Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1997

raportti

Copyright © Virtuaalikirjastoprojekti

Jyväskylän yliopiston kirjasto
Kuopion yliopiston kirjasto
Maatalouskirjasto (Helsingin yliopisto)
Metsäkirjasto (Helsingin yliopisto)
Oulun yliopiston kirjasto
Tampereen yliopiston kirjasto
Taideteollisen korkeakoulun kirjasto
Teknillisen korkeakoulun kirjasto

Toimittaja: Risto Heikkinen (herive@tukki.jyu.fi)
"Virtuaalikirjasto"-logo: Sakke Yrjölä

Raportti pdf-dokumenttina (koko 310 k).
Dokumentin lukemiseen tarvitaan Acrobat Reader

Raportin paperiversiota voi tilata Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelusta osoitteesta:

Jyväskylän yliopiston kirjasto
Tietopalvelu
PL 35
40351 JYVÄSKYLÄ

Puh: (014) 603 384
E-mail: toini.alhainen@library.jyu.fi

Sisällys

1. Esipuhe

2. Virtuaalikirjastoprojekti 1997 - Uusia virtuaalikirjastoja ja kehityshankkeita

2.1. Kehityshankkeet
2.2. Uudet virtuaalikirjastot
2.3. Tiedotus

3. Käyttäjäkyselyn tuloksia

3.1. Internet tiedonlähteenä
3.1.1. Selainohjelmat
3.2. Virtuaalikirjastot tiedonetsijän apuna Internetissä
3.2.1. Virtuaalikirjastosivujen yleinen toimivuus (rakenneratkaisut, ulkoasu)
3.2.2. Virtuaalikirjastojen toimivuus tiedonhankinnassa

4. Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1997 - raportin tiivistelmä

5. The Virtual Library Project in 1997 - Report Summary

LIITTEET

Kehityshankkeiden raportit

Virtuaalikirjastojen raportit

1. Esipuhe

Virtuaalikirjastoprojektin (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/) laatimat 35 eri virtuaalikirjastoa muodostavat vankan perustan suomalaiselle tieteenalakohtaiselle aihehakemistolle. Projektin tavoitteena onkin kattaa virtuaalikirjastoillaan laajasti eri tieteenaloja ja tarjota näin tutkijoille ja opiskelijoille kätevä väylä Internetin tietovarantoihin.

Tällä hetkellä Virtuaalikirjastoprojektissa on mukana 8 korkeakoulukirjastoa: Jyväskylän yliopiston kirjasto, Kuopion yliopiston kirjasto, Maatalouskirjasto (Helsingin yliopisto), Metsäkirjasto (Helsingin yliopisto), Oulun yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto, Taideteollisen korkeakoulun kirjasto ja Teknillisen korkeakoulun kirjasto. Kirjastot ovat laatineet virtuaalikirjastoja omilta erityisaloiltaan ja osallistuneet projektin kehitystyöhön.

Projekti on saanut alkunsa jo keväällä vuonna 1996 opetusministeriön apurahoituksen turvin. Myös vuodeksi 1997 projekti on saanut OPM:n Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman puitteissa apurahaa. Osallistuvat kirjastot ovat käyttäneet työhön erittäin runsaasti myös omia resurssejaan. Tavoitteena on valita Internetistä erityisesti korkeakoulu- ja tiedeympäristöön soveltuva evaluoitu aineisto. Tällä hetkellä virtuaalikirjastoihin on kuvailtu yhteensä n. 4000 dokumenttia.

Muutokset tietoverkkojen maailmassa ovat nopeita, ja tietoverkkoaineiston käyttö ja hakumenetelmät kehittyvät. Vuonna 1997 on projektissa tutkittu älykkäitä agentteja ja kehitetty opastuspalvelua Internetistä ja virtuaalikirjastoista tapahtuvaan tiedonhakuun. Hankkeessa on myös selvitetty, miten tietoverkkoihin ja elektronisiin aineistoihin liittyvät kustannukset voi sijoittaa kirjaston kustannusalueisiin. Samoin on selvitetty yhteistyökuvioita virtuaalikirjastojen laatijoiden ja virtuaalikirjastojen edustamien alojen organisaatioiden välillä. Virtuaalikirjastojen sivuihin on tehty englanninkielinen rinnakkaisrakenne.

Keskeisenä kehittämisalueena projektissa on kuluneena vuonna ollut virtuaalikirjastojen sisällönkuvailun ja hakumahdollisuuksien parantaminen. Tähän liittyen on testattu tietokantaohjelmia. Varteenotettavimmalta vaikuttaa englantilainen ROADS-ohjelmisto, joka on käytössä eLib-projektissa. Käytännön kokemusten pohjalta Virtuaalikirjastoprojekti suosittelee raportissaan siirtymistä tietokantapohjaisiin virtuaalikirjastoihin, joissa käytetään juuri tätä ROADS-ohjelmistoa. ROADS soveltuu myös hajautettuun tiedonhakuun, jota ominaisuutta tarvitaan koko projektin tuottaman aihehakemiston kattavassa haussa.

Kehityshankkeiden rinnalla projekti on tuottanut vuonna 1997 yli 20 uutta virtuaalikirjastoa ja päivittänyt aikaisemmin aloitettuja. Virtuaalikirjastojen käyttöä ja yleensä tietoverkkojen käyttöä on kuluneena vuonnakin tutkittu käyttäjäkyselyllä.

Virtuaalikirjastoissamme on 1½ vuoden aikana vierailtu 35 000 kertaa, käyttäjäkyselyynkin on tullut runsaasti vastauksia. Palaute on ollut pääosin hyvinkin myönteistä. Projekti on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Sitä on esitelty mm. IFLAssa, kirjastoalan kansainvälisessä kongressissa Kööpenhaminassa syyskuussa, liikunnan IASI-kongressissa Pariisissa kesäkuussa sekä kasvatusalan Nordic-Baltic kongressissa Jyväskylässä lokakuussa. Projekti on myös huomioitu Kansallinen elektroninen kirjasto -muistiossa sekä Kirjastojen tietoteknisessä tulevaisuusskenaariossa. Niissä hankkeemme saa kannatusta, ja Virtuaalikirjastoprojektia kehotetaan kehittämään aihehakemistoaan tieteenaloja lisäämällä ja tietokantaratkaisuun siirtymällä.

Tässä raportissa esitellään yleisesti projektia ja käyttäjäkyselyn tuloksia. Raportin liiteosassa kuvaillaan viime vuonna tehtyjä kehityshankkeita ja virtuaalikirjastoja. Raportin toimittamisesta ja kirjoittamisesta on vastannut pääosin Risto Heikkinen (herive@tukki.jyu.fi) Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Liitteiden tekstejä kehityshankkeista ja virtuaalikirjastoista ovat kirjoittaneet seuraavat henkilöt: Anja Agander, Jyväskylän yliopiston kirjasto (liikuntatieteen, psykologian sekä kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastot); Maria Forsman, Tampereen yliopiston kirjasto (TaYK:n rakentamat virtuaalikirjastot); Ritva Hagelin, Helsingin yliopiston Maatalouskirjasto (Elektronisessa muodossa olevan asiasanaston hyödyntäminen aihehakemistossa; Helsingin yliopiston Maatalouskirjasto ja Metsäkirjasto, NOVAGate); Riitta Hoppania, Oulun yliopiston kirjasto (Älykkäiden agenttien arviointi, OYK:n rakentamat virtuaalikirjastot); Tapani Kemppainen, Oulun yliopiston kirjasto (OYK:n rakentamat virtuaalikirjastot); Heikki Laitinen, Kuopion yliopiston kirjasto (Tietokantaratkaisut, KuYK:n rakentamat virtuaalikirjastot); Mirja Laitinen, Jyväskylän yliopiston kirjasto (gerontologian, liikuntatieteen, psykologian sekä kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastot); Satu Lindberg, Taideteollisen korkeakoulun kirjasto (uuden median virtuaalikirjasto); Eila Rämö, Taideteollisen korkeakoulun kirjasto (taidekasvatuksen, taideteollisuuden ja kuvallisen viestinnän sekä arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnitelun virtuaalikirjastot); Irma Pasanen-Tuomainen, Teknillisen korkeakoulun kirjasto (Kustannusten analysointi, TKKK:n rakentamat virtuaalikirjastot); Liisa Siipilehto, Helsingin yliopiston Metsäkirjasto (Malli Metsäkirjaston ja muiden metsä- ja puualan tieto-organisaatioiden välisestä yhteistyöstä; Helsingin yliopiston Maatalouskirjasto ja Metsäkirjasto, NOVAGate); Pirkko Uusi-Penttilä, Jyväskylän yliopiston kirjasto (soveltavan kielitieteen virtuaalikirjasto); Eeva Väyrynen, Tampereen yliopiston kirjasto (Selvitys virtuaalikirjasto-jen sisällönkuvailusta). Tiivistelmän on kääntänyt englanniksi Liisa Hughes Jyväskylän yliopiston kirjastosta.

