Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1996 (raportti)

Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1996
raportti

Copyright © Virtuaalikirjastoprojekti
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Kuopion yliopiston kirjasto
Oulun yliopiston kirjasto
Taideteollisen korkeakoulun kirjasto
Teknillisen korkeakoulun kirjasto

Toimittaja: Risto Heikkinen (herive@tukki.jyu.fi)
"Virtuaalikirjasto"-logo: Sakke Yrjölä

Raportin saa Microsoft Word 6.0. -dokumenttina tämän linkin takaa.

Raportin paperiversiota voi tilata Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelusta osoitteesta:
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Tietopalvelu
PL 35
40351 JYVÄSKYLÄ

Puh: (014) 603 384
E-mail: alhainen@bibelot.jyu.fi

Sisällys
1. ESIPUHE
2. JOHDANTO
3. VIRTUAALIKIRJASTOPROJEKTI - KEHITYSKONSEPTIN KONKRETISOIMISTA
4. KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSIA

4.1. Internet tiedonlähteenä

4.1.1. Selainohjelmat
4.1.2. WWW-sivujen multimediallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen

4.2. Virtuaalikirjastot tiedonetsijän apuna Internetissä

4.2.1. Virtuaalikirjastosivujen yleinen toimivuus (rakenneratkaisut, ulkoasu)
4.2.2. Virtuaalikirjastojen toimivuus tiedonhankinnassa

5. JOHTOPÄÄTÖKSET
6. Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1996 - raportin tiivistelmä
7. The Virtual Library Project in 1996 - Summary of the final report
8. LÄHTEET
9. LIITTEET

Virtuaalikirjastoprojektiin vuonna 1996 osallistuneet henkilöt

Projektin tiedotus

Aineiston valintakriteerit

Virtuaalikirjastojen rakennemalli

Visuaaliset ohjeet virtuaalikirjastojen laatijoille

Hakukoneiden arviointi

Virtuaalikirjastokohtaisia arvioita - projektiosapuolien kommentteja

Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjasto
Liikuntatieteen virtuaalikirjasto
Psykologian virtuaalikirjasto

Kuopion yliopiston kirjasto

Virtuaalikirjastojen rakenteesta ja aineiston keräämisestä
Hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjasto
Molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjasto
Ympäristöterveyden virtuaalikirjasto
Virtuaalikirjastojen kehittämisestä

Oulun yliopiston kirjasto

Aate- ja oppihistorian virtuaalikirjasto
Ekologian virtuaalikirjasto
Geologian virtuaalikirjasto
Maantieteen virtuaalikirjasto
Saamen kielen ja kulttuurin virtuaalikirjasto

Teknillisen korkeakoulun kirjasto

Ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjasto

Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

Taidekasvatuksen, taideteollisuuden ja kuvallisen viestinnän virtuaalikirjasto

Käyttäjäkyselylomake 1.9. - 18.11.1996
Rakennemallikaavio

1. ESIPUHE
Internetin globaalit aihehakemistot eivät sellaisenaan riitä suomalaisen korkeakouluyhteisön tarpeisiin. Hakurobotit eivät myöskään tue riittävästi tiedonhakua Internetistä.
Apu löytyy kirjastoista; tietopalvelun ammattilaisista, informaatikoista ja kirjastonhoitajista, jotka ovat perehtyneet Internet-tiedon hallintaan.
Virtuaalikirjastoprojektissa on keskitytty tietoverkkojen antiin silmällä pitäen juuri suomalaisen korkeakoulu- ja tiedeyhteisön tarpeita. Projekti on viiden korkeakoulukirjaston yhteishanke. Mukana ovat Jyväskylän yliopiston kirjasto, Kuopion yliopiston kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto, Taideteollisen korkeakoulun kirjasto ja Teknillisen korkeakoulun kirjasto. Projektin tavoitteena on ollut tutkia Internetin tietoresurssien käyttökelpoisuutta, inventoida verkossa olevia tietovarantoja ja kehittää helppokäyttöisiä, tieteenalakohtaisia virtuaalikirjastoja. Hanke on osa opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaa.
Virtuaalikirjastoprojekti on käynnistynyt toukokuussa ja projektin työn tulokset ovat olleet nähtävissä Internetissä sitä mukaa, kun työ on edistynyt. (Projektin esittely löytyy www- osoitteesta http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/ , sitä kautta pääsee tutustumaan myös projektin puitteissa rakennettuihin virtuaalikirjastoihin.)
Vaikka jokaisella projektiosapuolella on ollut hankkeessa oma erityistehtävänsä, koko projektiryhmä on osallistunut hankkeen suunnitteluun yleisten linjanvetojen lisäksi myös näiden projektiosapuolten erityistehtävien osalta. Yhteistyö projektissa on hoid ettu perinteisin kokouksin ja yhteisen postituslistan välityksellä. Opm:n apurahalla projektiin on palkattu työntekijöitä, mutta hankkeessa on erityisesti hyödynnetty kirjastojen tietopalvelujen asiantuntemusta. Projektiin osallistuvien kirjastojen oma panos työhön on ollut huomattava. (Ks. Liite: Virtuaalikirjastoprojektiin vuonna 1996 osallistuneet henkilöt) Unohtaa ei sovi myöskään käyttäjien, lähinnä yliopistojen laitosten henkilökunnan asiantuntemuksen hyödyntämistä virtuaalikirjastojen laadinnassa. Tätä puolta pyritään tehostamaan jatkossa.
Virtuaalikirjastot on avattu käyttöön virallisesti 1.9., tosin monet kirjastot olivat avoinna jo aikaisemminkin ja jotkut avasivat ovensa vasta lokakuussa. Virtuaalikirjastojen asiakkaille suunnattiin elektronisen lomakkeen muodossa käyttäjäkysely 1.9.-18.11. Kyselyyn on tullut runsaasti vastauksia, joista on saatu hyödyllistä tietoa kirjastojen jatkokehittelyä varten.
Projekti on herättänyt kiinnostusta. Projektin esittelysivuilla on käyty vuoden 1996 loppupuolella lähes 6500 kertaa. Runsas kiinnostus projektiin selittynee osaltaan tehokkaasta tiedotuskampanjasta. Lehdistötiedotteiden sekä Internetin postituslistojen ja uutisryhmien kautta tehdyn tiedotuksen lisäksi projektia on esitelty monissa tilaisuuksissa, mm. Nordic Net Centren workshopissa 10.10.1996 Lundissa, Suomen Tieteellisen kirjastoseuran käyttäjäkoulutuspäivillä 5.11. Tampereella, NVBF:n (Nordiska Vetenskapliga Biblioteksföreningars Förbund) konferenssissa "Library user Education and Information Literacy" 19.11. Linköpingissä ja monissa muissa kirjastoalan seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa. Projektia on myös esitelty Turun kirjamessuilla lokakuussa-97.
Tässä raportissa esitellään yleisesti projektia ja käyttäjäkyselyn tuloksia. Raportin liiteosassa kuvaillaan tieteenalakohtaisia virtuaalikirjastoja niiden rakentajien toimesta. Raportin kirjoittamisesta ja toimittamisesta on vastannut pääasiassa Risto Heikkinen Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Liiteosan kirjoittamiseen ovat osallistuneet myös seuraavat henkilöt: Anja Agander (kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjasto, Jyväskylän yli opiston kirjasto), Anu Eskelinen (aineiston valintakriteerit, Kuopion yliopiston kirjasto), Eva Ijäs (psykologian virtuaalikirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto), Tapani Kemppainen (hakukoneiden arviointi, Oulun yliopiston kirjaston osuus) Liisa Kemppi (Taideteollisen korkeakoulun kirjaston osuus projektissa), Heikki Laitinen (aineiston valintakriteerit, Kuopion yliopiston kirjaston osuus projektissa), Mirja Laitinen (liikuntatieteiden virtaalikirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto), kirjasto), Raija-Leena Pajula (aineiston valintakriteerit, Kuopion yliopiston kirjasto) Irma Pasanen-Tuomainen (virtuaalikirjastojen rakennemallit, Teknillisen korkeakoulun kirjaston osuus projektissa) ja Sakke Yrjölä (visuaaliset ohjeet virtuaalikirjastojen laatijoille, Taideteollisen korkeakoulun kirjasto). Tiivistelmän on kääntänyt englanniksi Liisa Hughes Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Kiitämme opetusministeriötä, jonka apuraha on tehnyt hankkeen mahdolliseksi ja henkilöitä ja ryhmiä, jotka eri tavoin ovat osallistuneet projektiin ja auttaneet projektin onnistumista. Samoin kiitämme käyttäjiä, joilta on saatu hyödyllistä palautetta, sekä organisaatioita (KESTEL, Tekonolit ja Kampus Data Oy), jotka ovat lahjoittaneet tuotteitaan käyttäjäkyselyyn vastanneiden kesken suoritettuun arvontaan.
Toivomme projektin jatkuvan. Internet-maailma muuttuu jatkuvasti, joten jatkuva virtuaalikirjastojen kehittäminen ja päivittäminen on välttämätöntä. Käyttäjät ovat erityisen painokkaasti toivoneet uusia tieteenaloja mukaan. Tavoitteena on myös kehittää d okumenttien kuvailua, indeksointia ja hakumenetelmiä sekä lisätä palvelun interaktiivisuutta. Virtuaalikirjastojen tulevaan rooliin ja ilmeeseen vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi. miten elektronisen aineiston tekijänoikeuden ja maksullisuus kehittyvät.
Lisätietoa virtuaalikirjastoprojektista saa allekirjoittaneelta (puh: 014 - 603 384 email: alhainen@bibelot.jyu.fi). Projektista ja tästä raportista on myös mahdollista antaa kommentteja projektin postituslistalle (virveli@uku.fi).
Virtuaalikirjastoprojektin puolesta,
Toini Alhainen, Jyväskylän yliopiston kirjasto
Jyväskylässä 30.1.1997

Sisällysluetteloon

2. JOHDANTO
Aikamme suosittuja käsitteitä on virtuaalisuus kaikissa sen muodoissa. Virtuaalisessa maailmassa tehdään virtuaalityötä, otetaan lainaa virtuaalipankista, käydään tuhlaamassa virtuaalikaupassa virtuaalirahaa. Ja kaiken virtuaaliyhteisössä liikkumisen ohessa tavataan mielenkiintoisia virtuaalihahmoja.
Vaikka käsitteet kokevat liiallisen käytön vuoksi inflaation ja niiden sisällöt vesittyvät, voidaan kuitenkin tällaisten muotikäsitteiden takaa löytää jotain oleellista aikaa paljastavaa. Ei ole ollenkaan liioiteltua väittää, että virtuaalisuus kuvaa hyvin digitalisoituvan ja verkottuvan tiedon yhteiskuntaa, joka on jo Suomessakin pitkälle toteutumassa. Käsite napsahtaa hyvin kiinni ympäristöönsä ja siksi sitä käytetään mieluusti hyvin monenlaisissa yhteyksissä.
Oleellisimmassa mielessä virtuaalisuus tarkoittaa näennäistä, jotain toista asiaa mallintavaa.

