Kohderyhmä
Ensisijainen kohderyhmä on kotimainen tiedeyhteisö. Eurooppalainen ja kansainvälinen tiedeyhteisö otetaan huomioon osana palvelun kohderyhmää.
OHJE: Jos kohderyhmä olisi vain suomalainen tiedeyhteisö, tulisi kotimaista aineistoa valita kriittisemmin kuin siinä tapauksessa, että palvelun kohderyhmänä pidetään osittain myös eurooppalaista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Suomalainen verkkojulkaisu, joka ei ehkä ole suomalaisen tiedeyhteisön näkökulmasta erityisen syvälle menevä tai edes ”tieteellinen”, voi olla kansainväliselle käyttäjäkunnalle riittävän informatiivinen.

Palvelun tavoitteet
Palvelu tyydyttää tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun liittyviä tiedontarpeita tarjoamalla pääsyn aihehakemistoon, joka koostuu korkealaatuisesta Internet-aineistosta.

Aihepiiri
Katetaan aihehakemiston tiedontuottajien valitsemat aihealueet. Osallistuvat organisaatiot valitsevat oman kohderyhmänsä tiedontarpeiden mukaista aineistoa aihehakemiston periaatteita noudattaen. Valinta perustuu jokaisessa organisaatiossa tutkimus- ja koulutusohjelmiin sekä aihespesialistien asiantuntemukseen.

Hyväksyttävä Internet-aineisto
Hyväksyttäviä aineistolajeja ovat verkkojulkaisut, verkkolehdet, atk-ohjelmat, organisaatioiden WWW-sivut, tapahtumat, hakemistot, tietokannat, uutisryhmät, postituslistat ja keskusteluryhmät. Vain paikallisen ryhmän käyttöön tarkoitettu Internet-aineisto jätetään pois. Linkkilistan mukaan ottaminen edellyttää linkkien esittelyä, arviointia tai selittämistä. Perusteena voi olla myös informaation kokonaisvaltaisuus, jolloin linkkilista antaa hyvän yleiskuvan aihealueesta.

Tiedontuottajat
Aihepiirin akateemiset, valtiolliset, kaupalliset, teollisuuden, aatteelliset/yleishyödylliset ja yksityiset tiedontuottajat hyväksytään.

Tieteellisyyden aste
Internet-aineiston pitää sopia tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tiedonlähteeksi. Informaation pitää olla pikemmin tieteellistä kuin populaaria.
OHJE: Kattavuuden nimissä voidaan mukaan kelpuuttaa tieteenalan kannalta merkittävän ja keskeisen organisaation WWW-sivut, vaikka sivuilla ei olisi esim. yhteystietojen lisäksi kovin paljon muuta (ainakaan erityisen syvää) informaatiota. Tiedonhakija ehkä olettaa löytävänsä Virtuaalikirjastosta alan keskeiset organisaatiot (vaikkapa vain yhteystietoja tarkistaakseen), mutta organisaatioiden sivut eivät aina täytä Virtuaalikirjaston laatukriteerejä.

Mainonta
Internet-aineisto, joka sisältää huomattavan määrän mainoksia, jätetään pois.

Aihehakemiston kattavuus
Mitä on jo aihehakemistossa?
Internet-aineistoa valittaessa verrataan sen suhteellista arvoa jo aihehakemistossa oleviin tiedonlähteisiin. Pohditaan, onko Internet-aineisto ainutlaatuinen koko aihehakemiston kannalta vai toistaako se jo aihehakemistoon kuuluvien tiedonlähteiden sisältöä. Tarjolla olevista vaihtoehdoista valitaan parhaat ja käyttökelpoisimmat.
OHJE: Tee haku välttääksesi kaksoiskappaleita. Selaa nähdäksesi, mitkä alueet on katettu hyvin. Tunnista aihehakemiston aukot.
Mitä on saatavilla aihehakemiston ulkopuolella?
Aihehakemistoon ei oteta aineistoa, joka on asetettu tarjolle muuta kautta. Pyritään välttämään päällekkäisyyttä. (Esim. FinElib tarjoaa kansallisia sopimuksia elektronisiin aineistoihin.)