Kiitämme opetusministeriötä, jonka apuraha on tehnyt hankkeen mahdolliseksi ja henkilöitä ja ryhmiä, jotka eri tavoin ovat osallistuneet projektiin ja auttaneet projektin onnistumista. Samoin kiitämme käyttäjiä, joilta on saatu hyödyllistä palautetta, sekä instansseja (Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö, Tekonolit Oy, Teknillisen korkeakoulun kirjasto ja Tampere University Press), jotka ovat lahjoittaneet tuotteitaan käyttäjäkyselyyn arvontaan.

Virtuaalikirjastoprojekti pitää tietokantatoteutusta erittäin tärkeänä ja keskeisenä kehittämishankkeena, jolle toivomme jatkorahoitusta. Virtuaalikirjastoihin valittu ja evaluoitu materiaali on käyttäjien palautteen mukaan jo tällä hetkellä arvokas ja sen käyttö monipuolistuu ja helpottuu huomattavasti tietokantaratkaisun myötä. Tällöin myös virtuaalikirjastoihin kuvaillut dokumenttitiedot ovat tarvittaessa konvertoitavissa kirjastojen näyttöluetteloihin.

Sisällöntuotantoa tietoverkkoihin on viime aikoina monissa viranomaisten puheenvuoroissa pidetty tärkeänä. Virtuaalikirjastoprojekti on tavoitteidensa sekä käyttäjäpalautteen mukaisesti laajentamassa aihehakemistoaan. Monet organisaatiot, mm. monet erikoiskirjastot, ovat ilmaisseet halunsa rikastuttaa aihehakemistoamme edustamiensa tieteenalojen virtuaalikirjastoilla.

Lisätietoa virtuaalikirjastoprojektista saa allekirjoittaneelta (puh: 014 - 603 384 email: toini.alhainen@library.jyu.fi). Projektista ja tästä raportista on myös mahdollista antaa kommentteja projektin postituslistalle (virveli@uku.fi).

Virtuaalikirjastoprojektin puolesta,

Toini Alhainen, Jyväskylän yliopiston kirjasto
Jyväskylässä 8.1.1998

Sisällysluetteloon

2. Virtuaalikirjastoprojekti 1997 - uusia virtuaalikirjastoja ja kehityshankkeita

35 eri tieteenalan virtuaalikirjastoa
4000 linkkiä
35 000 käyntiä projektin etusivuilla (1996-1997)
tekijöinä 8 korkeakoulukirjastoa

Tässä ovat Virtuaalikirjastoprojektin (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto) oleellisimmat luvut vuodenvaihteessa 1997-1998.

Sanoin sanottuna vuonna 1997 projekti on edennyt kehityshankkeiden ja uusien virtuaalikirjastojen tekemisen muodossa. Aihehakemistomme on kasvanut vuoden 1996 13 virtuaalikirjaston kokoelmasta liki kolminkertaiseksi. Kehityshankkeiden kautta on saatu uutta virtuaalikirjastoihin liittyvää tietämystä ja uusia virtuaalikirjastopalveluja. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa edelleen työtä projektin parissa. (Virtuaalikirjastoprojektin vuoden 1996 kuvioista lisää ks. Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1996 - raportti)

Sisällysluetteloon

2.1. Kehityshankkeet

Työ Virtuaalikirjastoprojektissa on edennyt vuoden 1996 tapaan opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman rahoituksen turvin ja osaksi virkaytyönä. Hankkeessa on edetty suunnitellun työnjaon mukaan. Yhteistä viestintää hankkeiden osalta on käyty projektin kokouksissa ja postituslistalla.

Kehityshankkeet ovat jakautuneet projektiosapuolittain seuraavasti:

Jyväskylän yliopiston kirjasto on kehittänyt opastuspalvelua ja laatinut kevyen englanninkielisen rinnakkaisrakenteen virtuaalikirjastoihin suomea taitamattomien tueksi. Lisäksi Jyväskylä on huolehtinut projektin yleiskoordinoinnista, tiedotuksesta, raportoinnista, käyttäjäkyselyn teosta. Kuopion yliopiston kirjasto on perehtynyt luettelointi- ja tietokantaratkaisujen hyödyntämiseen virtuaalikirjastoissa. Maatalouskirjaston (Helsingin yliopisto) tehtävänä on ollut yhdessä Tampereen yliopiston kirjaston kanssa asiasanastojen käytön tutkiminen virtuaalikirjastojen sisällönkuvailussa ja tiedonhaussa. Maatalouskirjasto on tehnyt myös luettelointi- ja tietokantaratkaisujen testaamisessa yhteistyötä Kuopion yliopiston kirjaston kanssa. Metsäkirjaston (Helsingin yliopisto) erityisenä kehityshankkeena on ollut Metsäkirjaston ja muiden metsä- ja puualan tieto-organisaatioiden välisen yhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen. Oulun yliopiston kirjasto on tutkinut agenttipalveluja. Taideteollisen korkeakoulun kirjaston tehtävänä on ollut virtuaalikirjastojen käyttäjäystävällisyyden ja viestinnällisyyden kehittäminen visuaalisuuden osalta. Teknillisen korkeakoulun kirjasto on toteuttanut virtuaalikirjastojen rakentamisen ja ylläpidon kustannusanalyysin

Suurin osa kehityshankkeista on siis liittynyt virtuaalikirjastoista tapahtuvan tiedonhaun kehittämiseen. Kun virtuaalikirjaston linkkien määrä lisääntyy, tiedonetsintä nykyisen kaltaisista listamaisista luetteloista hidastuu ja vaikeutuu. Projektin piirissä tämä ongelma huomattiin jo hankkeen ensimmäisenä vuonna 1996. Sama asia on tullut ilmi lisäksi käyttäjäpalautteessa. Apuun tarvitaan tietokantaratkaisuja. Ne on mainittu oleellisena kehityshankkeena myös Kansallisen elektronisen kirjaston -muistiossa (OPM 19:1997, http://www.minedu.fi/elkirjasto/) ja Kirjastojen tietoteknisessä tulevaisuusskenaariossa ( http://linnea.helsinki.fi/skenaario/skenario.html#3.1) projektimme kuvailun yhteydessä. Tietokantojen ohella kaivataan lisäksi uusia linjauksia sisällönkuvailussa.

Projektissa on testattu kahta Internetin WWW-selaimella käytettävien aihehakemistojen luontiin ja käyttöön soveltuvaa tietokantaohjelmistoa (Wilma http://www.edoc.com/wilma2.html ja ROADS http://www.ilrt.bris.ac.uk/roads/). Jälkimmäinen, englantilaisen Elib-projektin (http://www.ukoln.ac.uk/services/elib/) yhteydessä kehitetty ja mm. sen aihehakemistoissa (esim. SOSIG http://sosig.ac.uk/) käytetty ohjelmisto on osoittautunut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi projektimme jatkoa silmällä pitäen.

Käytännön kokemusta ROADSista saatiin, kun Kuopion yliopisto kirjasto asensi palvelimelleen ko. ohjelmiston ja rakensi sen varaan farmasian, kliinisen ravitsemustieteen ja neurotieteiden virtuaalikirjaston (http://www.uku.fi/kirjasto/virtuaalikirjasto/). Maatalouskirjasto ja Metsäkirjasto kuuluvat pohjoismaiseen NOVAGate-hankkeeseen, joka rakentaa maatalous- metsä- ja eläinlääketieteen ROADS-tietokantaa (http://current.bibul.slu.se/), johon tieto syötetään hajautetusti (ks. Liite: Virtuaalikirjastojen rarportit: Maatalous ja Metsäkirjasto, NOVAGate). Tampereen yliopiston kirjasto toimii ROADSiin pohjautuvan englantilaisen SOSIG-tietokannan päivittäjänä Suomesta käsin. Muut projektilaiset saivat tietoa ROADSista testaamalla em. palveluja ja olemalla mukana 3.10. Helsingissä tapaamisessa, jossa ROADS-ohjelmiston kehittämisessä mukana ollut Paul Hofman kertoi tästä tietokantaohjelmistosta. Vuoden 1998 alussa lähetettiin myös ROADSin tekijätiimille kirje, jossa kyseltiin ohjelmiston jatkokehittelystä.

ROADS on ilmainen public domain -ohjelmisto. Se toimii korkeakoulumaailmassa suositussa UNIX-ympäristössä. Systeemissä on myös omat kytköspintansa z39.50-tiedonhakustandardiin. ROADSia kehitetään jatkuvasti. Ohjelmiston versio n:o 2 julkaistaan vuonna 1998.