Käsitettä "virtuaalinen" käytetään melko yleisesti viittaamaan johonkin sellaiseen asiaan tai esineeseen, joka olemukseltaan tai vaikutukseltaan on todellisen ilmiön kaltainen, mutta kuitenkin jotain muuta kuin tuo ilmiö. Virtuaalisia ilmiöitä voi näin kuvailla "ikään kuin" -ilmiöiksi. (Huhtamo 1995, s. 336)

Tunnetuin esimerkki tällaisesta mallintamisesta on virtuaalitodellisuus, johon hyvin monet ihmiset ovat saaneet tuntumaa - eivät vielä datahanskojen ja virtuaalikypärien välityksellä - vaan eläytymällä ja uppoutumalla tietokonepelien 3-ulotteiseen maailmaan. Tällaiset pelit tarjoavat pelaajan silmälle nykyisin jo varsin realistisia vaikutelmia.
Tämän näyttävimmän ja myös eniten mainostetun virtuaalisuuden toteutumismuodon varjoon jäävät sen muut ilmentymiset.
Voidaan esimerkiksi puhua virtuaalisesta tilasta, jolla tarkoitetaan esimerkiksi irc-yhteydessä toisiinsa olevien ihmisten muodostamaa telekommunikatiivista (epä-)tilaa. Virtuaaliseksi voidaan ymmärtää myös toiminnan toteuttaminen informaatioteknologian avulla.Tavallaan jokin todellisuudessa oleva ilmiö, toiminto, sen idea siirretään digitaaliseen muotoon, tietokoneiden pyörittämään data-avaruuteen. (mm. Huhtamo 1995, s. 337)
Virtuaalikirjastot toimivat viimeksi mainitun idean pohjalta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi kirjaston palveluja siirretään www-sivuille. Tarkoitus ei ole siis muuttaa konkreettisen kirjaston fyysistä tilaa näytölle, vaan kyseessä on kirjaston palvelullisen idean siirtäminen näytön kuvaruudun taakse (Huom! Tosin www-sivuilla 3-ulotteiseen mallintamiseen käytetty vrml-kieli virtual reality modelling language tarjoaa jo alkeellisen mahdollisuuden myös virtuaalisten, kolmiulotteisten kirjastojen rakentamiseen.)
Yleensäkin virtuaalisen kirjaston käsite on vielä kovin häilyvä. Sillä voidaan tarkoittaa yleisesti tiedonhallintaa tietoverkkojen kautta tai sitten tarkemmin tämänlaiseen tiedonhallintaan liittyviä kirjastopalveluja. Usein samassa merkityksessä puhutaan myös elektronisista kirjastoista, loogisista kirjastoista, kirjastoista ilman seiniä. Lähellä tätä käsitettä ovat myös digitoidun materiaalin kokoelmista mudostuvat digitaaliset kirjastot. (Ekholm 1995, s. 235-238)
Kotimaisessa kirjastomaailmassa on Timo Kuronen tehnyt tällä hetkellä huomattavimman selostuksen virtuaalikirjastoista. Teoksessa Tiikerinloikka (1995) ilmestynyt laajahko artikkeli Virtuaalikirjasto - Tulevaisuuden kirjastojen kehittämiskonsepti käsittelee virtuaalikirjasto-termin syntymistä ja myös Kurosen omaa nä kemystä virtuaalikirjastosta kehittämisstrategiana. Teksti etenee filosofisista kysymyksenasettelusta pitkälle kohti käytännön toteutustyötä.
Kurosen esityksen mukaan virtuaalikirjasto on enemmän kuin ns. elektroninen kirjasto, johon hänen määritelmänsä mukaisesti kuuluu keskeisenä toimintakuvana lähinnä kirjastotietokantojen käyttö verkon välityksellä.Virtuaalikirjasto pitää sisällään elektronisen kirjaston toimintoja, mutta sen lisäksi siinä hyödynnetään laajasti telekommunikatiivisia mahdollisuuksia mm. Internetin muodossa. Virtuaalikirjasto ylittää näin fyysisten kirjastojen rajat. Se voi toteutua esim. verkottuneiden kirjastolaitosten yhteistyönä. Myös käyttäjälähtöisyys on oleellinen tekijä virtuaalikirjastoissa:

Virtuaalikirjasto on tietokoneiden ja tietoliikenteen avulla toteutettu informaatiojärjestelmä, joka antaa samantapaisia informaatiopalveluja kuin kirjasto. Sen kokoelmat karttuvat käyttäjän määrittelemän profiilin mukaisesti ja ylittävät yksittäisen kirjaston kokoelmat. (Kuronen 1995, s. 179)

Kuronen toteaa, että virtuaalikirjaston idea on vielä tuore. Esimerkiksi mitään valmista ohjelmistoa virtuaalikirjastojen rakentamiseksi ei ole, vaan toiminta voi perustua mm. www-selainohjelmien käyttöön. Yleensäkin Kurosen mielestä virtuaalikirjasto tulisikin ymmärtää kehityskonseptina, jolla tulevaisuuden haasteita otetaan vastaan:

Virtuaalikirjasto on pohjimmaltaan käsite, konsepti, joka auttaa jäsentämään kirjastolaitoksen tulevaisuutta. Konsepti on tärkeä kirjaston käyttäjän kannalta, joka joutuu suunnistautumaan nopeasti lisääntyvän dokumenttitarjonnan ja nopeasti muuttuvan teknologian viidakossa. Konsepti on yhtä lailla tärkeä kirjastojen johtajille ja kirjastojen toiminnan suunnittelijoille. Heille virtuaalikirjasto muodostaa yhtenäisen ajattelumallin kehittämisstrategioiden muodostamiseksi. Kaikille kirjastolaitoksen tulevaisuutta pohtiville virtuaalikirjasto muodostaa pitkä llä aikavälillä käyttökelpoisen viitekehyksen, johon yksittäiset tekniset ratkaisut ja eri syistä aiheutuvat nopeat muutokset voidaan suhteuttaa. (Kuronen 1995, s. 210)

Virtuaalikirjastossa on lisäksi kysymys myös ajatustavan muutoksesta. Käytännön kirjastotyössä kirjastonhoitajan rooli muuttuu. Hänen tulee kirjakokoelmien hoitamisen lisäksi olla verkkotiedon käytön asiantuntija.

Sisällysluetteloon

3. VIRTUAALIKIRJASTOPROJEKTI - KEHITYSKONSEPTIN KONKRETISOIMISTA
Internetissä virtuaalikirjastojen piirteet ovat konkretisoituneet monessa muodossa. Timo Kurosen (1995) mainitsemalle virtuaalikirjastojen kehityskonseptille löytyy erilaisia toteutumistapoja. Samalla tulee selvästi ilmi, kuinka virtuaalikirjasto on vielä käsitteenäkin muotoutumisen tilassa.
Virtuaalisten kirjastojen mahdollisuuksia Internetissä ovat tarkastelleet mm. suuret kustantajat (mm. Elsevier) ja tutkimus- ja kirjastolaitokset. Käyttöliittymiä on tutkittu, kuten myös hakumenetelmiä ja dokumenttien analysointia sekä indeksointia. (Ekholm 1995, s. 236).
Tunnetuin virtuaalikirjasto-käsitettä hyödyntävä palvelu lienee Internetissä Cernin koordinoima WWW Virtual Library (http://www.w3.org/pub/DataSources/bySubject/ Overview.html). Se on hajautettu, epäkaupallinen aihehakemisto, jota ylläpitävät eri asioiden harrastajat, asiantuntijat ympäri maailmaa. Tammikuussa-97 tämä palvelu tarjosi tietoa vajaan 200 aihekokonaisuuden alueelta tieteenaloista harrastuksen kohteisiin. Suosittu aihehakemisto Yahoo (http://www.yahoo.com/) eroaa WWW Virtual Librarysta olemalla keskitetty ja kaupallinen palvelu. Yahoo tarjoaa tiedonetsijälle mahdollisuuden myös sanahakuun aiheluokitusten mukaisten linkkien mukaan etenemisen rinnalla. WWW Virtual Libraryssa ei tällainen keskitetty sanahaku ole mahdollista. Tiedonetsintää voi myös tällaisissa virtuaalikirjastoissa sanahaun lisäksi toteuttaa muilla tavoin, esimerkkinä voi mainita Planet Earth -virtuaalikirjaston(http://www.nosc.mil/planet_earth/info.html) pohjapiirrokset.
Kun virtuaalikirjastojen ideaa ovat toteuttamassa kirjastolaitokset, silloin Internetiin luotuihin palveluihin liitetään monesti mahdollisuuksia hyödyntää ja tutkia kirjaston paikallisia kokoelmia. Esimerkiksi Cornellin yliopiston Engineering Library (http://www.englib.cornell.edu/) tarjoaa linkkejä luettelotietokantoihin ja elektronisten julkaisujen kokoelmiin. Tosin monessa tällaisessa kirjastopalvelussa pääsy kaikkeen tietoon on maksullisen käyttäjätunnuksen takana tai se on rajattu paikallisten käyttäjien mahdollisuudeksi.
Virtuaalisen kirjastopalvelun huippua digitaalisen kirjaston osa-alueella edustaa hyvin yhdysvaltalaisen Kongressin Kirjaston laaja "The American Memory" -kokoelma (http://lcweb2.loc.gov /ammem/ammemhome.html), josta käyttäjä voi ladata omalle koneelleen Amerikan historiaan liittyviä teksti-, kuva-, ääni- ja videodokumentteja.
Keväällä vuonna 1996 viiden korkekoulukirjaston yhteistyönä alkanut virtuaalikirjastoprojekti pyrkii omalta osalta vastaamaan ajan haasteisiin. Projektissa tutkitaan Internetin tietovarantojen käyttöä ja rakennetaan tieteenalakohtaisia virtuaalikirjastoja . Tarkoituksena on tuottaa tietopalvelua suomalaisen tiedeyhteisön käyttöön. Projektin virtuaalikirjastoissa tarjotaan www-sivuilta hypertekstilinkkeinä väyliä tietoon, jota löytyy Internetistä. Tähän palveluun kytketään sitten kirjastojen perinteistä osaamista tietopalvelun alalla.
Työnjako on vuonna 1996 ollut seuraava:
Jyväskylän yliopiston kirjasto on huolehtinut projektin yleiskoordinoinnista, käyttäjäkyselystä ja raportoinnista. Kuopion yliopiston kirjasto on laatinut aineiston valintakriteerit. Oulun yliopiston kirjasto on tehnyt hakukoneiden arviointitutkimuksen. Taideteollisen korkeakoulun kirjaston tehtäväkenttänä on ollut virtuaalikirjastojen käyttäjäystävällisyyden kehittäminen visuaalisuuden osalta. Teknillisen korkeakoulun kirjaston työnä on ollut virtuaalikirjaston rakennemallien tutkiminen ja kehittäminen.
Tieteenalakohtaisia virtuaalikirjastoja on syntynyt syksyn 1996 aikana Internetiin yhteensä 13 kappaletta. Tieteenaloja on valittu sen mukaan, mitkä ovat yliopiston painopisteet tutkimuksessa ja opetuksessa. Samoin on ollut luontevaa, että kirjastojen suuntautuminen eri tieteisiin on otettu huomioon. Tämä näkyy erityisesti Jyväskylän yliopiston kirjaston kohdalla, sillä se teki virtuaalikirjastot omille valtakunnallisille keskuskirjastoaloilleen. Kaiken kaikkiaan virtuaalikirjastoja rakennettiin seuraavasti www-sivustojen muotoon:
Jyväskylän yliopiston kirjasto

kasvatus ja koulutus
liikuntatiede
psykologia

Kuopion yliopiston kirjasto

hoitotiede ja terveydenhuolto
molekulaarinen lääketiede ja geeniterapia
ympäristöterveys

Oulun yliopiston kirjasto

aate- ja oppihistoria
ekologia
geologia
maantiede
saamen kieli ja kulttuuri

Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

taidekasvatus, taideteollisuus ja kuvallinen viestintä
Teknillisen korkeakoulun kirjasto

ympäristönsuojelutekniikka: yleinen ympäristötekniikka, jätevesien ja teollisuusjätteiden käsittely ja vesiensuojelutekniikka