Kustannukset
Aineiston tulee olla vapaasti saatavilla verkossa. Vain maksuton Internet-aineisto otetaan mukaan, kaupallisten kustantajien tarjoamia maksullisia verkkoaineistoja – kuten maksullisia verkkolehtiä - ei oteta aihehakemistoon.

Teknologia
Edistynyttä verkkoteknologiaa kuten Java- ja Shockwave-sovelluksia hyödyntävää Internet-aineistoa voidaan valita, mutta käyttäjää varoitetaan aineiston käytettävyyden teknisistä rajoituksista. Käyttäjälle kerrotaan, jos on tarpeen imuroida erikoisia apuohjelmia jne.

Rekisteröityminen
Hyväksytään Internet-aineisto, jonka lukeminen edellyttää maksutonta käyttäjäksi rekisteröitymistä. Asianmukainen rekisteröitymistieto kerrotaan käyttäjälle.

Osa vs. kokonaisuus
Luetteloidaan kokonaisuuksia, joita ovat mm. organisaatioiden kotisivut, verkkojulkaisut ja sekundaaritiedonlähteet kuten bibliografiat tai aihehakemistot. Tarpeen mukaan nostetaan esiin kokonaisuuden osia kuten aihehakemiston yksittäinen luokka, kotisivun yksittäinen sivu jne. Kuvaillaan aina sekä osan – kuten lehden artikkelin - että kokonaisuuden – kuten lehden – tiedot. (Vrt. emojulkaisu ja poikanen luetteloinnissa.)
OHJE: ”Emon” löytää editoimalla osoitetta, siirtymällä ylemmälle tasolle ja tutkimalla juurta. Virtuaalikirjaston haasteena on löytää verkkomaailman ”harmaata kirjallisuutta”, verkkosivuja, joita hakukoneet eivät löydä (invisible web).

Internet-aineiston kuvailu ja metadata
Internet-aineistossa pitää olla riittävästi tietoja kuvailun tekemiseksi. Jokainen aihehakemistoon kuvailtu tietue sisältää metadataa.

Maantieteellinen rajaus
Kotimainen Internet-aineisto painottuu hieman. Kotimaisella aineistolla tarkoitetaan
1. kotimaisten organisaatioiden WWW-sivustoja
2. WWW-sivustoja, jotka sijaitsevat kotimaisilla palvelimilla
3. suomalaisten kirjoittamia aineistoja
4. suomeksi/ruotsiksi kirjoitettuja aineistoja
5. Suomea ja/tai suomalaista kulttuuri ja yhteiskuntaa yleensä käsitteleviä WWW-sivustoja ja aineistoja.
Muunmaalaisen Internet-aineiston suhteen otetaan huomioon Renardus-palvelun tarjonta.

Kieli
Mukaan otettavan Internet-aineiston kielen suhteen ei ole rajausta. Renarduksen aineisto on pääasiassa englanninkielistä.

2. Sisältökriteerit : informaation arviointi

Internet-aineiston auktoriteetti riippuu sen tekijän/tiedontuottajan aitoudesta ja asiantuntemuksesta.

Tekijän selvittäminen
Internet-aineiston tekijän henkilöllisyys on tärkein seikka arvioitaessa informaation luotettavuutta ja totuudellisuutta. Jos aineiston alkuperästä vastuussa olevan tekijän (henkilön tai yhteisön) nimeä ei ole ilmoitettu selvästi, nimen voi yrittää saada selville seuraavilla tavoilla.