ROADSin etuina voi pitää muun muassa sitä, että se tarjoaa hyvän kokonaisvaltaisen ratkaisun aihehakemiston laatimiselle. Ohjelmistopaketti sisältää käyttäjän tarpeiden mukaan muokattavat perustyökalut Internet-aineiston luettelointiin, aiheenmukaisten listojen sekä uutuusluetteloiden tuottamiseen, sanahakuun sekä tietokannan ylläpitoon (mm. linkkien toimivuuden tarkastus). Muokattavuus koskee sekä toiminnallisia ominaisuuksia että käyttöliittymän visuaalista ulkoasua. Materiaalia aihehakemistoon voidaan tuottaa etätoimintona lomakkeilla, joilla tieto saadaan välitetyksi tietokantaan ylläpitäjälle tai salasanojen ja käyttäjätunnuksen kautta suoraan tietokantaan. ROADSin hakumahdollisuudet ovat monipuoliset. Tiedonhakuja voi tehdä vapaatekstinä tai kohdistettuna haluttuun tietokenttään (esim. aineistotyypit). Sanankatkaisu ja Boolen operaattorit kuuluvat ROADSin haun ominaisuuksiin. Myös hajautetun tiedonhaun järjestäminen useasta ROADS-tietokannasta on mahdollista. Ja kun tietokanta on saatu pystyyn, sen ylläpito on vaivatonta, paljon vaivattomampaa nykyisiin listamaisiin virtuaalikirjastohin nähden.

Virtuaalikirjastoprojektin kannalta miinuspisteitä ROADS sai siitä, että nykyinen versio ei ymmärrä skandinaavisia kirjaimia. Kuitenkin versio n:o 2:ssa tämä puute tullaan tietojemme mukaan korjaamaan. Myös ohjelmiston selailutoiminnassa on kehittämistä. Lisäksi asennusmanuaalit koettiin käytännössä liian suurpiirteiseksi. Kun ohjelmistoa aletaan hyödyntää enemmän projektin piirissä, välttämättömänä kehityshankkeena on ROADSin asentamiseen liittyvän tukipalvelun perustaminen (tukihenkilö ja selkeät suomenkieliset manuaalit).

Hankkeemme on siis suurella varmuudella matkalla kohti ROADSin laajempaa käyttöönottoa - tosin osa varsinkin suppeammista tieteenalojen virtuaalikirjastoista voi toimia jatkossakin listamaisina luetteloina. ROADSin käyttöönottoa on pohjustettu vuonna 1997 käydyissä keskusteluissa niin kokouksissa kuin projektimme postituslistalla. Olemme tehneet alustavia päätöksiä mm. tallennusalustoista, tietuekenttien yhtenäistämisestä sekä muista luettelointiin liittyvistä yhteisistä minimitasoista - tällainen yhtenäisyys on erittäin tärkeää etenkin hajautetun tiedonhaun kannalta. (Lisää tietokantaratkaisujen testauksesta ks. Liite: Tietokantaratkaisut)

Kun listamaisista aihehakemistoista siirrytään tietokantaan perustuviin virtuaalikirjastoihin, myös sisällönkuvailun nykyisiä väljiä raameja täytyy tiukentaa. Tällä hetkellähän virtuaalikirjastojen linkkilistoissa käytetään suhteellisen vapaata kuvailua. Ainoastaan Tampereen yliopiston kirjastossa laadituissa sosiologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian virtuaalikirjastoissa on käytetty YSAa eli Yleistä Suomalaista Asiasanastoa.

Sisällönkuvailuun liittyen Tampereen yliopiston kirjasto järjesti kyselyn, jossa virtuaalikirjastojen laatijoilta tiedusteltiin heidän mielipiteitään virtuaalikirjastojen nykyisistä sisällönkuvailun käytännöistä ja niiden kehittämisestä (ks. Liite: Selvitys virtuaalikirjastojen sisällönkuvailusta).

Virtuaalikirjaston aineistosta tehtävää sisällönkuvailua pidettiin tärkeänä. Se on juuri sitä lisäarvoa, jota projekti luo aihehakemistossaan tiedonhakijalle. Tampereen yliopiston kirjaston selvityksessä todetaan, että sisällönkuvailua voi kehittää esimerkiksi yhtenäistämällä sitä virtuaalikirjastojen välillä. Se voi tapahtua yhteisten asiasanastojen avulla. Kyselyn mukaan YSA on monilla tieteenaloilla käyttökelpoinen kuvailun väline, tarvittaessa sitä on tosin täydennettävä eri alojen erikoissanastoilla.

Asiasanastojen käytön ohella sisällönkuvailussa on otettava myös huomioon luokitukset. Hajautettu haku edellyttää yhtenäistä luokitusjärjestelmää. ROADSin on UDK rakennettu valmiina oletuksena ja sitä käytetään myös kansainvälisesti laajasti eri tieteellisten kirjastojen palveluissa. Toisaalta Suomessa on kaavailtu SYKE-hakemistoa (Linkkikirjastoa) (http://linkkikirjasto.lib.hel.fi/) eräänlaiseksi yleisten ja tieteellisten kirjastojen kattohakemistoksi, ja siinä on käytössä Yleinen kymmenluokitus - UDK:n ja Yleisen kymmenluokituksen yhdistäminen vaatisi mahdollisia omien ratkaisujen tekemistä virtuaalikirjastojen tulevissa tietokannoissa. Olennaista on, kuitenkin että Virtuaalikirjastoprojektissa pysyttäydytään jatkossa pois kotikutoisista luokituksista.

Virtuaalikirjastokohtaisessa sisällönkuvailussa (ei siis virtuaalikirjaston sisäisessä aineiston kuvailussa) on myös kehitettävää. Tässä projektimme on jo ottanut askeleen eteenpäin. Hankkeessa on päätetty, että virtuaalikirjastojen sivuja aletaan kuvata yhtenäisesti Dublin Core -metadataformaatilla. Myöhemmin tästä ratkaisusta tulee olemaan hyötyä tiedonhaussa, kun Nordic Metadata -projektin (http://renki.helsinki.fi/meta/) Nordic Web Index -hakukoneeseen suunnittelema metadata-hakuominaisuus toteutuu (http://nwi.funet.fi/). (Lisäksi olisi toivottavaa, että universaalit ja suosituimmat hakukoneet kuten AltaVista ja HotBot ottaisivat jatkossa huomioon sisällönkuvailussa joustavan ja monipuolisen Dublin Core -formaatin.)

Sisällönkuvailua ja varsinkin sisällönkuvailun pohjalta tehtävää tiedonhakua helpottaa kovasti, jos käytettävä asiasanasto on digitaalisessa muodossa. Tällaisen ratkaisun toimivuudesta saatiin hyvää kokemusta Maatalouskirjaston kehityshankkeessa. Siinä on testattu digitaalisessa muodossa olevan AGRISANASTON yhdistämistä yhteispohjoismaiseen maatalous-, metsä- ja eläinlääketieteelliseen NOVAGate-aihehakemistoon (http://current.bibul.slu.se/). Näin saadaan tiedonhaun ja sisällönkuvailun kannalta erittäin käyttökelpoinen käyttöliittymä. Esimerkiksi tiedonhakija voi asiasanaston luettelosta siirtää sanan suoraan aihehakemiston hakulomakkeeseen. (ks. http://www-db.helsinki.fi/agri/agrisanasto/nova-input.html, http://www-db.helsinki.fi/agri/agrisanasto/nova-agri.html ja Liite: Elektronisessa muodossa olevan asiasanaston hyödyntäminen aihehakemistossa). Jos YSA olisi Internetissä vastaavalla tavalla, siitä olisi todella laajamittaista hyötyä.

Osa tiedonhaun kätevyydestä syntyy selkeistä käyttöliittymistä. Virtuaalikirjastojen ulkoasusuunnitteluun onkin kiinnitettävä huomiota tietokantaratkaisuun siirryttäessä. ROADSin monipuoliset hakumahdollisuudet tulee tuoda ilmi selkeällä tavalla. Taideteollisen korkeakoulun kirjasto on laatinut Virtuaalikirjastoprojektin listamaisille hakemistoille visuaalisen mallin (ks. esim. http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtumal.htm) Samanlaista mallia tarvitaan tietokantapohjaisiin virtuaalikirjastoihin ja WWW-sivulle, josta käsin tapahtuu hajautettu haku useammasta virtuaalikirjastosta. (ks. myös 3.2.1. Virtuaalikirjastosivujen yleinen toimivuus)

Myös opastusta tarvitaan tiedonhaun tueksi. Kaksi kehityshanketta on vastannut tähän haasteeseen. Jyväskylän yliopiston kirjastossa on rakennettu opastuspalvelu (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/opastus.html) niin virtuaalikirjastoista kuin muualtakin Internetistä tehtävää tiedonhakua varten (ks.myös 3.2.2. Opastuspalvelu). Oulun yliopiston kirjastossa on tehty tutkimus älykkäistä agenteista (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Siinä esitellään "älykkäiden" agenttien yleisiä toimintaperiaatteita, hakukoneiden sekä älykkäiden agenttien eroja sekä "älykäs agentti" -käsitteeseen kohdistunutta kritiikkiä. Tutkimus osoittaa, kuinka kirjava massa erilaisia palveluja tuon käsitteen alle kätkeytyy ja että agentit ovat hyviä apuvälineitä. Kuitenkaan vielä nykyisessä kehitysvaiheessa ne eivät paranna radikaalisti tiedon löytymistä verrattuna hakukoneisiin. (ks. Liite: Älykkäiden agenttien arviointi)

Projektin on seurattava jatkossakin Internetin tiedonhakuvälineiden kehitystä. Näiden välineiden tuntemisesta on hyötyä sekä virtuaalikirjastojen laatijoille että kaikille tiedonetsijöille. Opastusta voi laajentaa harjoitustehtävien avulla enemmän verkkokäytön itsenäisopiskelun ja kirjastojen käyttäjäkoulutuksen tueksi.