Projektin kotisivu, jossa on projektin esittely ja myös pääsy kaikkiin virtuaalikirjastoihin, on Jyväskylän yliopiston palvelinkoneella ( http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/ ).
Tieteenalakohtaiset virtuaalikirjastot on rakennettu yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan, näin ne muodostavat yhdessä kokonaisen, monitieteisen virtuaalikirjaston. Kirjastojen rakenneratkaisut ( Liite: Virtuaalikirjastojen rakennemalli ) ovat noudattaneet pienin variaatioin yhteisesti sovittua linjaa, myös kirjastojen ulkoasun laatimisen pohjalla ovat olleet yhteiset ohjeet ( Liite: Visuaaliset ohjeet virtuaalikirjastojen laatijoille ). Perusperiaatteena on ollut selkeys ja yksinkertaisuus. Käyttäjä ei saa joutua eksyksiin virtuaalikirjastojen sivuilla. Myös yhtenäisen ulk oasun ja rakenteen ansiosta käyttäjä voi siirtyä luontevasti virtuaalikirjastosta toiseen. Virtuaalikirjastojen rakenteessa on päädytty hajautettuun malliin, jossa jokainen projektiosapuoli ylläpitää tekemiään virtuaalikirjastoja omalla palvelinkoneellaan.
Virtuaalikirjastojen www-sivut ovat nykyisessä muodossaan linkkilistoja. Jokaisen linkin ohessa on lyhyt kuvaus, luonnehdinta linkin takana olevasta materiaalista. Esimerkkinä ote hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjastosta:

National Academy Press Reading Room: Medical Sciences and Health Care
National Academy Press'in (USA:n National Academy of Sciences'n kustannusyhtiö) julkaisemia elektronisia kirjoja. Kirjat voivat olla joko HTML-, DocuWeb- tai Adobe Acrobat PDF -muodossa. DocuWeb-muodossa olevat kirjat ovat skannattuja kuvia sivuista, joten niiden lukeminen on työlästä.

PLL Online
WHO:n julkaisuluettelo vuodesta 1991 lähtien. Aineistosta ovat saatavilla bibliografiset tiedot sekä lyhyet tiivistelmät. Mahdollisuus myös julkaisujen tilaamiseen.

Protocols and Procedures-Nursing
Kanadalaisen Victoria Hospital'in menettelytapaohjeisto tietyissä hoitotilanteissa käytettäväksi.

Näitä linkkilistoja on järjestetty linkkien aineistotyypin mukaan. Aineistotyyppien typologiassa on käytetty yhtenäistä terminologiaa, jonka valinnassa on otettu huomioon mm. UDK:n, Educate-etäopetusjärjestelmän ja erilaisten painettujen tiedonlähdeoppaiden jaottelu. Näin on saatu yhteiseksi ohjeeksi ao. aineistotyyppiluettelo, jota sitten on sitten sovellettu tieteenalakohtaisesti, eri tieteiden erot huomioon ottaen:

Asiantuntijaorganisaatiot
Lehdet
Kirjat, raportit, väitöskirjat
Konferenssit
Kartat, kuvakokoelmat, videot
Tietokannat, hakemistot, bibliografiat
Julkaisuluettelot
Linkkikokoelmat
Uutisryhmät ja postituslistat

Virtuaalikirjastosivun alkuun on laitettu aineistotyyppiluettelo, ja siitä on tehty sivun sisäiset linkit kunkin aineistoryhmän kohdalle. Kunkin aineistoryhmän loppuun on voitu laittaa myös paluulinkki sivun alkuun.
Tarvittaessa virtuaalikirjastoissa on tehty tieteenalakohtaisia alajakoja esimerkiksi luomalla uusia alasivuja. Tämä ratkaisu on ollut tarpeen tiedon loogisen jaottelun takia ja myös silloin, jos listasta on uhannut muodostua muuten liian pitkä ja hankala käyttää. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjaston tekemässä Kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastossa on tehty jako yleiseen kasvatustieteeseen, koulutuspolitiikkaan ja koulutusalakohtaiseen tietoon . Edelleen koulutusalan mukaan on tehty jako varhaiskasvatukseen, perusasteen koulutukseen ja lukioon, erityispedagogiikkaan, ammatilliseen koulutukseen, aikuiskasvatukseen ja korkeakoulutukseen.
Listamaisuus ja luettelomaisuus on ollut siis yhteisesti sovittu linja virtuaalikirjastojen rakenteessa. Se on osoittautunutkin toimivaksi ratkaisuksi, kun linkkien määrä pysyy kohtuuden rajoissa. Käyttäjillä on mahdollisuus edetä virtuaalikirjastossa hyp ertekstilinkkien avulla sopivan aineistoryhmän kohdalle ja perinteiseen lukutapaan lineaarisesti sivua vierittämällä. Mikäli linkkien määrä virtuaalikirjastoissa edelleen kasvaa, tarvitaan tiedon jäsentämisen avuksi kuitenkin tietokantaratkaisuja.
Jokaisen virtuaalikirjaston etusivulla on yleensä lyhyt esittely tieteenalasta ja virtuaalikirjaston sisällöstä. Jos virtuaalikirjasto sivuaa jotain muuta projektin rakentaman virtuaalikirjaston tieteenalaa, voi etusivulla olla suora linkki tähän virtuaa likirjastoon. Virtuaalikirjastoihin on myös rakennettu linkit projektin esittelyyn, sitä kautta pääsee muihin projektin virtuaalikirjastoihin. Samoin kirjastoista on yhteydet käyttäjäkyselylomakkeeseen, valintakriteereihin ja muutamissa tapauksissa projektiosapuolien tarjoamiin omiin, paikallisiin kokoelmiin (Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Teknillisen korkeakoulun kirjasto). Jyväskylässä on myös rakennettu virtuaalikirjastojen käyttäjien avuksi sanahaku- ja opastuspalvelu sekä laitettu yhteydet virtuaalikirjastojen etusivuilta Internetin hakupalveluihin.
Visuaalisesti yhtenäisyyden linjaa on virtuaalikirjastoissa pidetty mm. yhteisen taustakuvan ja logon sekä sisennysten käytön avulla. Visuaalisessa toteutuksessa esiintyy kuitenkin vivahde-eroja virtuaalikirjastojen välillä. Visuaalisissa ratkaisuissa on otettu huomioon käyttäjien selainohjelmakannan kirjavuus - projektin piirissä haluttiin, että samoja sivuja voi katsoa myös vanhemmillakin selainohjelmaversioilla.
Aineiston valinnassa virtuaalikirjastoihin on käytetty yhteisiä valintakriteereitä ( Liite: Aineiston valintakriteerit ).
Yleensäkin Internetin suurena ongelmana pidetään sitä, että linkkien takana olevan tiedon laatu on huonosti ennustettavissa. Internetistä löytyy sekä korkealaatuisia palveluita että monenkirjavia kotisivuja. Kriittisten ja tiedeyhteisön tarpeista lähtevien kriteereiden mukaan toimiminen on virtuaalikirjastoprojektin oleellinen etu "löysempien" valintaperusteiden mukaan toimitettuihin virtuaalisiin kokoelmiin nähden.
Virtuaalikirjastoprojektissa on keskitytty siis Internetin tieteellisiin tietovarantoihin. Tarkoituksena on tarjota käyttäjille mahdollisimman paljon relevanttia tieteellistä kokotekstitietoa ja yhteyksiä tietokantoihin. Mutta toisaalta projektin virtuaalikirjastoihin pätee sama kuin perinteisiin kirjastoihinkin: kokoelmat voivat - ja niiden täytyy - sisältää itse materiaalin lisäksi myös väyliä materiaaliin (sekundaarilähteet). Näin ollen esimerkiksi kokotekstilehtien ohella virtuaalikirjasto voi tarjota asiakkailleen harkinnan mukaan myös linkkejä hyvin toimitettuihin linkkilistoihin; elektronisten julkaisujen www-sivuille, joissa on sisällysluettelot, artikkelien tiivistelmät, kirjoitusohjeet, tilausohjeet tms. Samoin jos verkosta löytyy jokin hyödyllinen, mutta maksullinen virtuaalikirjaston alaa sivuava palvelu, on hyvä laittaa virtuaalikirjastosta linkki tämän palvelun esittelysivulle.
Yhteisesti sovitut tieteellis-teknisen aineiston inventointiin tarkoitetut valintakriteerit ovat toimineet helppokäytöisenä ohjeistona virtuaalikirjastojen rakentajille ja päivittäjille. Näiden kriteerien pohjalta on laadittu virtuaalikirjastojen linkkien kuvailutekstejä. Jokainen käyttäjä on päässyt myös virtuaalikirjastosta katsomaan näitä kriteereitä. Lyhyesti esiteltynä valintakriteerit ovat seuraavat:

1. Sisältö- ja laatukriteerit
mm. kehysorganisaation ja käyttäjien tarpeiden mukainen tietosisältö, Aineiston tekijä (henkilö tai yhteisö), toimittaja tai muu yhteyshenkilö oltava tiedossa, aineistosta löytyvien lähdeviitteiden asianmukaisuus, viitteiden tarkastusmahdollisuus, löytyykö lähdeluetteloa. metadatan olemassaolo (tietoa ai- neistosta itsestään, sekundaaritietoa, kuvailutietoa), aineiston pysyvyys, päivitystiheys

2. Muoto- ja käyttöliittymäkriteerit
mm. käyttöliittymän selkeys ja toimivuus, miten opastaa käyttäjäänsä, lisäohjeiden saatavuus. Onko http-dokumentissa hakemistoa ja/tai mahdollisuus sanahakuun tekstistä, grafiikan/kuvien asianmukainen käyttö. Löytyykö myös pelkästään tekstipohjainen käyttöliittymä.

3. Tekniset kriteerit
mm. käyttäjän tarvitsema laitteisto/ohjelmistoympäristö; toimiiko yleisesti käytössä olevissa ympäristöissä vai tarvitseeko joitain erityisiä laajennuksia (esim. Adope Acrobat) löytyykö aineistosta itsestään tiedot ja ohjeet, kuinka laajennus hankitaan, aineistossa olevien linkkien tekninen toimivuus, ts. osoittavatko sinne minne väittävät osoittavansa vai ovatko katkenneet.

4. Ilmaisuus-maksullisuus
sanallisen laatuarvion yhteyteen laitetaan tieto ilmaisuudesta / maksullisuudesta kuin myös siitä, miten ja kuka voi saada käyttöoikeuden.