1. Laajempi asiayhteys - Jos aineistossa on linkkejä samaan WWW-sivustoon sisältyville sivuille, aineisto saattaa olla osa tekijän laajempaa kokoelmaa.
Aineiston Internet-osoitetta voi käyttää saman tekijän (henkilön tai yhteisön) muiden sivujen paikallistamiseen.
Internet-osoitteen oikeanpuoleisin osa poistetaan. Selain hakee tämän jälkeen tiedostoja, jotka ovat seuraavaksi ylemmällä hakemistotasolla.
2. Tekijän email-osoite - Jos tekijän email-osoite ei ole selvästi näkyvissä, selaimen Find (in page / on this page)- tai Search-toimintoa voi käyttää paikallistamaan @-symboli.
3. HTML-koodiin kirjattu metadata - Avataan selaimessa sivun html-koodin näyttävä ikkuna (Page source tai Source). Graafisessa selaimessa lähdetietoihin pääsee View- tai Context- menun kautta. Huom! Avataan siis WWW-sivun html-koodi näkyviin ja katsotaan, löytyykö sieltä metadataa dokumentin omistajasta.
4. Sähköpostihakupalvelu - Jos email-osoite on saatu selville, muttei henkilön nimeä, todellisen nimen voi yrittää etsiä Whois-tyyppisten sähköpostihakupalvelujen kautta.

Julkaisuyhteisön selvittäminen
Jos tekijää ei saada selville, kannattaa tutkia taustalla olevaa yhteisöä, joka on laittanut aineiston saataville verkkoon. Internet-aineiston julkaisuyhteisö on palvelin, jossa tiedostoja säilytetään. Lähdetään liikkeelle aineiston Internet-osoitteesta.

protokolla://palvelimen nimi.lähiverkon nimi/hakemisto/tiedoston nimi
protocol://server-name.domain-name/directory/filename

Siirtoprotokollan (http://, ftp://, telnet:// jne.) jälkeen seuraa palvelimen osoite (eli koneen osoite). Palvelimen osoitteessa (server-name.domain-name) on yleensä kolme osaa: 1. koneen nimi, 2. organisaatiokoodi (instituutio, organisaatio tai yritys, jossa kone sijaitsee) ja 3. maakoodi.
Esim. http://virtuaalikirjasto.uta.fi/ROADS/aihealat.html
Protokolla = http://
Palvelimen nimi (eli koneen nimi) = virtuaalikirjasto
Lähiverkon nimi (eli domain-nimi) = uta.fi
Hakemiston nimi = ROADS
Tiedoston nimi = aihealat.html
Lähiverkon nimi koostuu siis organisaatiokoodista uta ja maakoodista fi.

Poikkeus! Yhdysvalloissa sijaitsevien palvelimien osoitteessa ei käytetä maakoodia vaan organisaation tyyppiin liittyviä lyhenteitä, joista .org, .com ja .net ovat käytössä myös Yhdysvaltain ulkopuolella.
.edu - koulutukseen liittyvät organisaatiot
.org - ei-kaupalliset organisaatiot, aatteelliset yhdistykset, yleishyödylliset yhteisöt
.com - kaupalliset organisaatiot
.net - Internet-palvelujen tuottajat
.gov - valtionhallinnon organisaatiot
.mil - sotilaalliset organisaatiot

Poikkeus! Iso-Britanniassa sijaitsevien palvelimien osoitteessa käytetään ennen maakoodia ainakin seuraavia organisaation tyyppiin liittyviä lyhenteitä.
.ac - akateemiset organisaatiot
.co - kaupalliset organisaatiot

Huom! Palvelimen osoite ei aina anna luotettavaa tietoa organisaatiosta tai maasta, sillä palvelimia ja organisaatioita nimetään myös käytännöllisten syiden perusteella. Esim. Nokia-yhtiön palvelin on www.nokia.com. Jos sen sijaan indonesialainen matkailuyritys olisi onnistunut nimeämään palvelimensa nimellä www.nokia.com, kyse olisi lähes harhaanjohtamisesta.

Huom! Palvelimella ei ole mitään mahdollisuutta taata sillä säilytetyn aineiston luotettavuutta eikä palvelimen omistava organisaatio läheskään aina suodata informaatiota. Palvelimen osoitetta tärkeämpiä tietoja ovat aineistossa esiintyvät nimet tai logot, jos ne edustavat sellaisia organisaatioita, jotka menevät takuuseen tekijän työstä.

Tekijä on tiedossa
Intenet-aineiston alkuperä on ilmoitettu.
Tekijän koko nimi, titteli ja taustayhteisö/yritys on ilmoitettu.
Internet-aineisto on katsottavissa tekijän tai toimittajan tekemäksi.