Kaksi kehityshanketta keskittyi tarkastelemaan Virtuaalikirjastoprojektia organisatorisena elementtinä. Teknillisen korkeakoulun kirjasto teki virtuaalikirjastoja koskevan kustannusanalyysin. Aiheen tarkastelu osoittaa, kuinka monisyisestä ja erilaisesta työtehtävästä virtuaalikirjaston ja muunlaisen elektronisen aineiston ylläpidosta on kyse, kun sitä verrataan perinteisempiin kirjaston työtehtäviin. Verkkoaineisto on perinteiseen kirjastoaineistoon verrattuna dynaamisempaa (muutoksia materiaalin sijainnissa ja sisällössä). Verkkoaineiston käyttö edellyttää myös laitteistoja ja ohjelmistoja sekä näiden opastusta näiden kuten myös verkkoaineiston itsenä käyttöön. Tämä kaikki aiheuttaa lisäkustannuksia sekä asettaa haasteita voimavarojen kohdentamiselle. Kehityshankkeen raportissa esitetään, kuinka elektronisiin aineistoihin liittyvät kustannukset voi sijoittaa kirjaston kustannusalueisiin. (ks. Liite: Kustannusten analysointi)

Metsäkirjaston kehityshankkeena tutkittiin virtuaalikirjastojen rakentajatahojen ja kirjastolaitoksen ulkopuolisten organisaatioiden yhteistyötä virtuaalikirjastojen suunnittelussa ja arvioinnissa. Metsäkirjasto on rakentanut yhteistyötä kolmella tasolla muiden metsä -ja puutieteiden tieto-organisaatioiden kanssa: alan tietovarantoja lisäämään pyrkivien yhteishankkeiden kautta (Metsähistorian seuran ja Joensuun yliopiston kirjaston yhteistyö Metsäkirjaston ForesTree-tietokannan laajentamiseksi); saamalla palautetta NOVAGate-aihehakemistosta suoraan yksittäisiltä, tieteenalaa edustavilta virtuaalikirjastojen käyttäjiltä evaluointilomakkein ja käyttäjäkokeiluin; Metsä-Suomi-yhteistyön muodossa (yhteinen metsäalan Internet-projekti usean organisaation välillä http://www.metla.fi/forestfin/suo/). Tämä osoittaa, kuinka monimuotoista yhteistyö esimerkiksi virtuaalikirjastojen rakentamisessa voi olla. Kun moninaiset palvelut yhdistetään tietoverkoilla, tuloksista hyötyvät yhtäläisesti kaikki. Yhteistyön hyötynä on myös se, että työtä saadaan jaettua, jokainen voi keskittyä omaan osaamisalueeseen eikä päällekkäisiä työtehtäviä pääse syntymään. (ks. Liite: Malli Metsäkirjaston ja muiden metsä- ja puualan tieto-organisaatioiden välisestä yhteistyöstä)

Sisällysluetteloon

2.2. Uudet virtuaalikirjastot

Tieteenalakohtaisia virtuaalikirjastoja rakennettiin vuoden 1997 puolivälistä vuoden 1998 alkuun mennessä suoraan projektin aihehakemiston yhteyteen yhteensä 22 kappaletta. Luvussa ei ole mukana yhteispohjoismaista NOVAGate-aihehakemistoa. (http://current.bibul.slu.se/) (maatalous-, metsä- ja eläinlääketiede), jonka laatimiseen Maatalouskirjasto ja Metsäkirjasto ovat osallistuneet (ks. Liite: Virtuaalikirjastojen raportit: Maatalouskirjasto ja Metsäkirjasto, NOVAGate). Vuonna 1996 virtuaalikirjastoja rakennettiin 13 kappaletta, näiden päivittäminen on jatkunut: virtuaalikirjastojen sisällön tulee pysyä tuoreena.

Uusia virtuaalikirjastoja on rakennettu sen mukaan, mitkä ovat kunkin kirjaston taustaorganisaation painopisteet tutkimuksessa ja opetuksessa. Samoin on ollut luontevaa, että kirjastojen suuntautuminen eri tieteisiin on otettu huomioon.

Virtuaalikirjastot on rakennettu yhteisesti sovitun rakennemallin mukaiseen muottiin listamaisiksi hakemistoiksi, lukuun ottamatta farmasiaa, kliinistä ravitsemustiedettä ja neurotieteitä, jotka on tehty ROADS-tietokannaksi (http://www.uku.fi/kirjasto/virtuaalikirjasto/). Kirjastojen laadinnassa on hyödynnetty yhteisiä sivujen ulkoasuun liittyviä ohjeita. Aineisto on seulottu Internetistä projektin valintakriteerien (http://www.uku.fi/kirjasto/projekti/virtuaali/kriteerit.html) perusteella. (Lisää mm. virtuaalikirjastojen rakenneratkaisuista ja valintakriteereistä ks. Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1996 - raportti)

Ohessa ovat kaikki rakennetut virtuaalikirjastot projektiosapuolittain jaoteltuna. Suluissa oleva päivämäärä rakennettujen virtuaalikirjastojen kohdalla ilmoittaa, milloin kyseinen virtuaalikirjasto laitettiin Internetiin. Kirjastoihin pääsee WWW-osoitteesta (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtuaalikirjastot.html).

Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kuopion yliopiston kirjasto

Maatalouskirjasto (Helsingin yliopisto)

Metsäkirjasto (Helsingin yliopisto)

Oulun yliopiston kirjasto

Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

Tampereen yliopiston kirjasto

Teknillisen korkeakoulun kirjasto

Kaikkiaan virtuaalikirjastoissa laskettiin olevan viitteitä 20.11.1997 seuraavasti

Yhteensä virtuaalikirjastoissa oli tuolloin 3457 linkkiä (viitettä). Luvusta on otettu pois eri virtuaalikirjastoissa toistuvat alaosastot. Geographical Information Systems (GIS) -osasto on sekä Arkeologian että Maantieteen virtuaalikirjastossa. Paleontologian osasto löytyy Arkeologian ja Ekologian virtuaalikirjastosta. Avaruusfysiikkaa käsitellään sekä Avaruustutkimuksen että Fysiikan virtuaalikirjastossa.

Lisäksi on huomattava, että myös eräät linkeistä toistuvat virtuaalikirjastoissa - toisiaan sivuavien tieteenalojen virtuaalikirjastot ja virtuaalikirjastojen alaosastot sisältävät luonnollisesti samoja linkkejä.

Tätä kirjoitettaessa (vuoden 1998 alku) virtuaalikirjastojen linkkien määrä nousee 4000:een, sillä mukana ovat nyt myös em. laskennan jälkeen Internetiin laitetut farmasian, kliinisen ravitsemustieteen, sosiaalipolitiikan, sosiaalipsykologian sekä informaatiotutkimuksen sekä kirjasto- ja tietopalvelualan virtuaalikirjastot ja NOVAGate-aihehakemisto. Myös aikaisemmin rakennettuihin virtuaalikirjastoihin on tullut lisää linkkejä.

Tällaisenaan projektimme aihehakemisto tarjoaa jo varsin kattavan väylän eri alojen Internet-tietoon. Paljon keskeisiä tieteenaloja silti puuttuu: matematiikka, taloustieteet, monet humanistiset tieteet. Tieteenalakohtaiseen kattavuuteen on vielä matkaa. Useat nykyisistä projektiosapuolista ovat kuitenkin valmiita rakentamaan lisää virtuaalikirjastoja. Hankkeen piiriin on myös liittymässä uusia partnereita uusine virtuaalikirjastoineen.

Sisällysluetteloon

2.3. Tiedotus

Tiedotustoimintaa oli projektissa kolmessa vaiheessa. Ensimmäiseksi hanketta tehtiin tunnetuksi vuoden alussa edellisvuoden raportin valmistumisen aikoihin. Kun jatkoprojektin työt olivat käynnistyneet kesäkuussa, hoidettiin toinen yleisellä tasolla liikkuva tiedotusoperaatio. Varsinainen laajamittainen kampanja projektin tunnetuksi tekemisessä tehtiin syksyllä. Tällöin esiteltiin julkisuuteen projektia yleensä ja erityisesti varsinkin uusien virtuaalikirjastojen osalta. Tarkoituksena oli myös saada käyttäjäkyselyyn mahdollisimman paljon vastaajia.

Yleinen tiedotus tehtiin projektin koordinaattorin, Jyväskylän yliopiston kirjaston toimesta. Jokainen projektiosapuoli teki tiedotuksen taustaorganisaation piirissä. Virtuaalikirjastojen laatijat hoitivat itse tiedotuksen ko. virtuaalikirjaston tieteenalan taustaorganisaatioihin ja julkaisuihin.