Virtuaalikirjastojen kokoelmien kartuttamisessa on hyödynnetty projektissa mukana olevien kirjastojen aikaisemmin koottuja tieteenalakohtaisia linkkikokoelmia. Tietoa on haravoitu myös muualla maailmalla olevista vastaavanlaisista linkkilistoista. Samoin tiedon keräämisessä on käytetty Internetin hakupalveluista aihehakemistoja ja hakukoneita. Tiedon keruuta ovat tehneet infomaatikot ja muut kirjastoalan ihmiset.
Koska Internetissä oleva tieto on jatkuvassa muutoksen tilassa, on tärkeää, että virtuaalikirjastoja myös päivitetään jatkuvasti. Linkkien takana oleva tieto saattaa vanhentua, linkki saattaa muuttua toimimattomaksi, eli esim. linkin takana olevan www-sivu poistetaan verkosta tai sen osoite muuttuu. Koko ajan ilmestyy verkkoon myös uutta asiallista tietoa ja se on saatava myös virtuaalikirjastojen sivulle. Projektin yhtenä keskeisenä havaintona voidaan pitää sitä, että virtuaalikirjastojen sivujen ylläpito vaatii samalla tavoin aikaa kuin konkreettisten kirjastojen kokoelmien ajantasaisena pitäminen.
Projektin suunnitelmissa on ollut myös että tieteentekijät, tiedontarvitsijat voisivat olla mukana virtuaalikirjastojen rakentamisessa mukana. Varsinaisen syyskesällä tapahtuneen rakennusvaihteen aikana näiden tieteenalan ammattilaisten vaikutus on ollut pientä. Enemmän heidän osallistuminen virtuaalikirjastojen rakentamiseen on tapahtunut www-lomakkeen muodossa olleen käyttäjäkyselyn kautta. Monenlaiset käyttäjäryhmät, tieteenalan asiantuntijat ja opiskelijat ovat antaneet kyselyssä hyviä kommentteja k irjastojen sisällöstä ja tehneet itse ehdotuksia uusiksi linkeiksi. Kyselyyn on ollut ja tulee myös jatkossa olemaan linkki jokaisesta virtuaalikirjastosta.
Käyttäjien kiinostusta virtuaalikirjastoihin on herätetty runsaalla tiedottamisella ( Liite: Projektin tiedotus ). Virtuaalikirjastoprojektista on tiedotettu projektiosapuolien sisäisessä tiedotuksessa, niiden kehysorganisaatioiden tiedotuskanavissa ja laajemmin mm. news-ryhmissä, postituslistoilla, kirjasto- ja atk-alan lehdisssä. Projektia on tehty tunnetuksi erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja kirjastoalan ihmisten kokoontumisissa. Ti edottamista on tehty yleisen projektista tiedottamisen lisäksi myös virtuaalikirjastoittain, alakohtaisesti esim. tieteenaloja edustaviin ammattilehtiin ja organisaatoihin.
Pyrkimys laajaan tiedottamiseen onkin ollut projektin päämääränä. Virtuaalikirjastot ovat varsin uusi idea ja lisäksi virtuaalikirjastojen olemassaolo syntyy vasta vahvan tiedottamisen kautta, koska ne sijaitsevat varsin abstraktissa Internetissä, ajassa virtaavassa, puhelimen ja kirjan välimuotona pidettävässä mediassa.
Tiedottaminen on ollut onnistunutta. Esimerkiksi vuoden 1996 loppuun mennessä virtuaalikirjastoprojektin esittelysivuston kautta virtuaalikirjastoissa on käyty n. 6500 kertaa.

Sisällysluetteloon

4. KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSIA
Käyttäjäkyselystä 1.9. - 18.11.1996 aikana saatujen vastausten pohjalta tehtiin tutkimus. Tässä luvussa esitellään oleellisimpia kyselystä saatuja tuloksia.
WWW-lomakkeen muodossa olevaan käyttäjäkyselyyn saatiin 218 vastausta tutkimusajanjaksona. Tuona aikana lomakkeen sivulla käytiin n. 800 kertaa. Tähän lukuun nähden vastausprosentti on 27 %. Virtuaalikirjastoprojektin esittelysivulla, josta on pääsy kaikkiin projektin virtuaalikirjastoihin kävijöitä oli tuona aikana n. 3200. Vastausprosentti tuohon lukuun nähden on 7 %. (Likiarvoista on otettu pois arvioidut projektiryhmän käynnit sivulla, esim. sivujen päivitykseen liittyvät käynnit)
On kuitenkin huomattava,että virtuaalikirjastoprojektin etusivulla oleva laskurin lukema ei paljasta virtuaalikirjastoissa käyneiden määrää kokonaisuudessaan. Tieteenalakohtaisiin virtuaalikirjastoihin on tultu myös suorien linkkitietojen kautta projektin etusivulta tulon rinnalla. Näin ollen virtuaalikirjastoihin tutustuneiden määrä on suurempi kuin 3200.
Syynä näihin suhteellisen korkeisiin vastausprosentteihin voi etsiä runsaasta tiedotuksesta (Liite: Projektin tiedotus) eri medioissa ja siitä, että käyttäjäkyselyyn osallistuneet pääsivät mukaan palkintojen arvontaan.
Käyttäjäkyselylomakkeessa oli 17 kysymysosiota. Niistä osa jakaantui jakaantui useampaan kysymykseen. Aluksi kysyttiin vastaajilta taustatietoja ja yleisiä asioitaan heidän Internet-käytöstä. Kyselylomakkeen loppuosassa vastaajia pyydettiin arvioimaan jotain tieteenalakohtaista virtuaalikirjastoa sen jälkeen kun he olivat tutustuneet siihen j a testanneet sen toimivuutta tiedonhaussa. (Liite: Käyttäjäkyselylomake 1.9. - 18.11.1996)
Vastaajien sukupuolijakauma oli seuraava:
		kpl.	%
	Miehiä 	129	60,6
	Naisia   84	39,4
	Yht. 	213	100,0

	(Viidestä vastauksesta ei saatu tietoa sukupuolesta, ts. vastaajat eivät antaneet 
	    nimeään julki vastauksessa.)
Miesten enemmistö on odotettu tulos: Internetin käyttö on ollut tähän asti miehinen laji. Esimerkiksi Rissa ja Järvinen Oy:n vuodenvaihteessa 1995-1996 tekemässä käyttäjätutkimuksessa miesten osuus oli 87% kyselyyn vastanneista 3516 ihmisestä ( Järvinen 1996 ). Tässä virtuaalikirjastoprojektin käyttäjäkyselyn tuloksissa ei naisten osuus ole enää niin pieni. Kenties vuoden aikana (vuosi on pitkä aika Internetin kehityksen kannalta) Internet on "tasa-arvoistunut" sukupuolisesti paljon. Myös tutkimuksen kohderyhmät selittävät eroa. Järvisen ja Rissan tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Internetin käyttäjät Suomessa. Tämän projektin käyttäjäkysely on suunnattu lähinnä korkekouluympäristöön. Voidaan olettaa, että tiedeyhteisössä, jossa Internet-yhteyksiä on runsaasti, niitä k äytetään yleiseen tilanteeseen verraten enemmän myös naisten toimesta.
Käyttäjäkyselyyn vastanneista enemmistö tulikin korkeakoulukirjastojen piiristä, tiedeyhteisöstä. Näin ollen vastaajaryhmä edustaa hyvin sitä pääasiallista kohderyhmää, jota varten virtuaalikirjastot on rakennettu.
Lomakkeessa pyydettiin vastaajaa ilmoittamaan viiteryhmänsä. Vaihtoehdot olivat: opiskelija yliopistossa tai korkeakoulussa, tutkija, yliopiston tai korkeakoulun henkilökunta, opiskelija muussa oppilaitoksessa, muun oppilaitoksen henkilökunta, muu (mikä?) Vastaajien oli mahdollista merkitä monta vaihtoehtoa, joten esimerkiksi kymmenen vastaajaa merkitsi itsensä sekä tutkijaksi että yliopiston tai korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvaksi. Suurin määrä merkintöjä tuli kohtaan "opiskelija yliopistossa tai korkeakoulussa" (106 kpl). Tutkijaksi merkitsi itsensä 36 vastaajaa. Yliopiston tai korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvaksi ilmoittautui 46 vastaajaa. Edellisten lisäksi kohdasta "muu" laskettiin tiedeyhteisöön kuuluviksi yksi vastaaja tutkimuslaitoksen suunnittelijana ja yksi vastaaja tutkimuslaitoksen kirjastohenkilökuntaan kuuluvana. Näin päällekkäisyyksiä yhdis telleen tiedeyhteisöön kuuluvia tuli yhteensä 176 kappaletta vastaajista. Kohtaan "muu" jäi kuulumaan mm. kirjastoalan ihmisiä ja informaatikkoja, muutama ATK-alan ihminen ja pari journalistia.
	Käyttäjäkyselyyn vastanneet		
						kpl	%
	Tiedeyhteisöön kuuluvat			176	80,7
	Opiskelija muussa oppilaitoksessa 	10	4,5
	Muun oppilaitoksen hlökunta 		18	8,3
	Muu					14	6,5
	Yht.					218	100,0
Vastaajia pyydettiin merkitsemään myös, mitä tieteenaloja he edustavat. Jakaumat jäivät kaikkien tieteenalojen osalta suhteellisen pieniksi. Näin ollen voidaan todeta, että vastauksista saa moninaisten tieteenalojen siivilöimää kuvaa, miten tiedeyhteisössä virtuaalikirjastojen tarjomama palvelu koetaan
	Eri tieteenalojen edustajat  (tiedeyhteisöön kuuluvat vastaajat)

							kpl	%
	Humanistis-taiteellinen tieteenala		29	12,8	        
	Kasvatustiede					39	17,2
	Liikuntatiede					9	4,0
	Lääketiede, hoitotiede				19	8,4
	Matemaattis-luonnontieteellinen tieteenala	38	16,7
	Psykologia					12	5,3
	Teknillinen tieteenala				29	12,8
	Yhteiskuntatieteet				37	16,3
	Muu  (mm. informaatiotutkimus ja taloustiede)	15	6,5
	Yhteensä merkintöjä				227	100,0
Seuraavaksi esiteltävissä yleistä Internetin käyttöä koskevissa kysymyksissä on vertailtu tuloksia tiedeyhteisön toimivien vastaajien ja kaikkien vastaajien välillä. Tulokset osoittavat, että näiden ryhmien välillä ei ole suuria eroja. Sen takia tässä raportissa esitetään seuraavaksi tietoja Internetin yleisestä käytöstä vain kaikkien vastan neiden kesken eikä tiedeyhteisöön kuuluvien tuloksia arvioida erikseen. Tätä valintaa tukee myös korkeakoulukirjastojen tekemien (esim. Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastot) käyttäjäkyselyjen tuloksia - kun halutaan saada totuudenmukainen kuva korkeakoulukirjastojen luomien palvelujen käytöstä, on mukaan otettava myös se asiakkaiden vähemmistö, joka ei kuulu tiedeyhteisöön
4.1. Internet tiedonlähteenä
He, jotka ovat Internetiin tutustuneet, ovat oppineet hyödyntämään sitä runsaasti tiedonlähteenä. Päivittäinen käyttö on yleistä. Koska suurimmalle osalle vastaajista Internet on runsaan käytön vuoksi tuttu media, tämän käyttäjäkyselyn vastausten painoar vo kasvaa. Vastaajilla on kokemusta Internetin toimivuudesta tiedonlähteenä.
	Kuinka usein käytät Internetiä tiedonlähteenä?

				kpl	%
	Päivittäin		108	49,5
	Useita kertoja viikossa	71	32,6
	Noin kerran viikossa	20	9,2
	Satunnaisesti		15	6,9
	(ei vastausta)		4	1,8
	Yht.			218 	100,0
Kyselyn mukaan käyttäjillä on varsin positiivinen kuva Internetistä saatavasta tiedosta. Verkkotietoa pidetään yleensä luotettavana, suhteellisen tuoreena ja tiedosta on ollut ihmisille hyötyä. Selvästikin Internet on hyväksytty luontevasti tiedonlähteeksi muiden tiedonlähteiden joukkoon.
Millaisena pidät yleisesti Internetistä saatavaa tietoa ? A. Tiedon luotettavuus kpl % Suurimmaksi osaksi luotettavaa tietoa 83 38,1 Jossain määrin luotettavaa 117 53,7 Suurimmaksi osaksi epäluotettavaa 7 3,2 En osaa sanoa 6 2,8 (ei vastausta) 5 2,2 Yht. 218 100,0 B. Tiedon tuoreus kpl % Paljon uutta tietoa 48 22,0 Sekä uutta että vanhaa 159 72,9 Pääasiassa vanhentunutta tietoa 2 0,9 En osaa sanoa 3 1,4 (ei vastausta) 6 2,8 Yht. 218 100,0 C. Tiedon hyödynnettävyys kpl % Tiedosta on ollut paljon hyötyä 71 32,6 Jonkin verran hyötyä 117 53,7 Verrattain vähän hyötyä 22 10,0 En osaa sanoa 2 0,9 (ei vastausta) 6 2,8 Yht. 218 100,0

Ihmiset ovat huomanneet, että Internetistä on iloa monessa asiassa. Tietoverkkoa hyödynnetään monin tavoin ja yhtä runsaasti huvin hakemisesta tutkimustyöhön. Opiskelun hieman muita suurempi frekvenssi vastauksissa johtuu luonnollisesti siitä että suuri n osa (yli puolet) vastajista on ollut opiskelijoita. Muuten jakaumat ovat kaikkien käyttötarkoitusten välillä suunnilleen samansuuruisia.
Mihin tarkoitukseen käytät Internetiä? kpl % Opiskeluun 146 17,4 Tutkimustyöhön 99 11,7 Työhön 117 13,8 Arkielämän tiedonhakuun (esim. aikataulutiedot) 134 15,8 Kommunikointiin 128 15,1 Harrastukseen liittyviin tiedonhakuihin 115 13,6 Ajanvietteeseen 107 12,6 Muu, mikä? 0 0,0 Yhteensä merkintöjä 846 100,0

Hakupalveluissa ja aihehakemistoissa suositaan Internetille luonteenomaisia kansainvälisiä, maailmanlaajuisia palveluita. Nopea ja kattava AltaVista on hakuohjelmista käytetyin ja tämäkin kysely todistaa, että aihehakemisto Yahoon sivut ovat Internetin suosituimpien sivujen joukossa. Hakemistosta Yahoota tieteellisempää pidettävämpää Cerniä käytetään selvästi vähemmän korkeakouluympäristössäkin. (Ks. Liite: Hakukoneiden arviointi)
	Mitä mahdollisuuksia käytät tiedonhaussa?