Tekijä/tiedontuottaja on asiantuntija
Tekijä on tunnettu asiantuntija ja Internet-aineisto on kirjoitettu tekijän alalta. Jos tekijä ei ole tunnettu asiantuntija, seuraavat seikat tukevat tekijän asiantuntemusta:
1. Tekijän koulutus ja ammattitausta ovat tiedossa ja tukevat aineiston aihepiiriä.
2. Tekijään on viitattu arvostetuissa ko. alan julkaisuissa.
3. Tekijällä on aikaisempia julkaisuja ko. alalta.
4. Tekijästä on elämäkertatietoja, jotka tukevat aineiston aihepiiriä.
5. Aineiston Internet-osoite viittaa yliopiston palvelimeen.

Huom! Internet-aineistoon, jonka osoitteessa esiintyy ~merkki (= tilde-merkki), kannattaa suhtautua kriittisesti. Vaikka ~merkin käytöstä ei mitään sopimusta olekaan, se saattaa viitata tekijän henkilökohtaiseen hakemistoon. Tekijän henkilökohtaisessa hakemistossa sijaitseva aineisto voi sijaita yliopiston palvelimella, mutta se ei edusta silloin yliopiston virallista kantaa. Aineisto edustaa tällöin lähinnä tekijän omaa mielipidettä, mikä ei estä sitä olemasta korkealaatuista.

Informaatio on suodatettu
Informaation on arvioinut julkaisija, toimittaja tai vertaisarvostelija.
Sähköpostilistat ja uutisryhmät on moderoitu eli toimitettu.
Kustantamo on levittänyt Internet-aineiston.
WWW-sivuston sponsori on pikemminkin akateeminen kuin kaupallinen. (Jälkimmäisessä tapauksessa on erikseen harkittava, ovatko sponsorin liiketavoitteet todennäköisesti vaikuttaneet tiedonlähteen sisältöön.)
Lukuisat muut WWW-sivustot ovat linkittäneet ko. WWW-sivuston.

Suodattimet ovat asiantuntijoita
WWW-sivustoa sponsoroi yritys, organisaatio tai yksilö, joka on tunnustettu asiantuntija tai alan auktoriteetti.
Tunnustetun auktoriteetin WWW-sivustosta on linkki ko. WWW-sivustoon.
Julkaisija on tunnettu ja tunnustettu auktoriteetti kuten ”yliopistopaino”.

Tekijä/tiedontuottaja on aito
Tekijyys voidaan vahvistaa.
Väitteet informaation suodattamisesta voidaan vahvistaa.
WWW-sivustossa itsessään sijaitsevaa informaatiota voidaan käyttää varmistamaan tekijän asiantuntemus.
Tekijä on merkitty kampuksen/organisaation luetteloon.
Julkaisijoiden, arvioijien, sponsoreiden email-osoite on ilmoitettu.

Validiteetti riippuu siitä, kuinka hyvin tutkittu, todennettu ja luotettava tiedonlähteen sisältö on. Validiteetti mittaa informaation luotettavuutta ja objektiivisuutta.

Informaatio näyttää olevan perusteellisesti tutkittua.
Tiedonlähteessä on lähdeluettelo tai bibliografia.

Paikkansapitävyys mittaa yksityiskohtien virheettömyyttä, tarkkuutta ja täsmällisyyttä, kun validiteetti mittaa tiedonlähteen sisällön luotettavuutta ja objektiivisuutta.

Informaatio on paikkansapitävää
Tiedontuottaja on todennäköisesti motivoitunut tuottamaan paikkansapitävää informaatiota.
Informaation on tarkistanut kolmas osapuoli kuten julkaisija, toimittaja tai vertaisarvostelija.
Paino-, kielioppi- tai kirjoitusvirheitä ei ole.
Tiedonlähde sisältää bibliografian tai lähdeluettelon, joka vahvistaa informaation paikkansapitävyyden.

Kokonaisvaltaisuus liittyy tiedonlähteen syvyyteen ja laajuuteen ja siihen, että WWW-sivusto välitetään jokseenkin valmiina.

