunjalostustekniikan informaatikkojen kokouksessa. Tilaisuuteen osallistui 6 informaatikkoa/kirjastonhoitajaa alan tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista. Vaikka käyttäjäkysely ei tuottanut kuin yhden vastauksen puunjalostustekniikan osalta, ovat TKK:n omat opiskelijat todenneet sen toimivaksi ja liittäneet sen linkiksi puunjalostajakillan sivuille.

Energiatekniikan virtuaalikirjasto

Energiatekniikkaan liittyvän verkkoaineiston kokoamisen lähtökohtana oli saada tietoa energiatietoa tuottavista organisaatioista sekä Suomessa että maailmalla. Aineiston keräämisessä ja arvioimisessa on voitu hyödyntää TTK:n kirjaston energia-alan kansainvälisistä sopimuksista lähinnä IEA:n tiedonvaihtosopimuksesta ja siihen liittyvästä tietokannan tuottamisesta saamaa kokemusta. Tärkeimmillä suomalaisilla energia-alan tiedontuottajilla on jo omat kotisivunsa/palvelimensa verkossa ja ne muodostivat peruspilarit kansainvälisten energia-alan järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Aineiston keruussa pyrittiin löytämään primääriaineistoa kuten alan aikakausilehtiä ja raportteja mieluummin kuin vain yhteystietoja, mutta sellaista aineistoa on vähemmän saatavilla.

Energiatekniikan virtuaalikirjasto jaettiin kolmeen eri osaan: energiatekniikka ja -talous, uusiutuvat ja vaihtoehtoiset energiamuodot, ydintekniikka ja fuusiotutkimus. Teknillisen korkeakoulun kirjastoa on pyydetty myös toimittamaan arvioidusta ja valitusta englanninkielisestä aineistosta tiedot Ruotsissa ylläpidettyyn EELS-verkkotietoaineistoa kokoavaan hakupalveluun.

Energiatekniikan virtuaalikirjastoa arvioi käyttäjäkyselyssä 3 henkilöä. Kaikki edustivat tekniikan alaa ja käyttivät satunnaisesti tietoverkkoja etsiessään energiatietoa. Kyselijät pitivät virtuaalikirjastoa suureksi osaksi tai jossain määrin luotettavana ja pitivät tietoa jonkin verran hyödynnettävänä sekä aikoivat käyttää virtuaalikirjastoa uudelleen.

Irma Pasanen-Tuomainen (irma.pasanen@hut.fi), Teknillisen korkeakoulun kirjasto

Sisällysluetteloon