	A. Hakuohjelmat
						kpl	%
         	Ihmemaa				65	12,4
          	Kolumbus Kompassi		68	12,9
          	Alta Vista			168	31,9
          	Excite				20	3,8
          	Infoseek			52	9,9
       		Lycos				113	21,5
          	Web Crawler			30	5,7
         	Muu, mikä?			10	1,9	
	Yhteensä merkintöjä 			526	100,0

	B. Aihehakemistot
						kpl	%
         	 WWW Virtual Library (CERN) 	69	29,1
         	 Yahoo		           	159	67,1
         	 Muut (mm. Lisko ja yliopistojen  9	3,8
          	 kotisivujen aihehakemistot)	
	 Yhteensä merkintöjä			237	100,0
4.1.1. Selainohjelmat
Kyselyn kohta, jossa pyydettiin merkitsemään, mitä selainohjelmaa vastaaja yleensä käyttää, vahvistaa aikaisemmissa Internet-tutkimuksissa (mm. Järvinen 1996) jo todeksi näytettyä linjaa: Netscapen Navigator on selainohjelmana selvästi suosituin. Netscapen pahin kilpailija, Micosoftin Internet Explorer on suosiossa kaukana jäljessä. (Erkkilä 1996, s. 1/D1)
Vuoden 1996 alussa markkinoille tulleen Navigatorin 2.0 versiota (tai sitä myöhempää) käyttää vastaajien mukaan jo vajaat 70%. Näin ollen Internet-käyttäjistä suurin osa pystyy katsomaan nykyisin mm. kehyksillä ja taulukoilla varustettuja sivuja. Tämä merkitsee sitä, että virtuaalikirjastojenkin sivuja voidaan huoletta kehittää sivujen käyttäjäystävällisyyden takia kohti ulkoasua, jossa hyödynnetään em. selainohjelmaversion tukemia html-kielen uusia ominaisuuksia. Tosin samalla tulee muistaa, että tietoon on oltava pääsy myös alkeellisemmilla selainohjelmilla. Myös pääteyhteyden varassa toimivien Lynx-selaimen käyttäjien tulee pystyä toimimaan virtuaalikirjastojen sivuilla. Sivut onkin suunniteltava sellaisiksi, että niissä on rinnakkaisrakenne (frames) (noframes), joka mahdollistaa alkeellisempien ja kehittyneempien selainohjelmien käytön yhtäläisesti.
	Mitä selainohjelmaa yleensä käytät?

					kpl	%
	Netscape 1.x			23	9,1
	Netscape 2.x tai myöh.		175	69,4
	NCSA Mosaic			4	1,6
	Microsoft Explorer		26	10,3
	Lynx				19	7,6
	Muu (0S/2:n WebExplorer)	1	0,4
	Eos				4	1,6
	Yhteensä merkintöjä		252 	100,0
4.1.2. WWW-sivujen multimediallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen
Vastaajia pyydettiin luonnehtimaan kokemuksiaan Internet-sivujen sisältämien eri tiedostomuotojen (ääni-, kuva-, video-, PDF-) hyödynnettävyydestä. Tulokset osoittavat, että multimediallisten ominaisuuksien hyödyntäminen koetaan ongelmalliseksi. Reilu kolmannes vastaajista pitää eri tiedostomuotojen hyödyntämistä vaikeana. Kolmannes ei osaa sanoa mitään näiden hyödyntämisestä: voidaan olettaa ettei osalla heistä ole ollenkaan kokemuksia eri tiedostomuotojen käytöstä.
	Millaisia kokemuksia sinulla on Internetin sisältämien eri
	tiedostomuotojen (ääni-, kuva-, video-, PDF / Adobe Acrobat yms.) 
	hyödynnettävyydestä?
				
				kpl	%
	hyödyntäminen vaikeaa	78	35,8
	hyödyntäminen helppoa	60	27,5
	en osaa sanoa		74	33,9
	ei vastausta		6	2,8
	Yht.	 		218 	100,0
Kokemuksista oli mahdollista kertoa myös sanallisesti. Tekstikenttään tulikin runsaahkosti kommentteja.Yleisenä kommenttien linjana voidaan pitää sitä että tiedostomuotojen hyödyntäminen on käytännössä monen mutkan takana. Käyttäjällä täytyy olla ensiksi käsillä tarpeeksi tehokas multimediaominaisuuksin (ääni- ja videokortti) varustettu tietokone. Eri tiedostomuotojen esittämiseen tarvitaan omat apuohjelmansa. Niitä pitäisi olla koneen levyllä valmiiksi useita, koska monesti eri tiedostomuodot tarvitsevat juuri tietyt apuohjelmansa. Muuten käyttäjä joutuu tiedostonhaun yhteydessä hakemaan myös ohjelman joka pystyy tiedoston esittämiseen Eritoten ääni- ja videotiedostot tuottavat ongelmia. Niitä löytyy Internetistä äärimmäisen monista muodoissa. Viimeinen kynnys www-multimedian sujuvalle toteutumiselle löytyy verkosta: kookkaiden video- ja äänitiedostojen imurointi omalle koneelle vie usein toivottoman kauan aikaa, varsinkin kun toimitaan modeemiyhteyden varassa.

Yleisesti ottaen äänen ja videon sekä "uudempien" grafiikkatyyppien hyödyntäminen on pikemminkin vaikeaa kuin helppoa. Niihin tarvitaan erilaisia lisäkkeitä, joiden etsiminen on nettiä heikommin tuntevalle hankalaa.

Jotkut muodot helppoja, koska ovat yleisiä ja katseluohjelman löytää helposti. Kertahankaluus on se, että hakee sen ohjelman. Eksoottisia formaattejakin on, eika jokaista niitä varten viitsi hakea omaa ohjelmapalikkaa. Se on liian hankalaa, että viits isi hakea satunnaisia tarpeita varten

Tiedostomuodot (Acrobat yms.) ovat hieman epäkäytännöllisiä, sillä kun käyttää eri koneita ympäri yliopistoa, ei koskaan voi olla varma juuri sopivan plug-inin olemassaolosta, eikä aina ehdi asennella tarvittavia ohjelmia.

WWW:n perustaidot oppii itsekseen, mutta hienoudet eivät avaudu helposti.

Koneet ovat monasti vanhentuneita nettiin verrattuna, haku on suunnattoman hidasta.

Edellä esitetty jakauma ja sanallinen palaute ovat selvä signaali tietokoneiden, selainohjelmien ja eri tiedostomuotoja pyörittävien ohjelmien valmistajille ja myös tietopalvelujen tarjoajille kuten kirjastoille. WWW-sivujen mahdollistama monia tiedostomuotojen yhtäaikainen, multimediallinen esittäminen jää vain idean asteelle, mikäli käyttäjille ei tarjota keinoja näiden tiedostomuotojen helppoon ja kevyeen hyödyntämiseen. Toisaalta kaikki eivät niin perusta monia tiedostomuotoja räiskyviin sivuun. Itse tiedon löytyminen on oleellisempaa.

Yleensä palveluntarjoajat ampuvat yli "multimeediansa" (sen lisäksi etteivät osaa lausua sitä oikein) tuuppaamalla sivuilleen kaikennäköistä hilavitkutinta, jolloin itse tieto jää kaiken krääsän joukkoon piiloon.

4.2. Virtuaalikirjastot tiedonetsijän apuna Internetissä
Kaikkiaan käyttäjäkyselyssä annettiin 201 arviota virtuaalikirjastoista. Lopuista 17 vastauksesta oli virtuaalikirjastojen arviointia koskeva loppuosa jätetty täyttämättä tai sitten vastaaja oli jättänyt merkitsemättä, mitä virtuaalikirjastoa hän oli arvioinut.
	Arvioidut virtuaalikirjastot		
							kpl	%
	Aate- ja oppihistoria 				20	10,0	
	Ekologia					7	3,4	
	Geologia					6	3,0
	Hoitotiede ja terveydenhuolto			11	5,4
	Kasvatus ja koulutus				59	29,4
	Liikuntatiede					23	11,4
	Maantiede					15	7,5
	Molekulaarinen lääketiede ja geeniterapia	14	7,0
	Psykologia					15	7,5
	Saamen kieli ja kulttuuri			6	3,0
	Taidekasvatus, taideteollisuus ja 		10	5,0
	kuvallinen viestintä		
	Ympäristönsuojelutekniikka			10	5,0
	Ympäristöterveys				5	2,4
	Yht.						201	100,0
Kuten taulukon lukemat osoittavat, virtuaalikirjastoja arvioitiin vaihtelevasti. Tähän on syynä se, että kaikki virtuaalikirjastot eivät olleet vielä valmiita kyselyn alkaessa syyskuun alussa. Lisäksi tiedotusta tehtiin eri volyymillä virtuaalikirjastokohtaisesti.
Suurin osa arvioista sekä kaikkien virtuualikirjastojen osalta kokonaisuudessaan että virtuaalkirjastokohtaisesti tuli tiedeyhteisön piiristä (78,6% kaikista arvioiduista virtuaalikirjastoista).
Seuraavaksi olevissa, kaikkia virtuaalikirjastoja käsittelevissä yhteisissä tuloksissa on laskettu mukaan ne vastaukset, joissa vastaaja on arvioinut juuri itselleen läheisen tieteenalansa virtuaalikirjastoa. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin tulokset, jo tka käsittelevät virtuaalikirjastojen yleistä toimivuutta mm. ulkoasun ja rakenteen osalta. Rajaus on ollut suhteellisen väljää, suuntaa antavaa. Esimerkiksi aate- ja oppihistorian virtuaalikirjastojen arvioinneista on otettu mukaan niiden vastaukset, jotka ovat ilmoittaneet edustamikseen tieteenaloiksi humanistis-taiteelliset tieteet ja yhteiskuntatieteet. Lisäksi seuraavissa tuloksissa ovat mukana tietopalvelun ammattilaisten, informaatikkojen ja kirjastoalan arviot.
Yhteensä näillä perusteilla valittuja vastauksia on 144 kpl eli 71,6% kaikista arvioinneista.
Tällainen karsinta selittyy sillä, että vastauksien myötä on haluttu saada selvempää kuvaa juuri virtuaalikirjastojen toimivuudesta tieteenalakohtaisessa tiedonhankinnassa. Rajaus on perusteltua siksi, että moni arvio on jäänyt ensi kertaa virtuaalikirjaston sivuilla käynnistä jääneiden mielikuvien kirjaamiseksi. On oletettavaa että tämä ensikäden vaikutelmista saatu tieto on painavampaa, jos kyseessä on juuri itselleen läheisen tieteenalan virtuaalikirjastoa arvioinut ihminen.
Edellä mainitun jaon mukaan juuri itselleen läheisen tieteenalan virtuaalikirjastoa on arvioitu seuraavasti:

kpl % % kaikista ko. kirjastoa arvioineista Aate- ja oppihistoria 17 11,8 85,0 Ekologia 5 3,5 71,4 Geologia 5 3,5 83,3 Hoitotiede ja terveydenhuolto 7 4,8 63,6 Kasvatus ja koulutus 49 34,0 83,1 Liikuntatiede 14 9,7 60,9 Maantiede 7 4,8 46,7 Molekulaarinen lääketiede 8 5,6 57,1 ja geeniterapia Psykologia 9 6,3 60,0 Saamen kieli ja kulttuuri 6 4,1 100,0 Taidekasvatus, taideteollisuus 5 3,5 50,0 ja kuvallinen viestintä Ympäristönsuojelutekniikka 9 6,3 90,0 Ympäristöterveys 3 2,1 60,0 Yht. 144 100,0 71,6