Tiedotuskanavina toimivat lehdet, postituslistat ja uutisryhmät. Myös erillisiä tiedotteita lähetettiin organisaatioiden sisäisen tiedotuksen käyttöön.

Projektista meni viestiä valtakunnan suurimpiin päivälehtiin. Myös STT:n toimittaja haastatteli Jyväskylän yliopiston kirjaston projektilaisia.

Kirjastoalan lehdistä hankkeestamme ilmestyivät jutut sekä Signumissa 8/97 (Maria Forsman) että Tietopalvelu-lehdessä 3/97 (Toini Alhainen). Projektin tapahtumista tiedotettiin myös tt-keskustelu@kaapeli -postituslistalla, joka on aktiivisin suomalainen kirjastoalan sähköinen keskustelupiiri. Projektistamme ilmestyi myös Toini Alhaisen kirjoittama juttu elektronisessa julkaisussa ROADS Newsletter 5/1998 (http://www.ilrt.bris.ac.uk/roads/news/latest/).

Taustaorganisaatioihin tehdystä tiedotuksesta voi mainita esimerkkinä Tampereen Yliopistouutisten jutun 9/97. Helsingin yliopiston Yliopisto-lehdessä julkaistiin 20.12.1997 ilmoitus Virtuaalikirjastoista ja NOVAGate-aihehakemistosta. Helsingin yliopiston Metsäkirjasto lähetti kaikille Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kirjastoille Virtuaalikirjastoprojektin esitteitä jaettavaksi.

Kaiken tuon tiedotuksen ohessa projektia esiteltiin kirjastojen käyttäjäkoulutuksen yhteydessä ja moninaisissa tilaisuuksissa myös ulkomailla. Esim. Toini Alhainen piti hankkeestamme esitelmän syyskuussa IFLAn kokouksessa Tanskassa, ja Kristiina Hormia-Poutanen esitelmöi projektista kesäkuussa Uppsalassa Pohjoismaiden kirjastonjohtajille. Mirja Laitinen (JYK) esitteli hanketta kesäkuussa liikunnan IASI-kongressissa Pariisissa ja lokakuussa kasvatusalan Nordic-Baltic-kongressissa Jyväskylässä. Projekti oli myös lokakuussa näytillä Turun kirjamessuilla Jyväskylän yliopiston näyttelyosastolla.

Tiedotus on ollut onnistunutta. Projektin etusivulla, jolta on linkkiyhteys kaikkiin virtuaalikirjastoihin on ollut (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtuaalikirjastot.html) syksystä 1996 lähtien n. 35 000 käyntiä. Moniin virtuaalikirjastoihin on menty oletettavasti myös suoraan ilman käyntiä etusivulla. Kaikki suurimmat hakukoneet tuntevat projektimme sivut. Kun tehdään AltaVistalla haku (link:www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/), huomataan, että projektimme on monin linkein kiinni Internetissä - virtuaalikirjastoihin pääsee mm. kirjastojen, oppilaitosten sekä yksityisten henkilöiden kotisivuilta.

Sisällysluetteloon

3. Käyttäjäkyselyn tuloksia

Virtuaalikirjastoja arvioivasta käyttäjäkyselystä 15.9. - 31.10.1997 saatujen vastausten pohjalta tehtiin tutkimus. Tässä luvussa esitellään tuosta kyselystä saatuja tuloksia. Lisäksi suoritettiin erillinen käyttäjätestaus NOVAGate-aihehakemistosta, jonka rakentamiseen Maatalous- ja Metsäkirjasto osallistuivat. (ks. Liite: Virtuaalikirjastojen raportit: Maatalouskirjasto ja Metsäkirjasto, NOVAGate)

WWW-lomakkeen muodossa olevaan käyttäjäkyselyyn ( http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/kysely.htm ) saatiin 141 vastausta tutkimusajanjaksona. Tuona aikana lomakkeen sivulla käytiin laskurin mukaan n. 700 kertaa. Tähän lukuun nähden vastausprosentti on n. 20 %. Virtuaalikirjastoprojektin esittelysivulla, josta on pääsy kaikkiin projektin virtuaalikirjastoihin (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtuaalikirjastot.html), oli kävijöitä tuona aikana n. 6500. Vastausprosentti tuohon lukuun nähden on 2 %. (Likiarvoista on otettu pois arvioidut projektiryhmän käynnit sivulla, esim. sivujen päivitys).

On kuitenkin huomattava, että Virtuaalikirjastoprojektin etusivulla oleva laskurin lukema ei paljasta virtuaalikirjastoissa käyneiden määrää kokonaisuudessaan. Tieteenalakohtaisiin virtuaalikirjastoihin on tultu myös suorien linkkitietojen kautta projektin etusivulta tulon rinnalla. Näin ollen virtuaalikirjastoihin tutustuneiden määrä on suurempi kuin 6500.

Vastaajia houkuteltiin kyselyyn tiedottamisella ja palkintoarvonnalla. Saatujen vastausten määrää voi pitää tyydyttävänä. Edellisvuonna vastauksia tuli vajaa kaksi kertaa pitemmällä ajanjaksolla 218 kappaletta. Saatuja tuloksia ei voida pitää tilastollisesti kovin merkittävinä - vastaaminen ei ole perustunut satunnaisotantaan vaan vastaajan omaan toimeliaisuuteen ja kiinnostukseen. Kuitenkin jotain suuntaviivoja tulokset antavat.

Käyttäjäkyselylomakkeessa oli 12 kysymysosiota. Niistä osa jakaantui useampaan kysymykseen. Aluksi kysyttiin vastaajilta taustatietoja ja yleisiä asioita heidän Internetin käytöstä. Kyselylomakkeen loppuosassa vastaajia pyydettiin arvioimaan jotain tieteenalakohtaista virtuaalikirjastoa sen jälkeen kun he olivat tutustuneet siihen ja testanneet sen toimivuutta tiedonhaussa.

Vastaajien sukupuolijakauma oli seuraava:

Naisvastaajien pieni enemmistö oli yllättävä tulos. Internetin käyttöähän on pidetty tähän asti miehisenä lajina. Ja tämä linja näkyy mm. Rissa ja Järvinen Oy:n vuodenvaihteessa 96-97 tekemässä Internet-käyttäjäkyselyssä, jonka 5645 vastaajasta oli 85% miehiä (tp://www.pjoy.fi/tutkimus/kt97/spuoli.htm). Näköjään koulumaailmassa ja tiedeyhteisössä, joihin suurin osa vastanneista kuului, tunnuttaisiin Internetiä hyödynnettävän tasa-arvoisemmin.

Sen sijaan vastaajien ikäjakaumassa toteutui tutunlainen frekvenssi: Internet on nuorten ikäluokkien media. Toisaalta tässä tuloksessa painaa myös se, että vastaajista suurin osa kuului opiskelijoihin.

Lomakkeessa pyydettiin vastaajaa ilmoittamaan, mitä viiteryhmää hän lähinnä edustaa. Vaihtoehdot olivat: opiskelija yliopistossa tai korkeakoulussa, tutkija, yliopiston tai korkeakoulun henkilökunta, opiskelija muussa oppilaitoksessa, muun oppilaitoksen henkilökunta ja muu (mikä?).

Suurin määrä merkintöjä tuli kohtaan "opiskelija yliopistossa tai korkeakoulussa" (63 kpl). Tutkijoita oli vastanneista kymmenen. Yliopiston tai korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvaksi ilmoittautui 6 vastaajaa. Näin ollen tiedeyhteisön piiriin kuuluvia, eli siis heitä, joita varten virtuaalikirjastot on lähinnä rakennettu, oli vastaajista 56,3% (79 kpl). Muiden oppilaitosten väkeä vastaajista oli 29,4 %(35 kpl). Kohtaan muu jäi kuulumaan mm. suunnittelija, yhteyspäällikkö ja johdon konsultti. Opiskelijoita oli vastaajista kaiken kaikkiaan 64,9% (92 kpl).

Vastaajia pyydettiin merkitsemään myös, mitä tieteenaloja he edustavat. Jakaumat jäivät kaikkien tieteenalojen osalta suhteellisen pieniksi. Eli vastaajat edustavat melko lailla tasaisesti kaikkia tieteenaloja.

Seuraavassa luvussa kerrotaan Internetin käytöstä yleisesti. Tekstissä esitetään näitä tuloksia vain kaikkien käyttäjäkyselyyn vastanneiden osalta. Tiedeyhteisöön kuuluvien vastauksista saadut frekvenssit eivät poikkea paljoakaan kaikkien vastaajien frekvensseistä ja tämä valinta on perusteltu myös siksi, että kun halutaan saada totuudenmukainen kuva korkeakoulukirjastojen luomien palvelujen käytöstä, on mukaan otettava myös ne asiakkaat, jotka eivät kuulu tiedeyhteisöön.