Vaikka Internetin tiedonlähteille on luonteenomaista se, että niitä muutetaan ja päivitetään säännöllisesti, WWW-sivuston tulisi täyttää joitain vähimmäisvaatimuksia saataville laitetun informaation suhteen.

Tiedonlähteen syvyys ja laajuus
Informaatio on riittävän syvälle menevää, ei pelkkiä perustietoja.
Tiedonlähde kattaa aihealueen kaikki puolet riittävästi eikä sisällössä ole ilmeisiä aukkoja tai puutteita.
Hakemisto tai sisällysluettelo viittaa kokonaisvaltaiseen katteeseen ja tarjolla oleva informaatio vastaa annettuja lupauksia.
WWW-sivusto sisältää myös kokonaisia tekstejä abstraktien ja tiivistelmien lisäksi. Ei pelkkiä maistiaisia!
WWW-sivusto on valmis eikä keskeneräinen (under construction).
Tiedonlähde ei sisällä toimimattomia linkkejä eikä tyhjiä tiedostoja.
Tiedonlähteessä on bibliografia tai lähdeluettelo.

Tiedonlähteen ainutlaatuisuus riippuu sen sisältämän alkuperäisaineiston määrästä. Kuinka paljon tiedonlähde sisältää WWW-sivustossa tuotettua aineistoa, jota ei ole saatavissa muista lähteistä?

Primaariaineistosta on kyse, jos aineistoa säilytetään WWW-sivuston palvelimella ja sen ovat luoneet ja tuottaneet WWW-sivuston omistajat. Tiedonlähteen linkit ovat sisäisiä ja ne vievät samalla palvelimella sijaitsevaan aineistoon. Sekundaariaineistosta on kyse, jos WWW-sivuston linkit ovat ulkoisia ja ne vievät muualla luotuun ja eri palvelimilla säilytettävään aineistoon.

Primaariaineistoa, jota ei ole saatavissa muista verkkotiedonlähteistä, tarjoava tiedonlähde on todennäköisesti arvokkaampi kuin sekundaariaineistoa tarjoava. Poikkeus! Hyödyllinen on myös sellainen sekundaaritiedonlähde, jonka ulkoisten linkkien arvoa on merkittävästi lisätty arvioinnilla, selityksillä, esittelyillä, metadatalla tai informaation kokonaisvaltaisuudella.

Tiedonlähteen ainutlaatuisuus
Tiedonlähde sisältää ainakin jonkin verran primaariaineistoa kuten alkuperäistekstejä.
Tiedonlähde sisältää kokonaisia tekstejä pelkkien otsikoiden ja bibliografisten tietojen lisäksi.
Tiedonlähde koostuu muustakin kuin linkkikokoelmasta, linkeistä ulkopuolisille sivuille.
Jos on linkkejä ulkopuolisille sivuille, linkkien arvoa on lisätty arvioinnilla, selityksillä, esittelyillä, metadatalla tai informaation kokonaisvaltaisuudella.
Tiedonlähde sisältää muutakin kuin yhteystietoja.
Informaatio ei ole pelkästään mainontaa.

Huom! Linkkien Internet-osoitteet kertovat, onko aineisto tiedonlähteen WWW-sivuilla vai jonkun muun luomilla ulkopuolisilla sivuilla. Viemällä kursorin hypertekstilinkin päälle selaimen vasempaan alanurkkaan ilmestyy linkin osoite. Jos osoitteen alku eroaa tiedonlähteen osoitteesta, kyseessä on ulkopuolinen sivu.

Huom! Ainutlaatuisuutta arvioitaessa linkitettyä aineistoa ei saa pitää tiedonlähteen itsensä osana, sen sijaan linkkien arvioinnit, selitykset ja esittelyt ovat osa tiedonlähdettä.

3. Muotokriteerit : välineen arviointi

Navigoinnin helppoudella tarkoitetaan vaivattomuutta etsiä ja löytää tietoja WWW-sivustosta.