4.2.1. Virtuaalikirjastosivujen yleinen toimivuus (rakenneratkaisut, ulkoasu)
Yhdessä käyttäjäkyselyn kysymyksessä pyydettiin tekemään arviota virtuaalikirjastojen www-sivukokonaisuuksien yleisestä toimivuudesta (mm. ulkoasu, rakenne ja kieliasu). Tuloksien mukaan virtuaalikirjastojen rakenne ja ulkoasu, jotka noudattivat yhteisesti sovittuja linjoja, koettiin kohtuullisen selkeiksi ja havainnollisiksi.
	Arvioi sivukokonaisuuden yleistä toimivuutta (ulkoasu, rakenne ja 
	kieliasu...) (Kaikki virtuaalikirjastojen arvioinnit mukana)

					kpl	%
	Selkeä ja havainnollinen	110	54,7
	Tyydyttävä			84	41,8
	Epäselvä ja epäkäytännöllinen	3	1,5
	En osaa sanoa			4	2,0
	Yht.				201	100,0
Eri projektiosapuolien tekemissä virtuaalikirjastoissa oli pieniä vivahde-eroja rakenne- ja ulkoasuratkaisujen toteuttamisen suhteen. Kuitenkin kaikkien vastanneiden kesken lasketun tuloksen linja toteutui myös eri projektiosapuolien tuotoksissa. Rakenneratkaisut sekä ulko- että kieliasu koettiiin - jos ei selkeiksi ja havainnollisiksi - niin ainakin tyydyttäväksi.
WWW-sivujen visuaalisen esittämisen mahdollisuuksista raapaistiin projektissa vain pintaa. Syvällisempään ulkoasun kehittämiseen ei ollut aikaa eikä resursseja. Kuitenkin oli helpottavaa huomata, että virtuaalikirjastojen suhteellisen vaatimaton, koreilematon ulkoasu tuntui kelpaavaan hyvin vastaajille. Tiedonetsijät etsivät Internetistä tietoa eivätkä näyttäviä näyteikkuinoita. Siksipä sivujen ulkoasun kehittämisen tulee palvella käyttäjien tarpeita tiukasti ergonomisessa mielessä, kaikenlainen turha koreus on haitaksi sivujen toimivuuden kannalta.
Karua ulkoasua ja yksinkertaista rakennetta kiiteltiin sanallisissa kommenteissa seuraavasti:

Ulkoasu on hyvä. Itse "inhoan" tyyliä, jossa paljon kuvia ja muita "hienouksia". Juuri tällainen "asiallinen ja "asiassa pysyva" julkaisutapa on minusta hyvä.

Sivujen nopea latautuminen erinomainen, rakenne puumaisen looginen.

Tietoa hakiessa arvostaa sivuja, joissa ei ole suuria, hitaasti latautuvia TURHIA kuvia.

Ulkoasun ja rakenteen negatiivisia seikkoista kirjoiteltiin seuraavasti. Parannusehdotuksia annettiin kiitettävästi virtuaalikirjastojen kehittämiseksi:

Sivun ulottuessa listana pitkälle "alas", käyttäjältä loppuu kärsivällisyys se- lata alaspäin. Palstamuotoisuus ja taulukot käyttävät näytön tehokkaammin!

Tiiviimpi lista olisi nopeammin selattavissa. Mitä tapahtuu, kun linkkien määrä yhdellä sivulla nousee tuhansiin?

Mielestäni pääsivun ekat linkit voisi sijoittaa ihan alkuun, ettei joka kerta tarvitsisi rullata tekstiä ensin pois alta, jotta pääsisi seuraavaan linkkiin.

Linkkien viittausrakenne on liian syvä: mikäli olisi mahdollista kehittää "litteämpi" hakusysteemi, järjestelmä olisi käyttökelpoisempi

Painikkeiden funktiot eivät usein selviä ennen kuin painiketta klikkaamalla.

Pääsivuilla voisi olla jotain kuvitusta (esim otsikoita tehty Photoshopilla tai vastaavalla) Edellyttaen tietysti etta kuvitus on tyylikasta ja asianmukaista. Kuvitus vain kuvituksen takia on huonompi vaihtoehto kuin pelkkä tekstidokkari.

Toivoisin hieman lisää näyttävyyttä ilman liian raskasta grafiikkaa.

4.2.2. Virtuaalikirjastojen toimivuus tiedonhankinnassa

Kyselyyn osallistuneista pyydettiin mainitsemaan, millaista tietoa he ovat virtuaalikirjastosta etsineet ja millaista he ovat sieltä löytäneet. Näiden kyselyn kohtien yhdistämisen kautta päästään kirjastojen palvelua oleellisesti kuvaavaan kysymykseen: onko asiakas saanut sitä, mitä hän on halunnut. Vastausta voidaan hakea kyselyn kohtien frekvensseistä ja niiden antamasta suhdeluvusta, joka ilmaisee, kuinka usein vastaajat ovat löytäneet etsimänsä.
	Etsittävä tieto			Kuinka usein 	Kuinka
					löydetty, kun 	usein etsitty?	%
					on etsitty?  		
	
					kpl		kpl	
	Faktatietoa esim. 		83		100		83,0
	tekstidokumenttien
	muodossa	
	Kirjallisuusviitteet		66		87 		75,9
	Organisaatioiden esittelyt	30		35 		85,7
	Yhteystiedot 			47		59 		79,7
Tulosten pohjalta voi tehdä tulkinnan, että virtuaalikirjastot ovat näiltä osin täyttäneet käyttäjän tiedontarpeen. Tätä tulkintaa tukee myös seuraavasta kyselyn kohdasta saatu tulos.
Löytyneiden tiedonlähteiden määrä haetun asian osalta kpl % Liian paljon 7 4,9 Sopivasti 73 50,7 Liian vähän 51 35,4 En osaa sanoa 11 7,6 (ei vastausta) 2 1,4 Yht. 144 100,0

Entä kuinka käyttäjät ovat arvioneet virtuaalikirjastosta saamaansa tietoa laadullisin perustein. Onko tiedosta ollut hyötyä, onko se ollut tuoretta?
Anna arviosi tämän virtuaalikirjaston sivuilta saamasi tiedon laadusta. A. Tiedon hyödynnettävyys kpl % Paljon hyödynnettävää tietoa 29 20,1 Kohtuullinen määrä hyödynnettävää tietoa84 58,3 Ei paljon hyödynnettävää tietoa 20 13,9 Ei lainkaan hyödynnettävää tietoa 1 0,7 En osaa sanoa 7 4,9 (ei vastausta) 3 2,1 Yht. 144 100,0 B. Tiedon tuoreus kpl % Sekä uutta että vanhaa 117 81,3 Pääasiassa vanhentunutta tietoa 2 1,4 En osaa sanoa 21 14,5 (ei vastausta) 4 2,8 Yht. 144 100,0

Tulokset noudattavat kuta kuinkin vastaajien yleisiä arvioita Internetistä saatavasta tiedosta. (Ks. luku: 4.1. Internet tiedonlähteenä). Tuloksista kuultaa tietty perustyytyväisyys virtuaalikirjastoihin.
Kyselyn lopussa oli kysymys, jonka avulla pyrittiin edellä mainittuja kyselyn kohtia konkreettisemmin saamaan tietoa siitä, tuleeko virtuaalikirjastoon tutustujasta virtuaalikirjaston vakioasiakas.
	Aiotko käyttää tätä virtuaalikirjastoa uudelleen?

			kpl	%
	Kyllä		132	91,7		
	En		10	6,9		
	(ei vastausta)	2	1,4
	Yht.		144	100,0	
Sama myönteinen vastausten linja näkyy myös virtuaalikirjastokohtaisissa tuloksissa. (Liite: Virtuaalikirjastokohtaisia arvioita - projektiosapuolien kommentteja) Yhtään kirjastoa ei tyrmätty.
Selvästikin ihmiset ovat saaneet hyvän ensivaikutelman virtuaalikirjastoista. Tiettyyn aihepiiriin erikoistuneita hakupaikkoja pidetään kätevänä ja nopeana keinona etsiä tietoa Internetistä. Myös eri tieteenalojen virtuaalikirjastojen yhdistämistä yhden projektin siipien suojassa kiitellään. Hyvänä asiana virtuaalikirjastoissa nähdään se, että joku kerää ja arvioi tietovarantoja valmiiksi eikä tiedonetsijän tarvitse kurkistaa jokaisen linkin taakse. Tiedonkäsittelyn ammattilaisten tarjoamien verkkopalvelujen katsotaan helpottavan myös luotettavan ja käyttökelpoisen tiedon löytymistä verkon kaaoksesta. Ja koska vir tuaalikirjastojen ylläpidon ymmärretään olevan ammattilaisten käsissä, myös virtuaalikirjastojen sisällön pysymiseen ajantasaisena uskotaan.

Vaikuttaa hyvältä tavalta löytää ajankohtaisia tietoja, joita hyödynnän työssäni.

Paljon hyviä linkkejä ja mukava käyttää, kotimainen.

Internetistä on mielestäni hankala löytää tietoa, jos ei tiedä mistä etsiä. Keskitetyt virtuaalikirjastopalvelut helpottavat tiedonhakua!

Oleellista on se että joku arvioi linkkien laatua, ettei itse tarvitse käyttää aikaa samojen paikkojen selaamiseen.

Jos huomaan, että linkkilistoja ym. todella pidetään yllä ja myös niiden luotettavuutta jotenkin tsekataan, [...] niin tämähän on todella hyvä ja tarpeellinen palvelu.

Käsitykseni verkossa olevan tieton luotettavuudesta on varsin skeptinen. Katson, että kirjastojen (l. tiedonkäsittelyn ammattilaisten ) tarjoamat verkkopalvelut helpottavat luotettavan ja käyttökelpoisen tiedon löytymistä verkon kaaoksesta.

Monia miellyttää mahdollisuus etätyöskentelyyn tiedonhankinnassa. Virtuaalikirjastot tuovat tietoa suoraan tiedonetsijän näyttöpäätteelle. Se säästää aikaa.

Tällaisten linkkien kautta pystyn pitämään yllä ammattiosaamistani melko helposti, ilman turhia juoksemisia.