Sisällysluetteloon

3.1. Internet tiedonlähteenä

Vastaajien Internetin käyttö tiedonlähteenä on suhteellisen runsasta, ja Internetistä saatavaan tietoon suhtaudutaan positiivisesti.

Nykyisellään Internet tarjoaa monia mahdollisuuksia tiedonhakuun. Tämän käyttäjäkyselyn perusteella eniten käytettyjä ovat hakukoneet sekä aihehakemistot ja niitä vastaavat indeksit. Muita tiedonhakupalveluja hyödynnetään vähemmän.

Kirjastoväkeä ilahduttanee, että Internet-yhteyksiä kirjastojen aineistotietokantoihin suositaan tiedonhankinnassa yhtä paljon kuin Internetin vanhimpia tiedonhankintavälineitä, uutisryhmiä ja postituslistoja. Uusimmat tiedonhaun välineet, kuten agentti- ja webcasting-palvelut ovat tämän kyselyn mukaan vielä tuntemattomia suurimmalle osalle Internetin käyttäjistä.

Hakukoneiden; aihehakemistojen, virtuaalikirjastojen ja WWW-luetteloiden; agenttipalveluiden sekä webcasting-palvelujen osalta pyydettiin myös vastaamaan, mitä erityistä palvelua on käytetty. Uusien Internetin tiedonhakuvälineiden (agentit ja webcasting) osalta ei näihin tullut merkintöjä. Sen sijaan hakupalveluiden sekä aihehakemistojen osalta mainittiin useimmin maailmanlaajuiset, kansainväliset AltaVista ja Yahoo, tosin ne oli mainittu kysymyslomakkeessa myös esimerkkinä näistä tiedonhakupalveluista. Hajanaisia mainintoja saivat hakukoneista mm. HotBot, Lycos, Kompassi, Ihmemaa ja Eemeli. Hakemistopalveluista mainittiin projektimme virtuaalikirjastot, Agricola, WWW Virtual Library, Hämeenlinnan kaupunginkirjaston hakusivut, Einet Galaxy ja Lisko.

Kysymysosiossa pyydettiin antamaan myös arvioita edellä mainittujen tiedonhakupalvelujen käyttökelpoisuudesta. Näistä kirjallisista vastauksista löytyvä yksi yleinen linja oli se, että palvelut ovat tehokkaita, mikäli niitä osaa käyttää. Tässä onkin kirjastoilla haastetta käyttäjäkoulutuksessa: opastusta, ohjeistusta tarvitaan.

Sisällysluetteloon

3.1.1. Selainohjelmat

Vastaajia pyydettiin mainitsemaan mainitsemaan, mitä selainohjelmaa hän suosii.

Tulokset osoittavat, että kehittyneitä selaimia (Netscape Navigatorin ja Microsoft Internet Explorerin 3.x tai myöhemmät versiot) käytetään runsaasti (70,9%). Tulokset vastaavat aika hyvin Rissa ja Järvinen Oy:n Internet-käyttäjätutkimusta vuodenvaihteesta 96-97. Sen mukaan 89 % nykyisin käytetyistä selaimista tukee kehyksiä, ja 85% tukee sekä kehyksiä että javascriptiä (http://www.pjoy.fi/tutkimus/kt97/selain.htm).

Näin ollen WWW-sivuilla voidaan hyödyntää monia html:n hienouksia. Kuitenkin sivuille täytyy tehdä myös ratkaisuja, jotka tukevat varhaisempia selainversioita sekä merkkipohjaista Lynx-ohjelmaa ja hitaiden modeemiyhteyksien päässä olevia tiedonhakijoita. Nykyisien virtuaalikirjastojen sivuilla ei ole tässä suhteessa muita ongelmia kuin pitkien listojen aiheuttama tiedostokoon kasvu, mikä hidastaa sivun latautumista etenkin hitaiden yhteyksien päässä olevilla. Kirjastojen yhteydessä oleva opastuspalvelu (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/opastus.html) perustuu javascriptin käyttöön, mutta siihen on tehty myös rinnakkaisrakenne alkeellisia selaimia varten.

Sisällysluetteloon

3.2. Virtuaalikirjastot tiedonetsijän apuna Internetissä

Seuraavaksi esitellään tuloksia, jotka käsittelevät eri tieteenalojen virtuaalikirjastoista tehtyjä arvioita. Kysely antoi arviot 125 virtuaalikirjastosta (kaikkiaan vastanneita 141). Viidestä vastauksesta oli jätetty täyttämättä kyselylomakkeen loppuosa, joka koski juuri virtuaalikirjastojen arviointia. 11 vastauksesta oli jätetty merkitsemättä, mitä virtuaalikirjastoa oli arvioitu

Virtuaalikirjastoja arvioitiin vaihtelevasti. Tähän on yhtenä syynä se, että osa virtuaalikirjastoista valmistui Internetiin vasta kyselyn aikana (15.9.-31.10.). Esimerkiksi sosiologian kirjasto vietiin verkkoon 21.10. Jotkin kirjastot saatiin valmiiksi vasta kyselyn jälkeen (farmasia, informaatiotutkimus sekä kirjasto- ja tietopalveluala, kliininen ravitsemustiede, neurotieteet, sosiaalipolitiikka ja sosiaalipsykologia). Vaihtelua selittää myös se, että tiedotusta tehtiin eri volyymillä virtuaalikirjastokohtaisesti.

Seuraavissa virtuaalikirjastoja koskevissa kysymyksissä on laskettu frekvenssejä niiden vastausten osalta, jossa vastaaja on ilmoittanut arvioimansa virtuaalikirjaston edustavan jotenkin alaa, jolla hän toimii (ammatti, opiskelu, harrastus). Tällainen karsinta on tehty sen takia, että näin saadaan oletettavasti pätevämpiä arvioita virtuaalikirjaston toimivuudesta juuri tieteenalakohtaisessa tiedonhankinnassa, kun arvioijalla on jotain pohjatietoa alasta virtuaalikirjaston sivulle tultaessa. Muulloin arviot, varsinkin ensi kertaa virtuaalikirjastossa käytäessä, voivat jäädä pinnallisemmiksi. Ainoastaan yleisellä tasolla liikkuvissa kysymyksissä (virtuaalikirjastosivujen yleinen toimivuus, opastuspalvelu) on laskettu mukaan kaikki virtuaalikirjastoja arvioineet ihmiset.

Edellä mainitun karsinnan mukaan juuri itselleen läheisen tieteenalan virtuaalikirjastoa on arvioitu seuraavasti.

Vaikka eräät virtuaalikirjastot jäävät tässä tehdyn karsinnan kautta kokonaan huomioimatta, voitaneen kuitenkin todeta, että yleisesti ottaen tulokset kattavat suhteellisen laaja-alaisesti projektimme virtuaalikirjastotarjontaa.

Sisällysluetteloon

3.2.1. Virtuaalikirjastosivujen yleinen toimivuus (rakenneratkaisut, ulkoasu)

Vastaajat saivat arvioida kyselyssä virtuaalikirjastojen yleistä toimivuutta. Virtuaalikirjastojen ulkoasua ja rakennetta pidettiin pääosin tyydyttävänä.

Sivujen ulkoasu perustuu yhteiseen malliin (logot, taustakuviot) (ks. (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtumal.htm)). Muuntelua esiintyy jonkin verran projektiosapuolien välillä. Yleensäkin karu yksinkertaisuus leimaa virtuaalikirjastojen ulkoasua. Kaupallisista aihehakemistoista tutut mainokset eivät todellakaan pompi silmille projektin sivustossa. Kuvituksen laatiminen virtuaalikirjastojen sivuille oli vuoden 1996 suunnitelmissa, sitä toivottiin jonkin verran myös tuon vuoden käyttäjäpalautteessa. Niinpä kirjastoihin aiottiin tehdä aihealueen mukaisia kevyitä symbolikuvia. Tämä hanke jäi kuitenkin toteutumatta - kuvien teko jää myöhempään ajankohtaan.

Myös rakenteessa on pitäydytty yksinkertaisuuteen. Sivuston rungon muodostavat virtuaalikirjastojen sivut mahdollisine tieteenalakohtaisine alasivuineen. Tämän oheen on tehty kevyttä englanninkielistä rinnakkaisrakennetta. Virtuaalikirjastosivuja tukevat jo viime vuonna tehty projektin esittely, valintakriteerit sekä projektin tiedotus- ja keskustelusivu. Samoin vuonna 1996 tehty käyttäjäkyselylomake on vastaavanlainen sivuston tukitoiminto (nykyisin palautetta on mahdollista antaa myös nopeasti pika-gallup-lomakkeen kautta http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/lomak.htm). Myös opastuspalvelua on kehitetty laajemmaksi palveluksi. (Lisää rakenneratkaisuista ks. Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1996 - raportti)

Karuus ja yksinkertaisuus mahdollistavat sivujen nopean latautumisen, mikäli sivujen listat eivät tule liian suuriksi. Monet käyttäjät ovat pitäneet myös ulkoasulla "koreilua" tärkeämpänä sivujen tietosisältöä.