WWW-sivustossa on helppo navigoida
WWW-sivusto on suunniteltu hyvin, sen rakenne on hyvä ja sisältö selkeä.
WWW-sivustossa on hakemisto, sisällysluettelo tai sivustokartta, josta saa yleiskuvan sisällöstä.
Kaikki linkit on nimetty niin kuvaavasti, ettei synny epäselvyyttä siitä, minne linkki johdattaa.
Mikään asia ei ole enemmän kuin kolmen linkin takana, joten kolme klikkausta riittää.
Tietyn WWW-sivun voi paikantaa miltä sivulta tahansa.
WWW-sivustossa ei voi joutua umpikujaan, sillä takaisin ja etusivulle pääsee joka sivulta ja osasta myös eteenpäin.
Kuvat tukevat navigoinnin vaivattomuutta.
Yksittäiset WWW-sivut ovat tiiviitä eikä tekstiä tarvitse vyöryttää loputtomiin.
WWW-sivut tai julkaisun osat voidaan tulostaa erikseen, mutta yhtenä tulostusvaihtoehtona on julkaisun tulostaminen kerralla.
Postituslistojen ja keskusteluryhmien keskustelun tiivistelmiä on saatavilla.

WWW-sivustoa on helppo selata
WWW-sivusto on järjestetty käyttäjien tarpeiden mukaan.
WWW-sivuston sisältö on jaettu loogisiin ja johdonmukaisiin osiin, joita on helppo selata.

WWW-sivustossa on helppo tehdä hakuja
Käytössä on tunnettu, tehokas hakukone.
Sanahaku on mahdollinen, samoin Boolen operaattoreiden käyttö.

Käyttäjätuki koostuu eri tavoista auttaa loppukäyttäjää saamaan vastaukset kysymyksiin ja ongelmat ratkaistuiksi.

Käyttäjät saattavat tarvita tiedonlähteen sisältöön liittyvää tukea tai käytettävyyteen liittyvää tukea. Internet on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa, niinpä pysyvästi käytettävissä oleva online-tuki on erittäin hyödyllinen. Joissain tapauksissa vuorovaikutteinen tuki on parempi vaihtoehto.

Tarjolla on käyttäjätukea
Käytettävissä on Help Desk tai FAQs.
WWW-sivusto sisältää selkeät ohjeet eri tilanteisiin.
Asiayhteyteen liittyvät ohjeet ovat luettavissa ruudulta kuten hakuohjeet ennen hakua.
Ongelmatilanteissa on mahdollista saada ohjeita joko puhelimitse tai sähköpostitse.
Oppimateriaalia tai käytön opastusta on tarjolla.

Käytetään sellaista teknologiaa ja sellaisia standardeja, jotka takaavat tiedonlähteen käytettävyyden. Tavoitteena on se, että loppukäyttäjät pystyvät hyödyntämään WWW-sivuston kaikkia osia.

Internetin standardit ja teknologia kehittyvät jatkuvasti ja vaikuttavat tiedonlähteen käytettävyyteen. Loppukäyttäjien pääsy tiedonlähteeseen riippuu käytössä olevista laitteista ja ohjelmistoista.

Käytetään hyväksyttyjä standardeja ja sopivaa rakennetta
Käytetään standardi HTML:ää, jonka selaimet pystyvät tunnistamaan.
Käytetään standardimultimediarakennetta kuten MIME.
Tarjolla on metadataa.
Tarjolla on kuvien <ALT>-tagit, jotka tuottavat tekstivaihtoehdon, kun kuvat suljetaan.
Pelkällä näppäimistö-navigointimahdollisuudella voi käyttää tiedonlähdettä.
Jos tiedonlähteen käyttö edellyttää tiettyä atk-ohjelmaa, sen imurointiohjeet ovat saatavilla WWW-sivustossa.

WWW-sivuston ulkonäköä on pohdittu
WWW-sivusto noudattaa hyviä suunnitteluperiaatteita.
WWW-sivusto näyttää ja tuntuu ystävälliseltä.
Tekstin, kuvien, linkkien, yläotsikoiden, fonttikoon ja valkoisen tilan tasapaino on hyvä.
Kuvien koko, väri ja liike ovat sopivat.