On mielestäni hyvä, että voin löytää esim. kirjallisuusviitteitä lähtemättä fyysisesti kirjastoon.

Moitteita virtuaalikirjastot saavat siitä, että monet linkit vievät uusiin linkkilistoihin. Lopulliseen tietoon päästään käsiksi vasta monen linkkilistan takaa. Kaikkien virtuaalikirjastojen tietosisältö ei myöskään tyydytä käyttäjiä. Omat bookmarkit tarj oavat enemmän tietoa. Epäilyksiä herättää, se ovatko todella kaikki tutkimustyön kannalta hyödylliset linkit löydettävissä virtuaalikirjastoista. Monien linkkien mainitaan löytyvän jo omalta kotisivulta tai omista bookmarkeista. Niiden päälle voidaan kauhoa Internetistä uutta tietoa koneilla. Virtuaalikirjastojen tarjoamaa tieteenalavalikoimaa pidetään suppeana.

Monen linkin takaa paljastui uusi linkkilista ja taas linkkilista. laatijat ja ylläpitäjät voisivat ehkä enemmän linkata sellaisia sivuja, joiden takaa löytyy jotain muutkin kuin uusi linkkilista.

Enemmän ja parempia sivuja ja tietokantoja löydän hakuohjelmilla

Parannusehdotuksia tuli virtuaalikirjastoihin tieteenalakohtaisesti sekä yleisellä tasolla.Usein esiintyvä toive on virtuaalikirjastojen lisääminen. Monen tieteenalan edustaja jää kaipailemaan juuri sitä oman alan virtuaalikirjastoa. Sivustojen ylläpitämisen ja niistä tehtävän tiedonetsinnän helpottamiseksi ehdotetaan sivuille tietokantaratkaisuja.

Tällä hetkellä virtuaalikirjaston alat ovat suppeat. Nimikkeitä tulisi lisätä kattamaan kaikki oleelliset tieteenalat.

Haluan sinne ehdottomasti FILOSOFIAA! Sieltä puuttuu filosofia, kuten myös informaatiotutkimus.

Onko tässä [virtuaalikirjastossa] vain tekstitiedostoja eikä tietokantaratkaisua? Jos näin on, niin olen syvästi pettynyt! Teidän tulisi ehdottomasti kehittää esim. SGML-pohjainen tietokantaratkaisu. Linkkien järjestely / luokittelu niiden määrän pais uessa käy mahdottomaksi. Yhden siirrettävän listan/tekstitiedoston koko ei saisi paisua yli 40-50 kb.

Muutamien vastaajien mielessä häämöttää visio entistä laajemmista virtuaalikirjastoista, joissa olisi mahdollisuuksien mukaan avoimia, ilmaisia yhteyksiä moniin verkossa oleviin tietokantoihin ja joista löytyisi paljon materiaalia tekstitiedostoiksi muutetuista kirjoista elektronisiin julkaisuihin ja uusimpiin multimediatuotteisiin.

Minusta sähköisten kirjojen ja tietolähteiden selailu on paljon mielekkäämpää kuin tavallisten kirjojen lukeminen. Luen muutenkin melko vähän, mutta käytän tietokonetta paljon, joten tuntuu jotenkin luontevammalta selailla virtuaalisivuja. Muutaman vu oden päästä tämäkin on täysin normaali ilmiö, että kirjoja voi lukea verkosta. Tavallisen paperin määrä vähentyy ja luettavuus lisääntyy hypermedian ja multimedian kautta. Tietolähteisiin tulee ilmeikkyyttä ja monipuolisuutta.

Odotan aikaa, ettei tarvitse juosta kirjastoissa lainkaan. Juoksen mielummin puistoissa ja metsissä. Että saan lähes kaiken tutkimuksessa tarvitsemani tiedon sähköisesti ruudulleni. Nyt "homma" on vasta nupuillaan.

Kyselyyn vastaajista monet ymmärtävät, että virtuaalikirjastojen kehittämisessä yleensäkin ja myös tällaisten visioiden toteuttamisessa ollaan vasta vielä aivan alussa. Virtuaalikirjastot ovat yksi tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin. Projektilla on ikää vasta vain runsaat puoli vuotta. Kehitys- ja rakennustyö jatkuu virtuaalisessa maailmassa.

Vasta tulevaisuus paljastaa mitä tästä tulee. Pidän kuitenkin yritystä erittäin kannatettavana ja potentiaalisesti hyvinkin hedelmällisenä.

Uskon, että tästä kehittyy vielä hyvä palvelu. Tämä on ehdottomasti oikea suunta kehittää WWW-palveluita.

Sisällysluetteloon

5. JOHTOPÄÄTÖKSET

Käyttäjäkyselyn positiivinen palaute osoittaa, että virtuaalikirjastoprojektissa ollaan oikeilla jäljillä. 90% itselleen läheisen tieteenalan virtuaalikirjastoa arvioineista aikoi käyttää virtuaalikirjastoa uudelleen.
Rissa ja Järvinen Oy:n Internet-käyttäjätutkimuksen (Järvinen 1996) tuloksien mukaan käyttäjät pitävät Internetin ongelmakohtina seuraavia asioita:
	Syy 					%
                                                    	 
	Yhteyksien tukkoisuus 	 		80,8 
 	Tiedon löytämisen vaikeus 		51,3  
 	Osoiterekisterin puute 	 		44,7  
 	Käytön kalleus	 			28,0  
 	Pelko viruksista 	 		25,3  
 	Tiedon epäluotettavuus 	  		23,4  
 	Turvattomuus				17,7  
 	Asiaton mainonta (spam)           	16,3  
	Yhteensopimattomat HTML-versiot  	15,9 
 	Kiinnostavien palveluiden puute 	 9,8  
Projektin rakentamien virtuaalikirjastojen voidaan katsoa tuovan apua ongelmakohdista kahteen eli tiedon löytämisen vaikeuteen ja tiedon epäluotettavuuteen. Selvästikin globaalit Internet-palvelut hakupalveluiden ja aihehakemistojen muodossa eivät riitä kotimaisen tiedeyhteisön tarpeisiin. AltaVista-hakupalvelun käyttö edes riittävän tarkalla hakulauseella ei vie välttämättä oikeaan tietoon. Samaa voidaan luultavasti sanoa myös nykyisin testauksen alla olevien ns. älykkäiden agenttien käytöstä tiedonhaussa. Niiden rinnalle tarvitaan jotain paikallisempaa ja tiedeyhteisön kannalta spesifimpää palvelua tutkimuksen ja opetuksen tietohuollon tarpeisiin. Globaalit hakupalvelut ovat kyllä toimivia apuvälineitä ja työkaluja tietopalvelussa, mutta ne eivät korvaa verkkotiedon käyttöön pereht yneen asiantuntijan panosta tiedon organisoimisessa, varastoimisessa ja välittämisessä.
Virtuaalikirjastoprojekti on vastannut juuri kirjastoalan asiatuntemuksella tähän tiedeyhteisön tarpeeseen Internet-tiedon osalta ja luonut tieteenalakohtaisia virtuaalikirjastoja.
Tämän tarjoamansa tietopalvelun lisäksi virtuaalikirjastojen voidaan nähdä myös luovan hyvän keinon Internet-käytön itseopiskeluun. Ne ovat ohjattu tapa verkkojen käyttöön ja sitä kautta ne innostavat myös omatoimiseen tiedonhakuun Internetistä.
Positiivinen käyttäjäpalaute aiheuttaa haasteita projektille. Virtuaalikirjastojen on oltava kunnossa, kun asiakkaat tulevat jatkossakin käyttämään niiden palveluja. Kirjastojen sisältöä on pidettävä ajantasaisena. Tällaisesta tuoreustakuusta voi ilmoittaa esimerkiksi jokaisen sivun laidassa oleva merkintä siitä, milloin sivua on viimeksi päivitetty.
Virtuaalikirjastojen kunnossapito vaatii kuitenkin resursseja. Projektin kokemukset osoittavat sen. Internet-osoitteita tiettyyn tietoon löytyy kyllä helposti, mutta niiden läpikäynti, laadunarviointi ja kuvailutekstien kirjoittaminen vie aikansa. Virtuaalikirjastojen ylläpito pitäisi tulevaisuudessa pyrkiä sulauttamaan osaksi kirjastojen tavanomaisia toimintoja.
Virtuaalikirjastoja on myös kehitettävä edelleen. Nykyään virtuaalikirjastot toimivat vielä luettelomaisessa yksinkertaisessa muodossa. Mutta kun kirjastojen materiaalimäärä kasvaa, tarvitaan apuun erilaisia tiedonhallintajärjestelyjä tietokantaohjelmistojen ja asiasanastojen muodossa. Kirjastojen sivujen päivittämisestä voi tehdä helpompaa siirtymällä sivujen html-editoinnista päivityslomakkeen käyttöön.
Verkossa olevia muita tieteellisiä virtuaalikirjastoja ja tietokantoja on tuotava myös paremmin esiin. Verkostuneesta tiedosta on otettava kaikki hyöty irti. Opastuspalvelua voi kehittää, älykkäitä agentteja kannattaa testata työvälineinä niin virtuaalikirjastojen ylläpidossa kuin asiakkaiden palvelijana. Käyttäjien ääntä on kuunneltava jatkossakin. Asiakaspalaute on otettava huomioon virtuaalikirjastojen sisällön laatimisessa ja päivittämisessä sekä testattaessa uusia ratkaisuja virtuaalikirjastopalveluissa. Virtuaalikirjastoaloja kaivataan lisää, kun halutaan, että eri tieteenalojen virtuaalikirjastosivut tulevat jatkossa muodos- tamaan todella laajan, monitieteisen virtuaalikirjaston.
Koko ajan on oltava myös tietoinen muista Internetiin liittyvistä kirjastoprojekteista. Näitä ovat mm. Nordic Metadata ja VTLS Virtua -hankkeet.
Virtuaalikirjastoporjekti kurkottaa innolla tulevaan kirjastojen jokapäiväisen tietopalvelun konkreettisista lähtökohdista.