Projektin jatkosuunnitelmissa olevat tietokantaratkaisut tulevat muuttamaan sivustojen ulkoasua ja rakennetta. Tietokantojen käyttöliittymissäkin voi pitää edelleen ohjenuorana yksinkertaisuutta ja selkeyttä. Osa virtuaalikirjastoista säilyy jatkossa listamaisina. Tällaisia ovat suppeahkot, vähän viitteitä sisältävät virtuaalikirjastot. (Tietokantapohjaisen NOVAGate-aihehakemiston arvioinnista ks. Liite: Virtuaalikirjastojen raportit: Maatalouskirjasto ja Metsäkirjasto, NOVAGAte)

Käyttäjäkyselylomakkeen täyttäneet antoivat seuraavanlaisia kirjallisia kommentteja virtuaalikirjastojen yleisestä toimivuudesta:

Sisällysluetteloon

3.2.2. Opastuspalvelu

Vuonna 1996 rakennettu opastuspalvelu uusittiin täysin vuoden 1997 aikana Jyväskylän kehityshankkeena virtuaalikirjastossa. Sen haluttiin palvelevan laajemmin virtuaalikirjastojen ja myös muun Internet-tiedon käyttäjiä.

Opastuspalvelun (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/opastus.html) käyttöliittymäratkaisun suunnittelu vei aikaa: helppokäyttöisyyden ja kattavan tietosisällön hitsaaminen toimivaksi kokonaisuudeksi ei ole yksinkertaista. Monien kokeilujen jälkeen päädyttiin käyttämään opastuksen runkona javascriptillä toimivaa, WWW-sivun ylälaidassa olevaa pudotusvalikkoratkaisua. Javascriptiä ymmärtämättömille selaimille tehtiin sivustoon kevyt rinnakkaisrakenne.

Kahdesta WWW-sivun ylälaidassa olevasta valikosta saa sivun alalaitaan näkyville opastuksen eri palvelut. Vasen valikko vie yleiseen virtuaalikirjastoja koskevaan tietoon ja palveluihin. Näitä ovat aakkosellinen hakemisto, vinkkejä virtuaalikirjastoihin, päivystyspalvelu, palaute ja linkkiehdotukset, pika-gallup ja käyttäjäkysely, aineiston valintakriteerit, projektin esittely sekä projektin tiedotus- ja keskustelusivu.

Samasta valikosta saa myös yleisiä ohjeita Internet-tiedonhakuun (INTERNET: vinkkejä tiedonhakuun & haun kohteesta välineeseen).

Oikeanpuoleinen valikko tarjoaa työkalupakin, joka sisältää yleisimpiä Internet-tiedonhaun välineitä (yleiset hakukoneet, erikoistuneet koneet, yleiset aihehakemistot, erikoistuneet hakemistot, sanakirjat).

Opastuksen yläpalkin voi ottaa myös pysyväksi apuneuvoksi virtuaalikirjastoissa liikuttaessa. Tällöin voi käyttää kätevästi esimerkiksi muita Internet-tiedonhaun välineitä virtuaalikirjastoissa tapahtuvan tiedonetsinnän ohessa

Opastuspalvelu tarjoaa paljolti siis ryhmiteltynä ja kuvailutekstein varustettuna yhteyksiä muihin Internet-tiedonhakupalveluihin. Ne ovat kaikki hyväksi koettuja välineitä tiedonhankinnassa. Ainoastaan sopivan agenttipalvelun (Opastus: päivystyspalvelu) löytäminen virtuaalikirjastoon tuotti ongelmia. Sivuille haluttiin järjestelmä, jonka avulla virtuaalikirjaston asiakas saa tiedon kirjaston sivuille tulleesta uudesta materiaalista. Ensin kokeiltu Netmindin URL-minder (http://www.netmind.com/html/url-minder.html) antoi hyvät mahdollisuudet agentin nivomiseksi osaksi virtuaalikirjaston "käyttöliittymää". Testauksessa tämä palvelu osoittautui kuitenkin epäluotettavaksi. Tämän sijaan päädyttiin käyttämään Informantia (http://informant.dartmouth.edu/), jota ei voi nivoa niin tiukasti osaksi virtuaalikirjastojen käyttöliittymää, mutta joka kuitenkin on varmatoiminen palvelu.

Opastuspalvelua arvioitiin seuraavasti:

Kirjallisia kommentteja:

Sisällysluetteloon

3.2.3. Virtuaalikirjastojen toimivuus tiedonhankinnassa

Yhdessä käyttäjäkyselyn kysymyksessä pyydettiin vastaajia mainitsemaan, millaista tietoa he ovat virtuaalikirjastosta etsineet ja millaista he ovat sieltä löytäneet. Kun nämä kohdat yhdistää, saadaan tietää, onko asiakas saanut sitä, mitä hän on halunnut. Frekvenssien suhdeluku ilmaisee, kuinka usein vastaajat ovat löytäneet etsimänsä.

Tulosten perusteella virtuaalikirjastot tyydyttävät suhteellisen hyvin asiakkaan tiedon tarpeen.

Virtuaalikirjastoista saadun tiedon laatua arvioitiin seuraavalla tavalla:

Tuloksista kuultaa tietty perustyytyväisyys virtuaalikirjastoihin.

Kyselyn lopussa oli kysymys, jonka avulla tiedusteltiin konkreettisemmin asiakkaan mieltymystä virtuaalikirjaston tarjoamaan palveluun.

Vuoden 1996 käyttäjäkyselyn positiivinen linja (91,7% Kyllä, 6,9% ei ei vast 1,4% n=144) sai jatkoa. (Ks. Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1996 - raportti)

Edelliseen kysymykseen liittyvät kirjalliset kommentit voi jakaa kolmeen ryhmään: A) Iloisesti yllättyneet hyötyjät, B) Haluan oman alani virtuaalikirjaston, C) Epäilevät Tuomaat ja pettyneet, D) Muuta.

Sisällysluetteloon

4. Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1997 - raportin tiivistelmä

Virtuaalikirjastoprojekti (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/) jatkui vuonna 1997 kahdeksan korkeakoulukirjaston yhteishankkeena. Mukana projektissa olivat jo edellisenä vuonna aloittaneet Jyväskylän yliopiston kirjasto, Kuopion yliopiston kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto, Taideteollisen korkeakoulun kirjasto ja Teknillisen korkeakoulun kirjasto. Uusina osapuolina tulivat mukaan Maatalouskirjasto (Helsingin yliopisto), Metsäkirjasto (Helsingin yliopisto) ja Tampereen yliopiston kirjasto.

Hanke sai vuoden 1996 tapaan rahoitusta opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman varoista. Tämän lisäksi projektia vietiin kirjastoissa eteenpäin virkatyönä.

Projekti eteni kahdella tasolla: virtuaalikirjastoja tehtiin lisää eri tieteenaloille ja samalla toteutettiin virtuaalikirjastoihin liittyviä kehityshankkeita.

Tiedeyhteisön (tutkijat, opiskelijat) tarpeita palvelemaan suunniteltu aihehakemisto laajeni. Kaikkiaan virtuaalikirjastoja on nyt 35 (vuonna 1996 valmistui 13 ja vuonna 1997 23 kirjastoa). Virtuaalikirjastot tarjoavat vuodenvaihteessa 1997-1998 n. 4000 linkkiä Internetin tietovarantoihin. Kirjastoja on rakennettu seuraaville tieteenaloille:

Lisäksi Maatalous- ja Metsäkirjasto osallistuivat pohjoismaisen NOVAGate-aihehakemiston (http://current.bibul.slu.se/) tekoon (maatalous , metsä ja eläinlääketiede).

Eri tieteenalojen virtuaalikirjastot (lukuunottamatta farmasiaa, kliinistä ravitsemustiedettä ja neurotieteitä) rakennettiin yhteisesti sovitun rakennemallin mukaiseen muottiin listamaisiksi hakemistoiksi. Niissä hyödynnettiin yhteisiä sivujen ulkoasuun liittyviä ohjeita. Aineisto seulottiin Internetistä valintakriteerien perusteella.

Kehityshankkeita toteutettiin projektiosapuolittain - tosin hankkeen piirissä tehtiin paljon myös yhteistyötä mm. kokousten ja yhteisen postituslistan välityksellä.

Kuopion yliopiston kirjasto perehtyi luettelointi- ja tietokantaratkaisujen hyödyntämiseen virtuaalikirjastoissa. Maatalouskirjaston (Helsingin yliopisto) tehtävänä oli yhdessä Tampereen yliopiston kirjaston kanssa asiasanastojen käytön tutkiminen virtuaalikirjastojen sisällönkuvailussa ja tiedonhaussa. Maatalouskirjasto teki myös luettelointi- ja tietokantaratkaisujen testaamisessa yhteistyötä Kuopion yliopiston kirjaston kanssa. Metsäkirjaston (HY) kehityshankkeena oli Metsäkirjaston ja muiden metsä ja puualan tieto organisaatioiden välisen yhteistyön tutkiminen ja yhteistyömallin rakentaminen virtuaalikirjastojen suunnittelua ja arvioimista varten. Oulun yliopiston kirjasto tutki ns. älykkäitä agentteja. Taideteollisen korkeakoulun kirjaston tehtävänä oli virtuaalikirjastojen käyttäjäystävällisyyden ja viestinnällisyyden kehittäminen visuaalisuuden osalta. Teknillisen korkeakoulun kirjasto toteutti virtuaalikirjastojen rakentamisen ja ylläpidon kustannusanalyysin. Jyväskylän yliopiston kirjasto huolehti projektin yleiskoordinoinnin lisäksi tiedotuksesta, raportoinnista, käyttäjäkyselyn teosta ja opastuspalvelun kehittämisestä. Jyväskylässä toimitettiin myös englanninnokset virtuaalikirjastojen sivuille.