4. Ylläpidon kriteerit

Ylläpidon kriteerit keskittyvät WWW-sivustosta saatavan informaation ajantasaisuuteen ja pysyvyyteen sekä sivustoa tarjoavan WWW-palvelimen toimivuuteen, luotettavuuteen ja tietoturvallisuuteen.

4.1. Informaation ajantasaisuus ja pysyvyys

Internetissä tiedonlähteen sisältöä voidaan milloin tahansa muuttaa, päivittää tai poistaa. Vanhoja WWW-sivustoja tai vanhoja versioita ei läheskään aina arkistoida ja niiden sisältämä informaatio saatetaan menettää lopullisesti. Tämä voi olla sekä etu että haitta. Aikaan liittyvät tiedonlähteet, kuten aikataulut, tarvitsevat säännöllisiä päivityksiä. Sen sijaan pysyvien tiedonlähteiden kuten kirjojen pitää jäädä muuttumattomiksi. Erityyppisille palveluille ja tiedonlähteille eri kriteerit ovat valideja.

Tiedonlähteen sisältö on ajankohtaista ja uutta
Jokaisen päivityksen sisältö on riittävän ajankohtaista ottaen huomioon tiedonlähteen aihepiirin.
Aineiston luontipäivät on ilmoitettu.
Kaikki sivut on päivätty viimeisimmälle muutospäivälle.
Tässä tulisi erottaa kaksi mahdollista muutostapaa: joko pelkkä tekninen muutos, esim. fontin vaihtaminen (joka ei vaikuta tietosisältöön), tai itse tietosisällön päivittäminen.
Tiedonlähteessä ei ole toimimattomia linkkejä.
Jos tiedonlähteen Internet-osoite on muuttunut, uuteen osoitteeseen ohjataan.

Tiedonlähteen sisältö on luonteeltaan kestävää
Aikaan liittyvän tiedonlähteen - kuten aikataulujen ja kokousilmoitusten - sisältö on riittävän tuore ja sisällön päivitystiheys on sopiva.
Pysyvän aineiston kuten kirjan pitää säilyä muuttumattomana.
Pysyväksi tarkoitettu aineisto pitäisi arkistoida.

Tiedonlähteen sisältöä ylläpidetään riittävästi
Tiedonlähdettä isännöivä organisaatio tai henkilö näyttää olevan sitoutunut tiedonlähteen jatkuvaan ylläpitoon ja pysyvyyteen.
Tiedonlähteen sisältöä parannetaan, laajennetaan ja päivitetään sopivasti.
Tiedonlähteen päivitystiheys on ilmoitettu ja tiedonlähdettä on päivitetty äskettäin.

4.2. WWW-palvelimen toimivuus, luotettavuus ja tietoturvallisuus

Palvelimen epäluotettavuus ja huono tietoturvallisuus saattavat alentaa sillä säilytettävän WWW-sivuston käytettävyyttä itse tietosisällön arvosta riippumatta. Vastaavasti luotettavuutta ja tietoturvallisuutta parantavat toimenpiteet voivat lisätä WWW-sivustoa koskevan arvioinnin myönteisyyttä.

WWW-palvelimen tekninen suorituskyky on hyväksyttävä
WWW-palvelimen tarjoama sivusto on yleensä käytettävissä.
Sivusto latautuu käyttäjälle riittävän nopeasti.
Palvelimen kapasiteetti on riittävä, jotta se ei ylikuormitu.
Paljon käytetyt sivustot on sijoitettu useille peilipalvelimille.

Palvelin on vakaa
WWW-palvelimen toimintahäiriöt, kuten levyrikot, eivät lamauta palvelimen toimintaa pitkäksi aikaa.
Palvelimen seisokkiajat ovat harvinaisia ja ne on ilmoitettu etukäteen.

Palvelimen tietoturvallisuudesta on huolehdittu
Palvelimen ylläpitäjä on ilmoittanut tietoturvapolitiikkansa.
Sivuston käyttäjien yksityisyyden suojasta on huolehdittu tarpeen mukaan (privacy policy).