Sisällysluetteloon

6. Virtuaalikirjastoprojekti vuonna 1996 - raportin tiivistelmä

Virtuaalikirjastoprojekti on käynnistynyt toukokuussa 1996 viiden korkeakoulukirjaston yhteishankkeena. Mukana projektissa ovat olleet Jyväskylän yliopiston kirjasto, Kuopion yliopiston kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto, Taideteollisen korkeakoulun kirjasto ja Teknillisen korkeakoulun kirjasto.
Projektissa on tutkittu Internetin tietoresurssien käyttökelpoisuutta, inventoitu verkossa olevia tietovarantoja ja kehittetty erityisesti kotimaisen tiedeyhteisön käyttöön käyttäjäystävällisiä tieteenalakohtaisia virtuaalikirjastoja WWW-sivustojen muotoon. Hanke on saanut rahoitusta opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman varoista. Tämän lisäksi projektia on resurssoitu mukana olevien kirjastojen taholta mm. informaatikkojen virkatyön muodossa.
Jokaisella kirjastolla on ollut oma erityinen tehtäväalueensa projektissa. Jyväskylän yliopiston kirjasto on huolehtinut projektin yleiskoordinoinnista, käyttäjäkyselystä ja raportoinnista. Kuopion yliopiston kirjasto on laatinut kriteerit ja ohjeet verkkotiedon inventointiin. Oulun yliopiston kirjasto on arvioinut hakukoneita ja tutkinut verkkotiedon indeksoinn in kehittämistä. Taideteollisen korkeakoulun kirjasto on kehittänyt virtuaalikirjastojen käyttäjäystävällisyyttä ja viestinnällisyyttä visuaalisuuden osalta. Teknillisen korkeakoulun kirjaston vastuualueena on ollut virtuaalikirjaston rakennemallien tutkiminen ja kehittäminen. Näiden tehtävien lisäksi jokainen projektiosapuoli on laatinut tieteenalakohtaisia virtuaalikirjastoja.
Yhteistyö kirjastojen välillä on tapahtunut projektin etenemistä luotaavissa kokouksissa ja näiden välillä projektin postituslistalla käydyissä keskusteluissa. Jokainen kirjasto on osallistunut projektikumppaneiden työhön ideoimalla ja arvioimalla. Myös virtuaalikirjastojen käyttäjät ovat voineet antaa arvioita työn tuloksista käyttäjäkyselyn avulla.
Projektin tuloksena on syksyn aikana valmistunut Internetiin 13 tieteenalakohtaista virtuaalikirjastoa seuraaville aloille: aate- ja oppihistoria; ekologia; geologia; hoitotiede ja terveydenhuolto; kasvatus ja koulutus; liikuntatiede; maantiede; molekulaa rinen lääketiede ja geeniterapia; psykologia; saamen kieli ja kulttuuri; taidekasvatus, taideteollisuus ja kuvallinen viestintä; ympäristönsuojelutekniikka; ympäristöterveys.
Kaikki virtuaalikirjastot on rakennettu yhteisesti sovitun rakennemallin mukaiseen muottiin. Niissä on myös hyödynnetty yhteisiä sivujen ulkoasuun liittyviä ohjeita. Samoin Internetistä löytyvää tieteenalakohtaista aineistoa on valittu virtuaalikirjastoihin yhteisten valintakriteerien perusteella.
Virtuaalikirjastot sijaitsevat niiden rakentamisen suorittaneiden kirjastojen Internet- palvelinkoneilla. Projektin kotisivu, josta on pääsy kaikkiin hankkeessa syntyneisiin virtuaalikirjastoihin, löytyy Jyväskylän yliopiston Internet-palvelimelta WWW-osoitteesta ( http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/ ).
Projektia kohtaan on osoitettu kiitettävästi kiinnostusta. Esimerkiksi projektin kotisivun kautta virtuaalikirjastoissa on käyty vuoden 1996 loppuun mennessä n. 6500 kertaa. Kiinnostus selittyy osaksi runsaalla tiedotuksella. Projektiosapuolet ovat tiedottaneet hankkeesta mm. lehtien palstoilla, news-ryhmissä sekä koulutus- ja esittelytilaisuuksissa.
Virtuaalikirjastot ovat saaneet pääosin positiivista palautetta. Sen osoittavat käyttäjäkyselyn tulokset. WWW-sivulla olevaan kyselylomakkeeseen saatiin tarkasteluajanjaksolla 1.9. - 18.11.1996 yhteensä 218 vastausta. Vastanneista enemmistö oli tiedeyhteisön piiristä. Heitä oli tasaisesti kaikilta tieteenaloilta. Näin ollen vastaajaryhmä edustaa hyvin sitä pääasiallista kohderyhmää, jonka tietopalvelua varten virtuaalikirjastot on rakennettu.
Visuaalisesti varsin karut ja rakenteellisesti yksinkertaiset virtuaalikirjastot koettiin pääpiirteissään käyttäjäystävällisiksi. Ne ovat käteviä tiedonhaussa. Runsaasti tuli kiitoksia siitä, että virtuaalikirjastojen sisältämät linkit Internet-tietoon olivat tietopalvelun ammattilaisten arvioimia, luokittelemia ja ylläpitämiä. Virtuaalikirjastojen tarjoaman palvelun katsottiin helpottavan käyttökelpoisen tiedon löytymistä Internetistä. Käyttäjäkyselyyn vastanneiden sanoin:

Käsitykseni verkossa olevan tieton luotettavuudesta on varsin skeptinen. Katson, että kirjastojen tarjoamat verkkopalvelut parantavat luotettavan ja käyttökelpoisen tiedon löytymistä verkon kaaoksesta.

Oleellista on, että joku arvioi linkkien laatua, ettei itse tarvitse käyttää aikaa samojen paikkojen selaamiseen.

Jos huomaan, että linkkilistoja todella pidetään yllä ja myös niiden luotettavuutta jotenkin tsekataan [...], niin tämähän on todella hyvä ja tarpeellinen palvelu.

Kritiikkiä virtuaalikirjastot saivat mm. listamaisesta esitystavasta. Myös nykyinen tieteenalavalikoima koettiin liian suppeaksi. Monet vastaajista toivoivat lisää uusia virtuaalikirjastoaloja.
Kaiken kaikkiaan virtuaalikirjastot ovat tyydyttäneet hyvin käyttäjien tarpeita tiedonetsinnässä. Omaa tieteenalaansa lähellä olevaa virtuaalikirjastoa arvioineista ihmisistä 91,7% aikoi käyttää ko. kirjastoa uudelleen.
Käyttäjäkyselyn tulokset ja projektista saadut kokemukset kannustavat jatkamaan työtä projektin parissa. Virtuaalikirjastojen olemusta ja niiden tarjoamia tietopalveluja pystytään kehittämään. Kirjastojen sivuilla kannattaa testata esim. erilaisia tietokantaratkaisuja. Jo olemassa olevien virtuaalikirjastojen ylläpidon lisäksi kannattaa rakentaa virtuaalikirjastoja uusille aloille. Käyttäjien mielipiteet on otettava jatkossakin huomioon kehitystyössä. Käyttäjä ei saa tuntea oloaan vieraaksi virtuaalikirjastoissa.
Kyselyyn vastaajista monet ymmärsivät, että virtuaalikirjastojen kehittämisessä ollaan vielä alussa. Projektilla on ikää vasta reilut puoli vuotta. Virtuaalikirjastot ovat yksi kirjastojen keinoista vastata tulevaisuuden haasteisiin verkottuvan ja digitalisoituvan informaation maailmassa.

Sisällysluetteloon

7. The Virtual Library Project in 1996 - Summary of the final report

The Virtual Library Project was initiated in May 1996 as a joint undertaking of five university libraries. The libraries involved are Jyväskylä University Library, Kuopio University Library, Oulu University Library, the Library of the University of Art and Design Helsinki, and Helsinki University of Technology Library.
The project examined the usefulness of data resources on the Internet, compiled an inventory of them, and developed user-friendly subject-specific virtual libraries in the form of web-pages, particularly for the use of the Finnish scientific community. The project received funding through the Ministry of Education's programme "Developing a Finnish information society". In addition, the participating libraries contributed to the project in the form of worktime devoted to the project by information specialists.
Each library had its special task area in the project. Jyväskylä University Library was responsible for the overall coordination of the project, and for the user survey and reporting. The criteria and instructions for the net data inventory were drawn up by Kuopio University Library, while Oulu University Library evaluated search engines and investigated the indexing of net data. The Library of the University of Art and Design Helsinki focused on the user-friendliness and communicativeness of the virtual libraries from the visual point of view. And finally, Helsinki University of Technology Library was responsible for the investigation and development of the structural models of virtual libraries. In addition to these tasks, each partner constructed their own subject-specific virtual libraries.
Cooperation between the libraries took place in meetings monitoring the progress of the project. Time between meetings was devoted to discussions through the project's mailing list. Each library contributed to the work of other partners by offering ideas and feedback. The users of virtual libraries were also able to evaluate the results in a user survey.
During autumn 1996 the project produced 13 subject-specific virtual libraries in the following fields: Arts and crafts, art education and visual communication; Care science and health care; Ecology; Education; Environmental health; Environmental protection technology; Geography; Geology; History of ideas; Molecular medicine and gene therapy; Psychology; Sami language and culture; and Sport science.
All virtual libraries were constructed according to a structural model agreed on jointly. Subject-specific data found on the Internet were also selected according to shared selection criteria.
The virtual libraries are located on the Internet servers of the libraries constructing them. The home page of the project, with access to all the virtual libraries produced in the project, can be found on the Internet server of Jyväskylä University at ( http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/ ).
The project has attracted considerable attention. By the end of 1996, the virtual libraries had been accessed c. 6,500 times via the project's home page. Such active interest is partly explained by abundant publicity. Project partners have publicized the project in the press, through news groups and at various events.
Most of the feedback received by the virtual libraries has been positive. This is revealed by the results of the user survey. The questionnaire, which was available on the web-page, was returned by 218 users during 1.9.-18.11.1996. A majority of the respondents were from within the science community and they were evenly distributed among all fields of science. Thus the respondents were highly representative of the main target group for whom the virtual libraries were constructed.
On the whole, the visually modest and structurally simple virtual libraries were found to be user-friendly. They are easy and practical in data searches. Many users appreciated the fact that the links included in the virtual libraries were evaluated, categorized and updated by information specialists. The virtual libraries made it easier to find useful data on the Internet. In the words of respondents:

I'm very sceptical about the reliability of net data. I think that the net services offered by the libraries help you find reliable and useful data from the chaos of the net.

It is essential that someone evaluates the quality of the links so that the user does not have to spend time going through the same places.

If I notice that someone is really updating the link lists and somehow checking their reliability then this is a really good and useful service.

There was also some negative feedback. For example, the virtual libraries were criticized for presenting the information in the form of lists. The present selection of scientific fields was also considered too limited. Many respondents would like to have new virtual library fields included.
On the whole, the virtual libraries have responded successfully to users' data-search needs. 91.7 per cent of the respondents who had evaluated a virtual library close to their own field of science intended to use the library again.
The results of the user survey and the experiences gained from the project encourage the participants to continue work within the project. The essence of virtual libraries and the information services offered by them can be developed. For example, various database solutions can be tested on the virtual library pages. Besides maintaining the already existing virtual libraries, it is also worth constructing virtual libraries in new fields. User opinions have to be taken into account also in future development work. Users must feel at home in the virtual libraries.
Many respondents understood that the development of virtual libraries is still in its infancy. The project is only some six months old. Virtual libraries are one way in which libraries can meet future challenges in a world of increasingly networked and digitalized information.
Translated by Liisa Hughes, Jyväskylä University Library

Sisällysluetteloon

8. LÄHTEET
Ekholm, Kai; Haasio, Ari; Heinisuo, Rami: Tiedon valtatiet ... ja kinttupolut. Kansalaisen uudet tietoympäristöt. Helsinki: Suomen ATK-kustannus, 1995.
Erkkilä, Matias: Taistelu verkon herruudesta. Helsingin Sanomat. 13.9.1996, s. 1/D1.
Huhtamo, Erkki: Virtuaalimatkailijan ABC - kymmenen peruskäsitettä. Teoksessa Virtuaalisuuden arkeologia. Virtuaalimatkailijan uusi käsikirja. (toim. Erkki Huhtamo) Lapin Yliopisto. Taiteiden Tiedekunta. Rovaniemi, 1995, s. 330-347.
Järvinen, Petteri: Toinen suomalainen Internet-käyttäjätutkimus. Espoo: Rissa & Järvinen Oy, 1996, päivitetty 15.2.1996 [viitattu 28.1.1997]. Saatavilla www-muodossa: (URL: http://www.pjoy.fi/tutkimus/kt96/).
Kuronen, Timo: Virtuaalikirjasto: Tulevaisuuden kirjastojen kehittämiskonsepti Teoksessa. Tiikerinloikka. Kirjastot tiedon viidakossa. (toim. Timo Kuronen) Helsinki: Kirjastopalvelu Oy, 1995, s. 173-242. Saatavilla myös www-muodossa: (URL: http://www.gsf.fi/~kuronen/virtual.html) Päivitetty 13.4.1995 [viitattu 28.1.1997].

Sisällysluetteloon

3.2.1997 Jyväskylän Yliopiston Kirjasto