Suurin osa kehityshankkeista koski siis virtuaalikirjastoista tapahtuvan tiedonhaun kehittämistä. Tähän liittyen testattiin englantilaisen eLib-hankkeen piirissä rakennettua ROADS-tietokantaohjelmistoa (http://www.ilrt.bris.ac.uk/roads/), joka on suunniteltu virtuaalikirjastojen tapaisten aihehakemistojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Kuopion yliopiston kirjastossa tehtiin ROADS-tietokannaksi farmasian, kliinisen ravitsemustieteen ja neurotieteiden virtuaalikirjasto (http://www.uku.fi/kirjasto/virtuaalikirjasto/). Myös NOVAGate, jonka laatimisessa Maatalous- ja Metsäkirjasto olivat mukana, perustuu ROADSiin.

Eräistä nykyisistä puutteistaan huolimatta ROADS tuntuu hyvältä ja monipuoliselta ohjelmistolta. Se mahdollistaa mm. hajautetun tiedonhaun useista virtuaalikirjastoista. Projektissa suunniteltiinkin jo alustavasti mm. tietuekenttiin, sisällönkuvailuun, luokitusten ja asiasanastojen hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja, joiden kautta on hyvä edetä kohti laajamittaista ROADS-tietokantojen rakentamista - tosin osa virtuaalikirjastoista voi pysyä edelleen listamaisessa muodossa.

Projektista tiedotettiin laajasti sekä tiedeyhteisön piirissä että yleisemminkin. Hanketta esitettiin myös ulkomaisissa yhteyksissä (mm. IFLAn kokous 31.8.-5.9. Tanskassa). Projekti onkin saanut kiinnostusta osakseen. Puolentoista vuoden aikana projektin etusivulle (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtuaalikirjastot.html) on tehty n. 35 000 käyntiä.

Virtuaalikirjastoprojekti on mainittu myös sekä Kansallisen elektronisen kirjaston -muistiossa (OPM 19:1997, http://www.minedu.fi/elkirjasto/) että Kirjastojen tietoteknisessä tulevaisuusskenaariossa (http://linnea.helsinki.fi/skenaario/skenario.html#3.1). Näin projekti toimii osana suomalaisen kirjastomaailman tulevaisuuteen kohdistuvia linjauksia.

Virtuaalikirjastoista on mahdollisuus antaa palautetta jatkuvasti WWW-kyselylomakkeella. Varsinainen käyttäjäjäkyselytutkimus tehtiin 15.9. - 31.10.1997 lomakkeeseen vastanneiden osalta. Tuolloin kyselyyn saatiin 141 vastausta. Vastaajista tiedeyhteisön piiriin kuului 56,3 % (79 kpl). Palaute oli positiivista: 94,3 % itselleen läheisen tieteenalan virtuaalikirjastoa arvioineista aikoi käyttää ko. virtuaalikirjastoa uudelleen. Monet halusivat lisää tieteenaloja virtuaalikirjastoihin. Käyttäjäkyselystä selvisi myös, että Internetin moninaisten tiedonhakuvälineiden käyttöön tarvitaan lisää opastusta .

Virtuaalikirjastoprojektin jatkosuunnitelmiin kuuluu mm. tiedonhaun kehittäminen etenkin tietokantoihin siirtymällä. Lisää uusien tieteenalojen kirjastoja saadaan sekä entisten että uusien projektiosapuolien toimesta.

Sisällysluetteloon

5. The Virtual Library Project in 1997 - Report Summary

The Virtual Library project (http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/) was continued in 1997 as a joint undertaking of eight university libraries. The five libraries involved in the project in 1996 continued their work, i.e. Jyväskylä University Library, Kuopio University Library, Oulu University Library, the Library of the University of Art and Design Helsinki, and Helsinki University of Technology Library. New project partners were the Agric ultural Library and the Forestry Library of the University of Helsinki, and Tampere University Library.

As in 1996, the project received funding from the Ministry of Education's programme called "Developing a Finnish information society". In addition, the participating libraries contributed to the project as part of their regular work.

The Virtual Library project advanced at two levels: new virtual libraries were produced in various fields of study, and at the same time several development projects were carried out.

The subject gateway designed for the needs of the scientific community (researchers, students) was expanded. At present, there are a total of 35 virtual libraries (in 1996 the corresponding figure was 13, in 1997 it was 23). At the turn of the year 1997/ 1998, these virtual libraries offer some 4,000 links to Internet resources. Virtual libraries are now available in the following fields:

In addition, the Agricultural Library and the Forestry Library took part in the development of the Nordic NOVAGate subject gateway (http://current.bibul.slu.se/) (forestry, veterinary, and agricultural sciences).

The virtual libraries of different fields (with the exception of pharmacy, clinical nutrition science and neurosciences) were constructed as list-like indexes according to a jointly agreed upon structural model. They all followed the same instructions regarding page layout. The data were selected from the Internet using agreed-upon selection criteria.

All partners conducted their own development projects, but collaboration was also extensive (e.g. meetings and a joint mailing list).

Kuopio University Library studied the utilization of cataloguing and database solutions in virtual libraries. The Agricultural Library (Helsinki University) and Tampere University Library investigated the use of keywords in content description and informa tion searching in virtual libraries. The Agricultural Library also cooperated with Kuopio University Library in the testing of cataloguing and database solutions. The development project of the Forestry Library (Helsinki University) involved investigatin g cooperation between the Forestry Library and other information organizations in the field of forestry and wood industry, and constructing a cooperation model for the planning and evaluation of virtual libraries. Oulu University Library was given the tas k of investigating so-called intelligent agents. The task of the Library of the University of Art and Design Helsinki was to develop the user-friendliness and communicativeness of virtual libraries with special reference to the visual aspect. Helsinki Uni versity of Technology Library carried out a cost analysis of the construction and maintenance of virtual libraries. Jyväskylä University Library was responsible for the overall coordination of the project as well as for publicity, reporting, user inquiry, and the development of help services. Jyväskylä also provided the English versions of the virtual library pages.

As we can see, most of the development projects were concerned with improving data searching in the virtual libraries. In this connection, we tested ROADS database software, which has been produced in the English eLib project ( http://www.ilrt.bris.ac.uk/roads/). This software has been designed for the construction and maintenance of subject gateways such as virtual libraries. Kuopio University Library constructed their virtual library of pharmacy, clinical nutrition science and neurosciences in the form of a ROAD S database. NOVAGate, in whose construction the Agricultural Library and the Forestry Library participated, is also based on ROADS.

Despite some of its present shortages, ROADS seems a good and versatile program. It enables, among other things, cross searching in several virtual libraries. The project has already planned some tentative solutions regarding record fields, content descr iptions, and the utilization of classifications and thesauruses, which make it easier to proceed to more extensive construction of ROADS databases. Some of the virtual libraries can, however, still remain in list form.

The project was widely publicized both within the scientific community and more generally. The project was also presented abroad (e.g. at IFLA conference in Denmark 31 August - 5 September). The project has received a great deal of attention. During the first one and a half years, the project's home page ( http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtuaalikirjastot.html) was visited c. 35,000 times.

The Virtual Library project has also been mentioned both in the memorandum of the national electronic library (OPM 19:1997, http://www.minedu.fi/elkirjasto/) and in the future scenario of information technology in libraries ( http://linnea.helsinki.fi/skenaario/skenario.html#3.1). Thus the project is outlined as part of the future trends of Finnish libraries.

Feedback on the virtual libraries can be given any time using a www-questionnaire. The actual user inquiry was carried out among respondents who returned the questionnaire during the period 15 September - 31 October 1997. During that time, 141 replies wer e received. 56.3 per cent (79) of the respondents belonged to the scientific community. The feedback was positive: 94.3 per cent of the respondents who evaluated a virtual library related to their own field intended to use the virtual library again. Many respondents wanted more fields of study included in the virtual libraries. The user inquiry also showed that more guidance is needed in the use of the many Internet data search tools.

Future plans of the Virtual Library project include, among other things, the development of data searching especially by change-over to databases. More libraries in new fields of study will be produced by both old and new project partners.

The Finnish report in its entirety can be found both as a html and a pdf-document at the address http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/raportti97/.

Translated by Liisa Hughes, Jyväskylä University Library

Sisällysluetteloon